MAINOSPAIKKA

NÄY FRISBEEGOLF-YHTEISÖLLEVoisiko tähän tulla sinun mainoksesi?Ota yhteyttä →www@design.yt

rutiinit tunnetusti tappaa motivaation lajissa kuin lajissa. täten muuttamalla näitä rutiineja säännöllisesti voidaan se motivaatio saada myös palautettua. uusia treenejä, heittele tuttuja väyliä ihan oudoilla tavoilla kun mahdollista, kokeile niitä uusien, kiinnostavien valmistajien uusia kiekkoja, joita on netissä tullut himoiten silmähiplattua jo pidemmän aikaa. näitä on kaikilla, vaikka tulee välillä keksittyä jokin erityisen hyvä harjoite tai kiva kiekko niin junnuvalmentajana pesispuolella voin sanoa, että kaikkeen kyllästyy ajallaan. kynä, paperia ja treenikenttä on loppujen lopuksi kaikki mitä tarvitaan, mielikuvitus on yllättävän vahva työkalu myös urheilussa

rutiinit tunnetusti tappaa motivaation lajissa kuin lajissa. täten muuttamalla näitä rutiineja säännöllisesti voidaan se motivaatio saada myös palautettua. uusia treenejä, heittele tuttuja väyliä ihan oudoilla tavoilla kun mahdollista, kokeile niitä uusien, kiinnostavien valmistajien uusia kiekkoja, joita on netissä tullut himoiten silmähiplattua jo pidemmän aikaa. näitä on kaikilla, vaikka tulee välillä keksittyä jokin erityisen hyvä harjoite tai kiva kiekko niin junnuvalmentajana pesispuolella voin sanoa, että kaikkeen kyllästyy ajallaan. kynä, paperia ja treenikenttä on loppujen lopuksi kaikki mitä tarvitaan, mielikuvitus on yllättävän vahva työkalu myös urheilussa

Otan näistä kopin. Julkisen treenipäiväkirjan pitämisen hienoimpia puolia on, kun porukka osallistuu fiilisten jakamiseen ja hyviä vinkkejä tulee samoja juttuja kokeneilta immeisiltä. Kiitos jälleen.

Hyvät jussit!

Muut ovat jo sanoneet samat, mutta vahvistetaan nämä omalla kokemuksella.

Mulla oli samanlainen tilanne joku aika sitten. Piti pärjätä, muttei pärjännyt. Kisarutiinia haettiin käymällä viikkokisoja ylimäärin eikä se auttanut (ainakaan lyhyellä tähtäimellä). Meni hermojen kiristelyksi entistä enemmän.

Vaihdoin (puolipakosta, rajallinen vapaa-aika) vähempään kisailuun ja enempi fieldi"treeniin". En siis edes radalle asti mennyt, vaan siinä tilassa mikä oli käytössä heittelin kaikenlaisia shotteja: fiksuja, hölmöjä, troubleshottia ja helppoja. Ihan vaan mikä oli hauskaa. Samaa toistin viikkokisoissa, niissä harvoissa. Yritin (mutten liian vakavasti) ja käytin troubleshotteina rolleria, forea jne. Tuli välillä penaltia kun ei onnistu, mutta hauskaa oli ja itseluottamus kasvoi, tulostakin tuli. Virallisista kisoistakin tuli taad hauskempia ja heitin paremmin, ei jaksanut murehtia joka heittoa, pääsi troubleista pois vaikka mitä outoa joutui heittämään ja heitti fiksummin muutenkin. Tuli yksi MA1 voittokin ja nyt avoimessakin alkaa pärjätä kun pelaa omilla vahvuuksilla eikä niin murehdi.

Eli hauskuus takaisin, ja heittelemään vaan. Tulos tulee ajallaan, joka heitto kasvattaa rutiinia. Aina ei voi pirkuttaa, mutta bogit välttämällä pelaamalla fiksusti ja troubleshotit hanskaamalla pääsee jo putkälle ja korkealle. Sipulihommia tämäkin :-)

Hyvää tekstiä Tumi. Samassa tilanteessa nyt ja ratkaisusi kuulostaa juuri siltä, mitä nyt tarvitaan. Vaihde vapaalle ja hauska takaisin.

