MAINOSPAIKKA

NÄY FRISBEEGOLF-YHTEISÖLLEVoisiko tähän tulla sinun mainoksesi?Ota yhteyttä →www@design.yt

Komppaan kyllä, alivakaita kiekkoja on helpompi heittää ja sopivat aloittelijoille. Puhuin lähinnä vain omasta näkökulmasta.

Alivakailla kiekoilla heittäminen parantaa tekniikkaa koska ovat herkempiä virheille. Myös heittovalikoima voi monipuolistua, koska vakailla kiekoilla ei hysseflippejä oikein heitetä, saati rollereita

Rautalankamallissa näin on, mutta toisaalta alivakailla kiekoilla oppii heittämään hysseflippiä ja vain hysseflippiä. Ylivakailla heittäessä oppii käyttämään myös voimaa sekä heittämään korkeammalta.

Minä tiedän, mitä on, kun kaikki heitot lähtevät hysseflippinä ellei erikseen oikein väännä itseään antsa-asentoon. Johtuu siitä, että opettelin heittämään vain alivakailla.

Eli molempi parempi, näin tuoretta ilmausta käyttääkseni.

Komppaan kyllä, alivakaita kiekkoja on helpompi heittää ja sopivat aloittelijoille. Puhuin lähinnä vain omasta näkökulmasta.

Alivakailla kiekoilla heittäminen parantaa tekniikkaa koska ovat herkempiä virheille. Myös heittovalikoima voi monipuolistua, koska vakailla kiekoilla ei hysseflippejä oikein heitetä, saati rollereita

Rautalankamallissa näin on, mutta toisaalta alivakailla kiekoilla oppii heittämään hysseflippiä ja vain hysseflippiä. Ylivakailla heittäessä oppii käyttämään myös voimaa sekä heittämään korkeammalta.

Minä tiedän, mitä on, kun kaikki heitot lähtevät hysseflippinä ellei erikseen oikein väännä itseään antsa-asentoon. Johtuu siitä, että opettelin heittämään vain alivakailla.

Eli molempi parempi, näin tuoretta ilmausta käyttääkseni.

Mulla on vieläki vähän ongelmia tuon asian kanssa. Heitin monta vuotta pääsääntöisesti alivakaita kiekkoja. Viime kauden lopulla aloin kokeilemaan vakaampia kiekkoja, ja vielä alkukesästä kun yritin heittää vakaata kiekkoa flättinä, se lipsahti viime hetkellä hyssekulman puolelle ja tästä seurasi usein joko OAT tai sitten yksinkertaisesti onnettoman lyhyt hysse. Nyt kuitenkin olen pikkuhiljaa päässyt voiton puolelle. Antsaa en kyllä osaa vieläkään heittää.

Mä kaipaisin apuja akuuttiin grippiongelmaan.  Siis kun ei niin ei. Putterit ja midarit lähtee hyvin sen 60-80m, mutta draverit ei. En oikein voi käyttää voimaa kun tulee joko puristettua kiekosta enemmän jolloin Griplock ja kiekko oikealle puuhun tai sitten liian vähän jolloin voiman käyttö ja rivakampi veto aiheuttaa lipsahduksen ja kiekko maahan tai vasemmalle.  Ai vi*** kun palaa hermo, tuntuu että miten edes harjoitella toistojen kautta kun ei meinaa löytyä grippiä jolla saisi sopivan otteen. Joko jää käteen tai lipsahtaa. Ei saa kohdistettua poweria kiekosta "menosuuntaan". Ja kun alkaa vi**ttamaan kentällä niin ei kulje sitäkään vähää.
Sopivin ote kiekosta tuntuu olevan stack fork/ split power grip, mutta sillä ei voi käyttää voimaa kovasti. Kunnollinen perus power grip kallistaa kiekon antsakulmaan ja jos koittaa kääntää ranteella kiekon suoraan niin puristaminen on varmaa ja --> griplock.  Stack fork-otteella driverit lipsuu jatkuvasti.

Pelikin jopa kulkisi jos tässä lajissa ei olisi avausheittoa ollenkaan.  Moni 100m väylä meni eilen niin, että avaus 20-40m ehkä puuhun, siitä 40-60m lähestymisheitto korille (midarilla/putterilla) ja putti sisään.

