MAINOSPAIKKA

NÄY FRISBEEGOLF-YHTEISÖLLEVoisiko tähän tulla sinun mainoksesi?Ota yhteyttä →www@design.yt

Tuo ison rollerin heittäminen oli hedelmällinen keskustelu. Kiitos siitä. Laitetaas seuraavaksi, että mistäs aineksista se pitkä siivu oikein syntyy. Seuraavat asiat kiinnostaa:

1. Millä kiekolla heität pisimmät heittosi? Kiekon merkkiä, muovia ja painoa voi laittaa?

2. Minkälaisen linjan valitset pitkälle heittämiseen? Heitätkö kuinka ylös?

3. Heitättekö antsana vakaata lättyä vai alivakaata kiekkoa, joka sit flippaa? (Vakaalla kiekolla ja suoraan heittämällä ei vissiin tehdä ennätyksiä? Heh...)

4. Vaatiiko 150 metrinen reippaasti voimaa vai voisiko tällainen jäntevä rimpula joskus päästä lähelle tekniikan kehittymisen kautta?

5. Muita ajatuksia aiheesta? Kontrollista tms...

____

Itsellä menee reilut sata metriä nyt ekan kesän jälkeen, mutta toivottavasti toisena kesänä tulokset paranee.

Itse en ole mikään pituusheittäjä, joten jätän suosiolla ekat kohdat väliin keskityn fysiikkapuoleen muista tekemieni havaintojen perusteella. Kovista pituusheittäjistä toki löytyy melko lihaksekkaita kavereita kuten CS ja GG, sekä myös suomalaisista esim. Meresmaa. Käsittääkseni pituusheiton maailmanmestareita kaikki, en jaksa tarkistaa. Kovia nimiä kuitenkin kaikki. Toisaalta Ricky Wysocki, joka on pelkkä vinkuheinä em. miesten rinnalla, oli jo ehtinyt heittää epävirallisen ME:n. Kotimaastakin löytyy paljon nuoria kavereita avoimen kärkinimistä, jotka heittävät pitkälle, mutta ei voi silti ruumiinrakenteelta bodareiksi mainita. Ja junnuissa tulossa aina vaan lisää kovakätisiä rimpuloita. Pirun pitkä johdattelu tuli siihen, että voimalla ei juuri taida olla tekemistä pitkälle heittämisen kanssa. Hyvä tekniikka, joka vaatii hyvää koordinaatiota ja vartalonhallintaa sekä elastisuutta ja liikkuvuutta, nopeus ja räjähtävyys on sellainen paketti millä mielestäni pitäisi kiekon lentää pitkälle. Voi kun itsellä olisi edes joku näistä... Toki oikeanlainen, räjähtävä voimaharjoittelu (lue painonnostoliikkeet) on hyvästä, kun taas hitaat liikkeet (bodaus ja voimanosto) saattavat aiheuttaa jopa negatiivisia vaikutuksia maksimipituuksiin. Tämä nyt perustui siis havaintoihin muista. Tai miksei itsestäkin käänteisesti, kun mitään mainittuja ominaisuuksia ei löydy, mutta eipä lentele pannutkaan liian pitkiä siivuja... 

1. Pro destroyer ja pro wraith on kovia distance lötiä. Niillä on omat ennätykset tehty

2. Heitto lähtee vasemmalle alussa, korkeutta en osaa arvioida.

3. Heitän kohtuu alivakaata lättyä pienessä antsassa korkeelle ja pyrin saamaan aikaan nätin S heiton

4. Räjähtävyyttä ja nopeeta kättä tarvitaan jotta kiekko lentää pitkälle.  Meresmaa kertoi viime kesänä, että saksassa pelatussa kisassa oli n. 155m pitkä väylä loivaan ylämäkeen, jossa Jussin avaus hieman vajaaksi ja Simon Lizotte laittoi avauksensa reilusti pitkäks. Tämä esimerkki siksi, että Simonin käsivarsi on yhtä paksu, kuin Jussin sormi, joten ei se pituus heitto oo mikään voimalaji. Tosin, ei siitä voimaharjoittelusta ole mitään haittaakaan jos sen tekee oikein.