Kännyllä kirjoittaessa aina osa ehtii unohtua.
- Yksi ratkaisu on myös pelata astetta korkeammalla kuin pitäsi, jolloin ei aseta itselleen menestyspaineita. Jos on paineita menestyä avoimessa, ollaan jo niin korkealla että en osaa neuvoa
- Viikkokisoihin kannattaa suhtautua heittotreeninä eikä voittamistreeninä. On tärkeämpää kokeilla kisatilanteessa erilaisia heittoja, myös tiiltä (esim maksimidistance), kuin keskittyä voittamiseen ja tuloksen tekemiseen.
- Sisäistä että tulos ja voitto tulee heittämisen sivutuotteena, ei toisinpäin.
- Alle viidessä vuodessa ei kukaan "vanhempi" nouse lähellekään kansallista kärkeä, anna itsellesi aikaa

Tsemppiä, sulla on kaikki edellytykset menestyä pitkässä juoksussa!

Tuli muutama päivä sitten käytyä höntsäämässä urkkapuistossa ja tänään heitin kymmentä ekaa väylää Lausteella useammalla kiekolla. Draivaaminen on vähän lussua ja epämääräistä, mutta foressa on menty mukavasti eteenpäin.

Loma alkoi, joten nyt on vähän enempi aikaa taas heitellä. Työperäinen ranteen rasitusvamma on vain niin ongelmallinen, että se rajoittaa varsinkin foren heittämistä. Käsi on kuvattu ja käsikirurgille on aika elokuussa. Saas kahtoa joutuuko (pääseekö) tässä vielä veitsen alle.

Pari höntsäkierrosta Kaarinassa kamurin kanssa. Rentoa nakkelua ja peli-ilon hakemista. Ei niinkään tuloksen tuijottelua. Silti ihan siedettävää miinusmerkkistä scorea molemmilta kierroksilta, vaikka huono etukutonen kummallakin kierroksella. Aivan ei ollut sihti kohdillaan ja muutama avaus mettähallituksen puolelle. Putti kyllä uppos mukavasti ringistä ja upsit oli oikein hyviä.

Voittikset Pansion viikkokisoissa. Junnut pisti kampoihin, mut pidin pintani. Eka väylältä bogi ja siitä etiäpäin sit kelpo peliä. Vain yks/kaks puttimissiä ringistä ohi ja pari kolme hypäriä sisään. Toisin sanoen putti kulkee! Helppo rata, mut ihan hauska. Ei tuu usein käytyä.

http://www.7k.fi/kisakone/index.php?page=event&id=211&view=results&round=2&#cAvoin

Toiset voittikset tälle viikonlopulle, kun Maskusta irtosi viikkisvoitto -4 tuloksella. Tulos on oma enkka kyseiselle leiskalle (Kelt, A-Korit). Pirkkuja seitsemän ja kolme bogia. Parannettavaa jäi, mutta ei kehtoo valittaa, kun yleisesti ottaen sujui ihan mallikkaasti. Puttaaminen oli hauskaa, kun taas upposi muutama pitkä ja ringistäkin yhtä lukuunottamatta kaikki (katajan alta oli vaikea laittaa alamäkeen). Helppoja missejä ei tullut yhtään. Draivin tarkkuus ei oo ihan timanttia. Sitä pitää treenata.

Löytynyt hyviä ajatuksia sipulipuolelle tämän kevään sekoilujen tuloksena ja fribaaminen on taas ollut pitkästä aikaa tosi hauskaa. Tärkeimmät pointit:

1. Voitto on seuraus, ei päämäärä.
2. Frisbeegolffissa on asioita, joihin voi vaikuttaa ja ei voi vaikuttaa. Hoida hommat sillä osastolla, jota voit kontrolloida ja ota muut asiat sellaisena kuin ne tulevat.
3. Pelaa yhtä heittoa (väylää) kerrallaan, älä koko kierrosta tai tulosta.

