MAINOSPAIKKA

NÄY FRISBEEGOLF-YHTEISÖLLEVoisiko tähän tulla sinun mainoksesi?Ota yhteyttä →www@design.yt

Kahdeksannen viikon raakile on jo muutaman kerran kirjoitellut aiheesta:

aittatar.blogspot.fi

Tunnisteella frisbeegolf löytyy olennaisin, jolla voi skipata kaiken käsityöhömpän.
Instagramiin laitan mahdollisimman usein videoita heitoista ja apuja otan vastaan Aittatar nimimerkin takaata.

-Essi

Pikaisesti katsottuna tuntui mielenkiintoiselta blogilta. Pitää paremmin ajan kanssa stekata läpi. Hyvää työtä!

Pikaisesti katsottuna tuntui mielenkiintoiselta blogilta. Pitää paremmin ajan kanssa stekata läpi. Hyvää työtä!

Kiitos, toivottavasti syvempikin tutustuminen pitää mielenkiinnon yllä. Mieluusti kuulisin jotain feedbackia, mutta ymmärrän, ettei monia kiinnosta lukea ensimmäisen kesän raakileen aatteita lajista. Innostus oppia on kova ja saatan olla matkalla perse edellä puuhun, mutta sit mennään.

-Essi

http://aittatar.blogspot.fi/search/label/Frisbeegolf?m=0

Sullahan on ihan hyvät pituudet tuoreelle heittäjälle. Eikä jää fysiikasta kiinni heittopituutesi. Kenttätreeniä suositan, koska samassa ajassa ehdit heittämään paljon useampia heittoja. Lisäksi epäonnistuneen heiton jälkeen voit vian tunnistuksen jälkeen heittää oikein. Kun oikea tapa löytyy, se kannattaa pistää mieleen. Heittovinkkejä kannattaa kysellä jatkossakin livenä. Tännekin voi laittaa videon, niin saa useammalta mahdollisesti vastauksia. Jos ujostuttaa, yksityisviestinäkin voi laittaa linkin

Ujostuttaa niin maan perkeleesti, mutta halu kehittyä voittaa jälleen.

Tässä kiskaisuja, ei näy kiekon lentoa. Vain yksi meni ihan päin... Kaksi päätyi n. 80m tietämille.



Joku vois vaikka aloittaa sillä, et miten mä saan ton kiekon pysyy suorassa koko matkan? Ei näköjään onnistunut kertaakaan.

Essi

Ensimmäisenä silmään pistävä seikka on, että kiekot lähtevät nokka ylhäällä, ja karkaavat siksi taivaisiin. Alla pysäytyskuva ensimmäisestä heitosta:


Tässä vielä väärä ja oikea ranteen ja kiekon asento malliksi:

Lisää painoa etujalalle. Näyttäis siltä että heitot lähtee melko takapainoisina, ja sen takia saattaa karkailla taivaalle. Jo edellä mainittu nokkakulma voi korjaantua painonsiirrolla jonkin verran, mutta kannattaa tarkistaa sekin. Näillä on suora yhteys siihen millä tavalla kiekko käyttääntyy ilmassa. Jos nokkakulma on ylöspäin niin kiekko jarruttaa ilmassa, ja siitä syystä dumppaa helposti vasuriin

Videolla pyörähdät päkiällä kantapään sijasta, suosittelen tässä vaiheessa opettelemaan pyörähdyksen kantapäällä jatkoa ajatellen. Saattaa välttyä monilta polvikivuilta 

Mut hyvin sä vedät ja pituuttaki löytyy hyvin 8 viikkoa harrastaneelta. Pikku viilauksella tulee se 100m helposti 

Kolmanneksi ja toiseksi viimeiset heitot ovat parhaat tuossa videossa. Rehellisesti sanottuna on vähän vaikea uskoa ihan 80 metriin tuolla tekniikalla ja nokkakulmalla, koska varsinkin jälkimmäinen tekijä hidastaa kiekon lentoa ihan rutosti.

Sulla ei kuitenkaan ole paljosta kiinni että heität melko pitkiä draiveja. Kuten nukkumasa sanoo, painoa pitää saada enemmän etujalalle. Voit kokeilla sellaista ettet ole liikkeen alussa tasaisessa haara-asennossa, vaan painosi on takajalalla (suoritus yksinkertaistuu). Aluksi varmaan tulee ns. myyräntappajia, mutta se on normaalia kun tekniikka hakee uomiaan.

Pitää kanssa päästä eroon tuosta ujostelusta saatossa, tehoa jää käyttämättä hirveesti

Ensimmäisenä silmään pistävä seikka on, että kiekot lähtevät nokka ylhäällä, ja karkaavat siksi taivaisiin. Alla pysäytyskuva ensimmäisestä heitosta.