5. Jos heität oikealla kädellä rystyä, niin katso aukea alue ja valitse heitto suunta niin, että tuuli tulee takaa ja hieman vasemmalta niin saat pisimmät siivut heitettyä. Pituusheitossa kannattaa käyttää alivakaita ja hyvin liitäviä keikkoja. Nopeudella ei ole niinkään väliä, tiipparillakin on heitetty yli 200m

Voin taas vain omasta puolestani neuvoa, näitä kun ei voi siirtää sellaisenaan kenenkään toisen kehoon ja mieleen. Vaahiksen jutut ovat juuri niin, kuin itsekin asian näen. Vertailun vuoksi omat statistiikkani: pelannut olen 12 vuotta, pyörähtämällä menee normaalituuliin 170, suoralla vauhdilla 160 enintään (ts. en osaa pyörähtää kunnolla, siitä pitäisi saada enemmän hyötyä). Kun tämä voima-asia tuli eteen, niin oma n. 130kg penkistä on reippaasti enemmän kuin Lizottella, Pajulla ja monella muulla pituusheittäjällä, joten jos salilla käymisestä en muuten nauttisi niin paljon, viettäisin treeniaikaa mieluummin kentällä kuin penkillä. 

Itse aloin käydä salilla nimenomaan pituuden parantamiseksi, ja kyllä siitä apua olikin. En tiedä oliko kyse lisääntyneestä voimasta, paremmasta koordinaatiosta, liikkuvuudesta vai yleensäkin paremmasta motivaatiosta herjoittelua ja pituusheittoa kohtaan. Muutamassa vuodessa tuli kuitenkin 40 metriä lisää pituutta, ja samalla toki kiekotkin kehittyivät sellaisiksi mitä ne nykyään ovat. En silti usko, että varsinaista punttivoimaa tarvitaan yhtään, riittää kun fysiikka on hyvä. Eli käsien välitykset ja liikkuvuus alaselässä ja keskivartalossa. Tärkeimpiä ovat hyvä keskivartalon tuki ja ryhti. Niitä voi parantaa käymällä salilla. Tekniikkaa voi vain rajallisesti paikata voimalla, mitä olenkin tehnyt.


Varsinainen pituusheitto tapahtuu tietenkin ns. 360-tekniikalla, mikä vaatii paljon tilaa ympärille ja pitkää ja tasaista vauhdinottoalustaa. Se on sitten oma tekniikkansa opetella ja vie aikaa treenata rytmi ja askellus niin luontaiseksi, että pystyy vielä kättäänkin käyttämään oikein.

Loppukaneettina: kannattaa treenata voiman sijaan fysiikkaa ja lihaksistoa toimivammaksi, ei vahvemmaksi. Mutta paljon enemmän ihan vain tekniikkaa. Tietysti, jos on jotain ongelmaa kropassa, niin se pitää hoitaa kuntoon ennen kuin voi edes toteuttaa kunnollista tekniikkaa. Sitä varten on onneksi talvet.

Onko olemassa jonkinlaista edes suunnilleen yleispätevää tietoa mikä on ero pituuksissa onnistuneen distance linjan ja paremmin golfiin soveltuvan suora+feidi heiton välillä, jos oletetaan että pystyy saamaan molempiin heittoihin millä tahansa kiekolla saman lähtönopeuden(mikä ei tietysti pidä pakkaansa mutta pakko kai vähän yksinkertaistaa)? Lisäksi onko näistä isoista distance linjoista mitään apua vielä siinä vaiheessa jos pisimmät heitot on 100 metriä, vai onko etu samaa suuruusluokkaa heittopituuksista riippumatta? Olen alkanut miettimään että olisiko ihan golftulostenkin kannalta järkevää opetella heittämään isoja ässäkurveja. Eihän ne aina osu, mutta avoimilla väylillä on mukavampi saada heitot edes kerran kymmenestä korin alle kuin joka kerta 20 metriä vajaaksi.

Pääsääntöisesti, mitä kovempaan sivumyötäseen tuuleen päästään heittämään, sitä korkeammalle ja jyrkempään kulmaan kiekko kannattaa heittää ja antaa tuulen kantaa. Tyynessä korkeasta heitosta ei ole hyötyä ja vastatuuleen jopa haittaa. Näin kärjistettynä.

1. Pro Boss, 175g
2. & 3. Riippuen tuulesta joko korkeaa annukkaa tai matalampaa hyzer-flippiä.
4. Voimaa, ei. Nopeutta ja tekniikkaa, kyllä.