Ei tämä lomailukaan varmaan huonoa heitolle tee.

Bravo, alkaa kuulostamaan että nyt tehdään oikeita asioita ja seuraukset on haluttuja :-)

Bravo, alkaa kuulostamaan että nyt tehdään oikeita asioita ja seuraukset on haluttuja :-)

Juup. Tämän lähestymiskulman kun saa toimimaan isommissa karkeloissa ja silloin, kun tulee epäonnistumisia, niin sitten on hyvä. Voi nauttia pelistä myös ihan eri tavalla, vaikka ei siellä kärkikastissa olisikaan.

3. Pelaa yhtä heittoa (väylää) kerrallaan, älä koko kierrosta tai tulosta.

Tämä! Tuon kun saisi itsekkin pidettyä mielessä kierroksella.

Kävin ensimmäistä kertaa Kaatiksella heittämässä koko radan. Avasin jokaisen väylän useammalla kiekolla ja tein pelikirjan ensi viikon kisaa varten. En osaa vielä oikein sanoa, miltä rata kokonaisuutena tuntuu. Täytyy pelata pari normaalikierrosta niin ehkä se siitä avautuu. Lyhyimmät väylät ovat par-kakkosia, joten miinukselle pelaaminen voi olla haastavaa. Ei näköjään viime kisoissa avoimessa sarjassa kisanneistakaan moni heittänyt pakkaselle. Tältä pohjalta lähden nyt sitten kisassa pelaamaan paaria joka kierrokselta ja katsotaan kuinka lähelle pääsen. Jos osun pitkillä väylillä alkupään ränneihin, niin tulos pysynee kurissa. Jos taas kopistelen puita, otan par-kakkosista bogit ja rinteiltä pari pahaa rollia, niin voi mennä vaikeaksi. Tuuli näyttelee tuolla radalla myös isoa roolia ja vaikuttaa itselläni etenkin puttaamiseen. Nyt treenatessa oli ainakin melkoiset puuskat.

Kävin Haagassakin jossain pikkupuiston 6-väyläisellä harjoitusradalla pyörähtämässä. Kivahan se on, että treenipaikkoja löytyy,vaikka ei tuollaista voi oikein radaksi kutsua. Korit oli futiskentän ympärillä. Kun se on tyhjä, niin siinä on hyvä draivailla.

Fribaaminen on taas maistunut, mutta rannevamman vuoksi treenimäärät on nyt aika vähäisiä.

Kaatiksen parin filosofia on, että pariin heittäminen takatiiltä antaa 1000 ratingia (etutiiltä 950), joten tavoite on kova.

Kaatiksella myös tulee lähes aina, joten siihen on vain totuteltava. Joskus aamulla ja illalla löytyy se pieni hetki tyyntä kun päivä sarastaa tai illalla aurinko laskee.

Kaatiksen parin filosofia on, että pariin heittäminen takatiiltä antaa 1000 ratingia (etutiiltä 950), joten tavoite on kova.

Kaatiksella myös tulee lähes aina, joten siihen on vain totuteltava. Joskus aamulla ja illalla löytyy se pieni hetki tyyntä kun päivä sarastaa tai illalla aurinko laskee.

Olet oikeassa. Par ei ole ehkä realistinen ajatus. Vaikea silti ajatella, että lähtisi radalle tavoitteena plusmerkkinen tulos. Par on otettavissa, jos kierrokseen tulee muutama pirkku ja muutama moka. Jos mokia tulee enemmän ja pirkut jää ottamatta, niin plussaa toki ropisee. Mutta... mutta, heitto kerrallaan ja katsotaan mitä tulee. Vaikea arvioda, kun ei ole yhtäkään tuloskierrosta alla radalta.