Tunnistaako kukaan muu ongelmaa alkuajoiltaan?

Tunnistaako kukaan muu ongelmaa alkuajoiltaan?

Mulla ei hirveästi aikoinaan ollu griplockin kanssa ongelmia, enimmäkseen tuli tahatonta korkeutta heittoihin. Tuohon en oikeen uskalla analysoida enempää kun että jämäkkä ote mutta ei mikään kova rutistus. Sitten vaan toistoja ja toistoja (valitettavasti! ), ensin vähän hitaammin vaikka paikoiltaan heittäen ja pikkuhiljaa (käden) vauhtia kasvattamaan. Ja youtubesta vähän kylkeen grippi/draivi -viteoita. Kyllä se siitä, tsemppiä ja reeniä!

Itsellä ainakin helpotti kyseiseen ongelmaan peukalon paineen lisääminen. Kiekkoa ei myöskään kannata tunkea syvälle kämmeneen, jolloin nokka nousee väistämättömästi ylös. Sitten kun koittaa väkisin vääntää rannetta alas niin kiekko kääntyy antsaan.

Homma parani heti kun heittelin kentällä enkä väylillä/tiiltä. Käytän heitossa suht paljon askelia vaikken kovaa vauhtia otakaan, paikaltaan tai pelkällä kierrolla en heitä mieluusti. Lisäksi grippinä koitin driverileilla kolmen sormen powergrippiä, mutta siten että puristan rimmistä, en rimmin "takaa sormenpäillä". Eli puristus kiekon ylhäältä ja alhaalta, ei sivusuunnassa. Kahden sormen PG:tä piti kokeilla mutta jäi seuraavalle kerralle.
Heittoonkin tuli taasen mittaa kun pystyin kokeilemaan lähtökulmia yms. koska pääsin griplock-ongelmasta eroon, ainakin vähäksi aikaa 
Noin 100m lensi väylädriverit, midarit sen 80-90m.

Kiekkoa ei myöskään kannata tunkea syvälle kämmeneen, jolloin nokka nousee väistämättömästi ylös. Sitten kun koittaa väkisin vääntää rannetta alas niin kiekko kääntyy antsaan.

Tämä. Voi luoja, kuinka totta tämä omalla kohdalla onkaan.

Itsellä ajoittain tuli (ja tulee varmasti vielä jatkossakin) nimenomaan tämä taivaisiin -> ranne -> antsa. Sitten sitä turhautuu ja puristaa ja repii ja hermostuu ja lopunviimein tippa silmäkulmassa palaa radalta kotio. Omalla kohdalta apua löytyi keskittymisestä ja rauhallisuudesta. Keskittymisestä siinä, että kiekko istuu kädessä kunnolla, eikä Thmz:n sanoin liian syvällä. Rauhallisuudesta siinä, että ei lähde väkisin sitä kiekkoa repimään lisämetrien toivossa tai silkasta turhautumisesta - itsellä kun se kiekko kääntyy väkisin vetämällä juurikin sinne kämmenen pohjalle ja nokka pystyyn.

alspe entäpä jos kyseessä ei olekaan ote- vaan ajoitusongelma? Yleisin grip lockin syy on se, että käden liike eteen taakse viennin takimmaisesta kohdasta alkaa ennen kuin vimeinen askel osuu maahan.

iloreplica en teidä, miten paljon fysiikkaa kannattaa laittaa vastaukseen. Kiekko pyörii keskipisteensä ympäri ja gyroskopian vääntömomentti vastustaa kiekon risteilynopeuden ylittävää myötäpäivään kääntymistä. Kun nokkakulma kertaa vääntömomentin määrä määrittää, kuinka paljon yli kääntämistä vastustavaa voimaa on tarjolla, nokkakulma määrittää, paljonko kiekko kippaa. Käytännön esimerkki minulla Beast nokka ja perä samalla korkeudella maasta ei käännä täydellä tehollani kuin pari astetta. Runnomalla kämmen alas kippaus kasvaa monella asteella ja ilman huippukorkeuksia Beast tekee cut rollin lyhyenä. Jyrä kiekko heitettynä alle sen suunnitellun nopeuden taas vaatii julman negatiivisen nokkakulman, jotta se menee mihinkään, mutta kulmasta ja alas syöksymisestä johtuen tarivtaan myös jonkin verran korkeutta. Kun ylös heitetään, vetovoima vastustaa kiekkoa ja energiaa palaa, joten taas kerran meinään päin mantyä ja pituutta katoaa. Ergo ei passaa kuuseen kurkottaa liian ärjyillä kiekoilla aina, jos pituutta halutaan.

