MAINOSPAIKKA

NÄY FRISBEEGOLF-YHTEISÖLLEVoisiko tähän tulla sinun mainoksesi?Ota yhteyttä →www@design.yt

Kiitos. Toivottavasti menee hyvin tosiaan. Tämä vaiva on tehnyt tästä koko vuodesta monella tapaa haasteellisen. Se on vaikuttanut töihin ja harrastuksiin enemmän kuin osasin kuvitellakaan. Ja sitä kautta tietenkin fiiliksiin. Pahimmillaan fyysistä kipua kesti kahdeksan viikkoa putkeen ja ajattelin jo, että se tuli jäädäkseen. Vasta kolmen viikon tauko töistä katkaisi tuon putken. Ja yrittäjänä nuo tauot alkavat pian tuntumaan. Olen todella tyytyväinen, että vika löytyi ja se voidaan saada kuntoon. Voi kyllä tulla kärsivällisyyttä koetteleva kuukausi, kun oikeaa kättä ei voi käyttää. Harrastan kuitenkin piirtämistä, pianonsoittoa ja fribaa. Lollero. No, onneksi lukemiseen riittää vasuri. Kirjoja on tuossa odottamassa iso pino.

Nyt toinenkin poika oksutaudissa. Jahuu!

Kiitos Ari kisoista. Hyvin sä vedät, niin ku muusikoille sanotaan.

Oikea ranne leikattiin tiistaina. Operaatio meni hyvin ja hyytelörakko saatiin poistettua. Se oli ranneluiden välisen nivelsiteen päällä, joten on ymmärrettävää, että pitkäkestoinen käden liikuttaminen sai ranteen ärtymään. Nukutus oli leikkauspäivän ainoa yllätys. Ajattelin, että puudutuksella selviäisin.

Käsi on toipunut hyvin, mutta matkaa huolettomaan arkeen on vielä. Maitotölkkiä en saa auki, autolla en voi ajaa, vasurilla pyyhkittävä... mutta vähän voin syödä, näpytellä kännyä ja avustaa vasenta kättä kevyissä tehtävissä. Saikkua on vielä reilut pari viikkoa. Katsotaan sitten missä mennään.

Kiekkoa tuskin kannattaa heitellä ennen kuin käsi on täysin kunnossa ja arpeutunut (yksi auki revennyt tikkaushaava elämän aikana riittää). Tietty kättä tulee käytettyä muuten, jotta se kuntoutuu normaalisi. Voi tulla vähän takapakkia, mut minkäs teet.

Pitäkää hauskaa radalla. Kun voitte.

Joo anna parantua vaan ihan rauhassa, muuten ketuttaa sit myöhemmin.
Mutta hyvään aikaan tuo leikkaus tuli sulla kuitenkin ettei ihan kisakauden aikana, vaan sen jälkeen.
Sun draivihan lähtee lähelle 200m nyt kun sait ylimääräset osat sieltä kädestä hidastamasta

Sun draivihan lähtee lähelle 200m nyt kun sait ylimääräset osat sieltä kädestä hidastamasta

Olis pitänyt pyytää, että lisäävät yhden ekstranivelen käsivarteen.

Toivottasti ongelma ratkesi pysyvcästi ja ongelmattomasti tuolla. Isoista eläimistä porolla on paras hyötysuhde aiemman askeleen energian kierrättämisessä seuraavaan, koska porolla on tuplanivelinen polvi. Kissat ja parkour hyppijät esim. kierrättävät laskeutuessa jännittyneiden lihasten energian eteen hyppämällä. Vapaajuoksijat jännittävät vähän jalkaterää ja lihaksia, jotta juoksu tuntuu kuin kumimatolla minitrampoliinillä eteen ja takaisin ylös pompulta, kun vain vielä nojaa vähän eteen, pomppu työntää myös eteen päin. Ja säästää energiaa paljon. Poro huijaa ja käyyttää tuplanivelen mahdollistamaa sisäistä trampoliiniaan. Eläinkunnassa ei liene paljon kirppuja parempaa hyppääjää ja porokin jää kauas. Montako sataa kertaa kirppu hyppäsikään korkeutta yli oman korkeutensa? Poro ei siihen pysty lähellekään j asilti sillä on etu yksiniveliseen suteen verrattuna juoksunopeudessa ja metabolisessa kulutuksessa. Poron haittana on pieni vatsa, joten se joutuu pysähtymään syömään, kun susi jahtaa sitä. Onneksi surempi nopeus antaa etumatkan, jonka aikana syödä. erettä poroa ei nopeinkaan susi saa kiinni kuin poron vatsaan ylettyvän lumen hidastaessa menoa ja eliminoidessa suuren osan sisäisen trampoliinin edusta. Sittenkin susi yleensä tarvitsee väijystä sprintin, eikä kestävyysjuoksua, kun ei susikaan pitkään paksussa lumessa pompi hangen päälle.