Tässä vielä väärä ja oikea ranteen ja kiekon asento malliksi:

Joo, siis nyt kyllä ilmaisin itseni huonosti. Juuri se mihin kaipaan apua, on että miten ihmeessä ton kiekon saa saatosta releaseen pidettyä suorassa. Se siis mullakin pisti silmään. Sinänsä luulisi, että noi kaikki olis ollu ihan taivaan tuulissa, mutta se ei ollut nyt ongelmana. Suurin osa noista lähti aika suorana, vaikea varnasti uskoa.

Essi

Lisää painoa etujalalle. Näyttäis siltä että heitot lähtee melko takapainoisina, ja sen takia saattaa karkailla taivaalle. Jo edellä mainittu nokkakulma voi korjaantua painonsiirrolla jonkin verran, mutta kannattaa tarkistaa sekin. Näillä on suora yhteys siihen millä tavalla kiekko käyttääntyy ilmassa. Jos nokkakulma on ylöspäin niin kiekko jarruttaa ilmassa, ja siitä syystä dumppaa helposti vasuriin

Videolla pyörähdät päkiällä kantapään sijasta, suosittelen tässä vaiheessa opettelemaan pyörähdyksen kantapäällä jatkoa ajatellen. Saattaa välttyä monilta polvikivuilta 

Mut hyvin sä vedät ja pituuttaki löytyy hyvin 8 viikkoa harrastaneelta. Pikku viilauksella tulee se 100m helposti 

Just eilen vasta kuulin tosta kantapäällä pyörähdyksestä, niin en oo yhtään ehtinyt asiaa pohtia, mutta se pitää ottaa treeniin mukaan heti, kun saan jonkun kädestä pitäen esittelemään sen mulle. Pitää varmaan tarkkailla heittovideoita, että ylipäätään tajuan ton mun asennon ongelman...

Essi

Tää on yksi parhaista tekniikkavideoista, vastaa ainakin tohon miten saa kiekon pidettyä saatosta releaseen suorassa.

Kolmanneksi ja toiseksi viimeiset heitot ovat parhaat tuossa videossa. Rehellisesti sanottuna on vähän vaikea uskoa ihan 80 metriin tuolla tekniikalla ja nokkakulmalla, koska varsinkin jälkimmäinen tekijä hidastaa kiekon lentoa ihan rutosti.

Sulla ei kuitenkaan ole paljosta kiinni että heität melko pitkiä draiveja. Kuten nukkumasa sanoo, painoa pitää saada enemmän etujalalle. Voit kokeilla sellaista ettet ole liikkeen alussa tasaisessa haara-asennossa, vaan painosi on takajalalla (suoritus yksinkertaistuu). Aluksi varmaan tulee ns. myyräntappajia, mutta se on normaalia kun tekniikka hakee uomiaan.

Pitää kanssa päästä eroon tuosta ujostelusta saatossa, tehoa jää käyttämättä hirveesti

Haha, uskon täysin, että noista suorituksista ei usko 80m heittoihin. Onneksi olin tossa juoksuradalla, niin ei ollut vaikea tehtävä tarkistaa pituuksia.

Siinä osut naulan kantaan myös, että saatto on hanurista. Se muuttuu jatkuvasti, kun oon niin hukassa ja yritän keksiä ratkaisua.

Essi

Tää on yksi parhaista tekniikkavideoista, vastaa ainakin tohon miten saa kiekon pidettyä saatosta releaseen suorassa.

Hei, kiitos. Katson läpi huomenna. Jos tulee mieleen muita hyviä pätkiä, niin saa linkittää.

Essi

Aika normaalia tekniikkaa ja hajontaa noin vähän heittäneelle. Kyllä mä uskon noinkin 80 m saavutettavan, mutta sitten lienee tosiaan maksimoitu liito noista 150 g kiekoistasi ja lentoratakin sattaa olla enemmän pituuskisalinjoja kuin radalle mahtuvia. En näe mitään syytä, mikset pääsisi helposti 10 m päälle perusasioita korjaamalla tällä kaudella noilla heittomäärillä, mitä tähän asti olet tehnyt.

Hyvä uutinen on se, että on monta juttua, jota muuttamalla saat paljon mittaa ja tarkkuutta lisää. Toinen hyvä jutu on se, että olet niin vahva. Huono juttu on se, että alkuun oppimiskäyrä on jyrkkä ja koska monen asian yhtäaikainen muutos on about mahdotonta, pitää ensin lähteä muutamaa asiaa kerrallaan korjaamaan. Vaan mihinkä sulla on kiire, sulla on pitkä ura edessä heittäjänä ja mitä paremmiin heittää, sitä mukavampaa se on? Siksi kannattaakin minusta keskittyä panostamaan tässä vaiheessa hyvien perusteiden luomiseen, jottei jää pahoja tapoja ja myöhemmin joudu oppimaan niistä pois. kun ne mokomat hiipivät kuitenkin takaisin myöhemmin salaa.