Kovaa puristaminen vaikuttaa nokkakulmaan, kun ranteen luut pyrkivät nostamaan kämmentä silloin, kun ranne kääntyy takaa keskiasentoon. Tiukat lihakset vastustavat kämmenen nousemista. Kovaa puristaessa kiekko pyörähtää pyöreähköjen sormien päiden ympäri ja jos pystyy pitämän kiekosta kiinni riittävän kauan, nokka kiekossa putoaa alemmas, kun kiekon nokka putoaa vetovoimasta johtuen, kun pieni voima näppien päissä ei riitä kiekon nokan ja perän sälyttämiseen samalla korkeudella. Vipuvarren puutteesta ja peukalon pyöreästä päästä johtuvan vääntötehon lasekmisesta johtuen kiekon noka pääsee putoamaan vetovoiman ansiosta sitä enemmän, mitä pidempään kiekosta voi pitää kiinni. Jotkus saavat kuulemma kiekon pyörähtämään nin paljon, että irtoaminen tapahtuu vasta, kun kiekon perä osoittaa johonkin olkapään ja kailarangan väliin peukaloa myöden katsotuna irtomaishetkellä. Peukalon sormenjäljen alueen pyöreys kiekon pyörähtäessä vähentää mahdollisuutta pitää nokka ylähhäällä kiekon sormien päiden välissä pyörähdyksen aikana. Siten pitkään kiinni roikkumisen merkitys korostuu, koska nokka alas on hyvä työkalu pituuden kasvattamiselle ja feidin vähentämiselle.

No siis joo. Fysiikan puolesta miun on tähän hätään paha sanoa mitä siinä draivissa tarkkaan ottaen tapahtui mutta puristamisen (ja turhautumisen) seurauksena kiekon asento kädessä muuttui, eikä lätty ollut enää kyynärvarren suuntainen. Siitä sitten tuli eräänlainen kierre runnomiseen ja turhautumiseen. Voisihan tuota tarkemminkin ruveta analysoimaan mutta korvien välissä tapahtui paljon.

Valaistumisen hetki tuli vähän myöhemmin kun tajusin, missä asennossa se kiekko oikeasti oli kädessä. Sittemmin otin tuon kiekon asettelun käteen osaksi draivirituaalia ja rauhoittumista.

On hullua, että haluttuun kulmaan voi päästä joko kiekkoa tiukasti puristaen tai löysänä hyssemmässä kuin tarkoitettu irtoamiskulma roikottaen. Kulma oikeaa kyllä lopuksi tarkoitettuun, kun puristaa lopuksi. Etuna myöhäisessä puristuksessa on se, että sitä ennen käsi liikkuu nopeammin ja suuremmalla kiihdytystahdilla.

Mitä rennompana kroppa on heiton ajan lopulliseen kiihdytykseen asti, sitä paremmin se pannu tottelee heittäjää. Turha jäykistely pilaa koko homman. Myös se kannattaa muistaa, että lämmin lihas on nopeampi kuin kylmä, eli se venyttely ja lämmittely ennen rundia ja takkia päälle paitsi kun on heittovuorossa.

Mitä rennompana kroppa on heiton ajan lopulliseen kiihdytykseen asti, sitä paremmin se pannu tottelee heittäjää. Turha jäykistely pilaa koko homman. Myös se kannattaa muistaa, että lämmin lihas on nopeampi kuin kylmä, eli se venyttely ja lämmittely ennen rundia ja takkia päälle paitsi kun on heittovuorossa.