Jos eläinkunta harrastaa dopingia tuplanivelisyyden muodossa, miksi PDGA kieltää heittämisen apuvälineet tasoituksena kolhiutuneille? Eikä tarjoa vammaisurheiluluokkia. Toisaalta kukapa sinne käden sisään näkisi? Aloitin fribailun käsileikkauksen jälkeen kuntoutuksena, joten en osannut tilata tuplaniveltä :-)

Rating päivittyi. 955 -> 953 Ajattelin, että tippuis tuon Nummelasekoilun jälkeen enempi, mutta ei. Ihan kohtuu tyytyväinen olen, vaikka jäätiinkin kauden 960 tavoitteesta vielä inan kauemmaksi. Joskohan ensi kaudella sitten.

Käsi kestää jo arjen perusjuttuja, mutta heittämisestä on turha haaveilla. Arpikudos ikävästi kiinni alemmissa kudoksissa ja käsi taittuu alaspäin pari senttiä. Sen kun saa taipumaan, jotain pientä nakkelua voi kokeilla. Vienee muutamia viikkoja, että päästään sinne. Tai kuukausia... kirurgi sanoi, että turvotus voi kestää vuoden. Et aika auki on paranemisennusteet. Darn!

Menneen kauden kohokohta oli amatööri-sm pronssi. Se kruunasi kauden, joka oli aikamoista vuoristorataa noin muuten. Ei tainnut olla muita pdga-top-kolme sijoittumisia. 1025-reitattu kierros Karkkilassa jäi myös mieleen. Sukellusten summaamiseen ei sivutila riitä, joten se viime kaudesta. Nyt katse eteenpäin.

Tuleva kausi on minulle viimeinen kausi ei-masterssina. Jos käsi on kunnossa, pelaan sen amatöörinä. Ei ole oikein mitään pointtia hypätä prooksi, kun taso on jämähtänyt tähän 950 tienoille. Arvioidaan sitten mastersiin siirtyessä uudestaan.

Hyvät joulunajat kaikille!

Eli ensi kausi on selkeä välikausi ennen tosi luokkaan siirtymistä. Tervetuloa.



Sent from my iPad using Tapatalk

Eli ensi kausi on selkeä välikausi ennen tosi luokkaan siirtymistä. Tervetuloa.

Kiitos. Taso pappasarjassakin kova, mutta vähän kapeammalla sektorilla. Ja vuosi vuodelta levenee... Tulee olemaan mielenkiintoinen muutos.

Toivottasti ongelma ratkesi pysyvcästi ja ongelmattomasti tuolla. Isoista eläimistä porolla on paras hyötysuhde aiemman askeleen energian kierrättämisessä seuraavaan, koska porolla on tuplanivelinen polvi. Kissat ja parkour hyppijät esim. kierrättävät laskeutuessa jännittyneiden lihasten energian eteen hyppämällä. Vapaajuoksijat jännittävät vähän jalkaterää ja lihaksia, jotta juoksu tuntuu kuin kumimatolla minitrampoliinillä eteen ja takaisin ylös pompulta, kun vain vielä nojaa vähän eteen, pomppu työntää myös eteen päin. Ja säästää energiaa paljon. Poro huijaa ja käyyttää tuplanivelen mahdollistamaa sisäistä trampoliiniaan. Eläinkunnassa ei liene paljon kirppuja parempaa hyppääjää ja porokin jää kauas. Montako sataa kertaa kirppu hyppäsikään korkeutta yli oman korkeutensa? Poro ei siihen pysty lähellekään j asilti sillä on etu yksiniveliseen suteen verrattuna juoksunopeudessa ja metabolisessa kulutuksessa. Poron haittana on pieni vatsa, joten se joutuu pysähtymään syömään, kun susi jahtaa sitä. Onneksi surempi nopeus antaa etumatkan, jonka aikana syödä. erettä poroa ei nopeinkaan susi saa kiinni kuin poron vatsaan ylettyvän lumen hidastaessa menoa ja eliminoidessa suuren osan sisäisen trampoliinin edusta. Sittenkin susi yleensä tarvitsee väijystä sprintin, eikä kestävyysjuoksua, kun ei susikaan pitkään paksussa lumessa pompi hangen päälle.