Tosi hyvä noi tuulipointit. Hiljalleen on oppinut täs tuon vastatuulen kanssa pärjäämistä, mutta tuulen hyödyntämistä ei ole juuri tullut ajateltua...

Onko olemassa jonkinlaista edes suunnilleen yleispätevää tietoa mikä on ero pituuksissa onnistuneen distance linjan ja paremmin golfiin soveltuvan suora+feidi heiton välillä, jos oletetaan että pystyy saamaan molempiin heittoihin millä tahansa kiekolla saman lähtönopeuden(mikä ei tietysti pidä pakkaansa mutta pakko kai vähän yksinkertaistaa)? Lisäksi onko näistä isoista distance linjoista mitään apua vielä siinä vaiheessa jos pisimmät heitot on 100 metriä, vai onko etu samaa suuruusluokkaa heittopituuksista riippumatta? Olen alkanut miettimään että olisiko ihan golftulostenkin kannalta järkevää opetella heittämään isoja ässäkurveja. Eihän ne aina osu, mutta avoimilla väylillä on mukavampi saada heitot edes kerran kymmenestä korin alle kuin joka kerta 20 metriä vajaaksi.

Omasta mielestäni kontrolli draivien heittäminen on tuloksellisesti paljon kannattavampaa kuin distancen hakeminen tarkkuuden kustannuksella.  Toki jos väylänä on lentokenttä ja outteja tai muita sudenkuoppia ei ole niin mikä ettei, tärkeintä varmaan on , että tuntee oman heittonsa tarpeeksi hyvin jotta osaa arvioida onko riskinotosta hyötyä vai ei ja mihin kiekko parhaimmillaan/huonoimmillaan päätyisi.

Joku viksu sanonut, että pituus tulee ajallaan vuosien myötä ja siksi parempi keskittyä tarkkuuteen sekä tasaisuuteen. Tämä ei varmaan päde pelkästään pituuskilpailuihin tähtäävään, koska on aikasta eri laji.

Millä te gurut mittaatte heittonne pituuden? Arvio väylän arvioidun pituuden mukaan?

Millä te gurut mittaatte heittonne pituuden? Arvio väylän arvioidun pituuden mukaan?

En ole guru, mutta vastaan omasta puolestani. Lausteella ja Mynämäellä on pituusheittoranget, joissa on kiinteät mittatolpat lukemineen. Lausteella mittatolppia 25 metrin välein muistaakseni 175 metriin asti. Mynämäellä mittaus yltää sataseen. Viralliset futiskentät on kans hyviä suurpiirteisiä mittareita, koska niissä on pituuden ja leveyden suhteen tietyt vaatimukset. Itselleni ostin myös 50 metrisen rullamitan, jota voi käyttää eri paikoissa pituuksien mittaamiseen. Ois ollut pidempiä, mutta tämä riittää kotitarpeisiin.

http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=164597343

Väylien pituudet on käsittääkseni mitattu ainakin sellaisella mittapyörällä, joten ei ne kauhiasti heitä. Ei ne mitään villejä veikkauksia ole kuitenkaan.

discraft disc golf clinic: more distance now/ distance with dion youtube, tästä hyvät vinkit pitempiin heittoihin.

Lausteella ja Mynämäellä on pituusheittoranget, joissa on kiinteät mittatolpat lukemineen. Lausteella mittatolppia 25 metrin välein muistaakseni 175 metriin asti.

Oho? Kuulostaa hyvältä idealta. Tosin riittäisiköhän tuo 175 m minulle...

Mitenköhän futiskentän pituus muuten menee? Leveyshän saa vaihdella, ja taitaa olla niin että pituudessakin sallitaan muutaman metrin heitto.

Mitenköhän futiskentän pituus muuten menee? Leveyshän saa vaihdella, ja taitaa olla niin että pituudessakin sallitaan muutaman metrin heitto.

Lainaus Suomen palloliiton sivuilta:

"Pelikentän pituuden on oltava 100-105 metriä ja leveyden  64-68 metriä. UEFA:n suositus on 105 x 68 metriä."

Laaseri on varsin hyödyllinen apuväline ja sellaista tulee käytettyä, jos on pituutta viskomassa.