Ite lämmittelen kroppani juoksemalla tuhatta ja sataa ykköstiille, jossa pelikaverit on mua taas vaihteeksi jo vartin ootellu. Ja samantien pannua ilmaan.

alspe,

entäpä jos kyseessä ei olekaan ote- vaan ajoitusongelma? Yleisin grip lockin syy on se, että käden liike eteen taakse viennin takimmaisesta kohdasta alkaa ennen kuin vimeinen askel osuu maahan.

Varmasti osa on sitäkin. Varsinkin tiiltä heitettäessä haastavuutta lisää askelten sopimisen vaikeus. Mutta suuri ongelma oli kun puristin kiekkoa liikaa ja liikaa sormien päillä rimmin sivusta/takaa, tällöin gripin irtoamista piti oikein miettiä koska kiekko tosiaan "on gripissä".
Nyt kun pidän löyhemmän powergripin puristaen kiekkoa vähemmän rimmin takaa, niin kiekko irtoaa paremmin "itsekseen". Tällöin ei toki uskalla vetää kuten lujalla puristuksella, mutta mieluummin lyhyt 60m kuin griplockilla kiekko puuhun tai jokeen

Sulla on myös spin out, eli pönkkäyksen puute, mistä johtuen pyörähdät liian aikaisin korpalla kohti kohdetta ja kyynärpääsi ei ehdi taittua tarpeeksi ja kyynärpää siirtyä riittävästi eteen.

Tämä ollut suurin ongelma omassa rystyssäni, ja voi helekkari että kesti kauan tajuta se.
Eli kroppa pyörähtää liian paljon (jopa pysähtymättä ollenkaan) ja käsi jää ns. lukkoon jolloin
a) vetoliike tapahtuu kaikella muulla kuin oikeilla lihaksilla
b) vetoliikkeestä tulee kaareva, jolloin

VETO TUNTUU JÄYKÄLTÄ REPIMISELTÄ JA KIEKKO LÄHTEE VÄPÄTTÄVÄNÄ 20 ASTETTA LIIKAA OIKEALLE
lähimpään puuhun.

Väittäisin että 80 % kaikista heittäjistä on ollut tämä ongelma.
Olen saanut sitä vähemmäksi laittamalla asentoa etupainoisemmaksi ja tarkoituksellisesti pysäyttämällä yläkropan kiertoliike, kun hartialinja on kutakuinkin heiton suuntainen. Vielä ei ole jäänyt alitajuntaan, koska jos en keskity siihen, draivi on olkapäätä vihlova kiskaisu ja kiekko kippovaa jonnekki jordaaniaan.

Aamen.

Kyllä sitä kroppaa kannattaa vähän kääntää oikealle jo ennen saattoa ja saatto on pakollista kolhujen välttämiseksi. Ajoitus siinä yläkropan käännössä on tarkkuusheitoissa se, joka on synkronoitu käden oikaisuun kyynärpäästä siten, että kiekko liikkuu suoraan. Pituusheitoissa kannattanee heikkotehoisen heittäjän myöhästää kääntöä. Ideana kiihtyvyyden säilyttäminen loppuun asti niin, että saavuttaa maksiminopeuden ja käsi ei hidastu ennen kiekon iryoamista liikaa.  Se muuten tapahtuu onnistuneessa heitossa, mutta epäonnistunut heitto saa käden hidastumaan vielä enemmän.  Hidastuminen johtuu kineettisen ketjun liike-energian siirtymisestä ranteen oikealle kääntymiseen. Hidastuminen ei ole vihollinen, koska se johtaa kiekon kiihtymiseen aivan kuin juoksuviestin vaihdossa yhdestä vaiheesta seuraavaan. Tuota ei kannata ajatella kesken heiton useimmiten  Tehoheittäjä pystyy kiihdyttämään kauemmin, joten kiihdyttää pitää aiemmin. Siksi jokaisen on kokeiltava itse, kuinka räjähtävä, nopea ja voimakas on, jotta löytää pisimmälle vievän ajoituksen itselleen. Sillä hetkellä. Kunnon muuttuessa ajoitus voi muuttua. Lienee hidasta ja vähäistä pitkään pelanneelle ja nopeaa kehittyvälle tuoreelle pelaajalle.