Jos eläinkunta harrastaa dopingia tuplanivelisyyden muodossa, miksi PDGA kieltää heittämisen apuvälineet tasoituksena kolhiutuneille? Eikä tarjoa vammaisurheiluluokkia. Toisaalta kukapa sinne käden sisään näkisi? Aloitin fribailun käsileikkauksen jälkeen kuntoutuksena, joten en osannut tilata tuplaniveltä :-)

 

Ensimmäiset testiheitot takana leikkauksen jälkeen. Koulun kentällä viiden Aviarin kanssa kevyttä heittelyä eilen. Bäkkäri ei juuri vaikeuksia tuottanut, mutta fore ja upsi... ei vielä. Sattuu. Ranne taipuu alaspäin joku 50 astetta, mutta taaksepäin vain 25 (Vasen ranne 90 astetta molempiin suuntiin).

Olen yrittänyt lenkkeillä 2-3 kertaa viikossa (lähinnä kävellyt), jotta kunto ei vallan rapistuisi.

Tunti heittelyä pihalla Aviarien, Rynkkyjen ja parin firen kera. Availen lähinnä paikkoja ja muistuttelen itselleni tekniikkaa pitkän heittelytauon jälkeen. Fore sattui vähemmän kuin viimeksi.

On tullut luisteltua jonkin verran viime päivinä. Hienoa puuhaa vetää ihan täpöllä kenttää ympäri!

Tänään eka kertaa leikkauksen jälkeen hallitreeneihin. Puttailua ja lähäreitä tunti. Ei mitään järkevää tai kurinalaista toimintaa... totuttelen kättä heittelemiseen ja koitan nauttia siitä mitä teen. Ja hauskaahan tuo oli, vaikka lenssu vähän väsyttikin.

Hallitreenipäivä. Tunti puttia. Koitettiin turkulaista (28) ja 100 puttia kympistä (44 tai 45). Aika epätasaista touhua. Jos jaksais vähän tuota tyyliä muuttaa niin, että saisi putterille enempi tilaa jalan vierestä niin vois helpottua. Vaikea vaan muutella, kun tällä on vetänyt niin pitkään. Mukava oli nähdä tuttuja pelikavereita taas muutaman kuukauden tauon jälkeen.

Kolme viikkoa raskasta flunssastelua takana. Räkä valuu vielä, mutta voimat alkavat palailla. Kävin pitkästä aikaa pihalla viskomassa puttereita ja olipahan hieno fiilis, kun heitto sujui ja se kiekon liito! Fore on kyl aivan hukassa. Pihapiirissämme on sulat asvaltit ja sellainen metsäinen kohta, jossa ei ole lainkaan lunta. Kelpaa heitellä. Kiva kokea pientä intoa taas fribailuun. Kun vaan radat sulaisivat pian.

1,5 kierrosta Maskua Tapanin kanssa. Kyllä oli mukava heitellä, vaikka parin kuukauden heittelemättömyys (ja kova tuuli) vähän näkyikin tuloksissa. Eka kierros Birdiefree +5 ja puolikas päälle paarin pintaan parilla pirkulla, mutta ei ihan tarkasti enää laskettu. Heittopituudet oli koko ajan about -25% totutuista ja pitkistä puttiyrityksistä seurasi useampi kakkosnelonen. Heiton tarkkuus oli kyllä mukavasti kohdillaan ja alle kympin putteja ei tullut missattua kuin pari kolme, joka oli tuossa tuulessa hyvin.

Kuulin kiessillä, että Vampulan puuhamies Seppo Tenhunen on poistunut keskuudestamme. Surullista. Hienoa työtä mies teki Vampulan radan ja siellä järjestettävien kisojen eteen. Kiitos ja lepää rauhassa.