Minusta ei kannata kaikkea korjata ensin ja laittaa sitten videota uudestaan, jotta näkee treenin vaikutuksen ja mitä kannattaa seuraavaksi muuttaa. Siksi muutama muutos ja uusi video on hyvä tahti. Jo pelkästään kiekon nokan painaminen alas otteessa ja ranteen taitto alas ja voimalla alhalla pito kyynärpään oikaisun alettua ja takapainoisuuden korjaus muutaa tilannetta valtavasti. Voi hyvin käydä niin, että vauhdit kasvavat niin paljon, että kevyet ei niin vakaat kiekkosi alkavat käntyä anhyzeriin puhtailla heitoilla. Valitettavasti saattosi (kiekon irtoamisen jälkeinen käden sekä vartalon liike mielellään vasemman jalan askeleella ohi oikean jalan) vaihtelee. Varsinkin käsi vaihtaa saaton lopussa korkeutta paljon. Se vääntää kiekkoa eri hyzer/anhyzer kulmaan kuin tarkoitit. Rannetta joutuu painamaan voimalla alas, koska ranteen luut estävät jossain määrin kämmenen alhaalla pitoa silloin, kun ranne kääntyy taakse vasemmalle asennosta perusasentoon. Siitä pitäisi mennä vielä 5-15 astetta tekniikasta ja venyvyydestäsi riippuen oikealle. Se ei tosin ole ihan perustason juttua kaikille. Se on ok niille, joille se tulee luonnostaan tai tuttuna wanhantyyppisistä ranta- ja ultimatekiekoista yms.

Saaton pitäisi kädellä kulkea samaan suuntaan kuin itse heitonkin aikana, joten vaakaheitossa käden korkeus ei muutu ja hyzerissä saatto nousee anhyzerissä taas laskee.  Perustekniikkaa muuttaessa suositan alkuun vain vaakaheittojen tekemistä, koska se on vaikein heitto ja toisaalta monilla radoilla välttämätön taito. Joten opettavuus sekä käytännön hyöty tuloksissa saa apuja tuosta treenistä. Muutenkin eri linjojen oppiminen ilman minkään oikein hallitsemista ei opeta puhdasta tekniikkaa. Kun vaakaheiton osaa, on muut kulmat helppoja oppia, kun ne ovat vain pieniä muunnelmia. Niihin niksit myöhemmin alkumuutosten jälkeen, kun perustekniikkasi paranee.

Takajalkasi ei työnnä tarpeeksi nopeasti kroppaasi eteen ja polvi jää taittuneeksi, kun vasemman polven pitäisi olla suorana kiekon irrotessa. Tämä auttaa kiekon nokan pudottamisessa. Käsky jonka päästä pitäisi lähteä vasempaan jalkaan on työnnä eteen nopeasti rinnakkaisesti maan tason kanssa. Ei siis voimakkaasti. Voimakkasti on lihasten käyttöä kuin punttia syväkyykystä nostaen. Se on paljon hitaampaa kuin rennoin lihaksin nopeasti käskyllä lihaksen toimiminen. Tietoiset käskyt ovat hyviä tekniikan harjoittelussa alkuvaiheessa uraa, mutta liikkeet pitää rutinoida toistoilla niin, ettei ajatella tarvitse myöhemmin. Aivot eivät ehdi tietoisesti ohjata kaikkea millään. Tekniikan puhtautta hakiessa yhteen muutettavaan asiaan kerrallaan keskittyessä on hyvä käskyttää sopivasti ja seurata, tekeekö kroppa sen, mitä aivot käskee. Useimmiten ei ja siksi video on hyvä seurantaväline peilin avustaessa myös.

Kätesi vaihtaa korkeutta taakse vedon aikana, kesken käden liikkeen ja kiekon irrotuskohdalla. Useimmiten käsi näyttää putoavan taakse vedosta keskivaiheeseen mennessä ja lopussa käsi nousee ylös. Ikään kuin löisit mailalla. Käden pitäisi useimmiten ja perustekniikkaa opetellessa varsinkin liikkua samalla korkeudella alusta loppuun. Sitä voi treenata ison peilin edessä ilman heittämistä. Pöytää voi käyttää turvallisuudesta huolehtien tosin tukena käden putoamisen estäjänä pienemmillä tehoilla. Kädensijallinen jumppakuminauha oven kahvaan kiinnitettynä mahdollistaa koko heiton simuloimisen ja kuminauhaa katsoen vedon korkeuden tarkkailua ainakin osan heittoliikkeestä. Noin vahvalle naiselle jopa musta nauha ei liene liikaa ja siitä on hyötyä salitreeneissäsi. Toki liikkeet hidastuvat heittämiseen verrattuna voimakkaasti ja siten räjähtävyys ei ehkä kehity niin paljon, mistä syystä usein käytetään vihreitä ja sinisiä kumppareita.

Kun aloittelet kantapääpyörähdystä, tärkeintä on pitää suuri osa kengän pohjasta ilmassa, jottei nivelet väänny. Tasaisella tiillä ei ole hirveää tarvetta nostaa päkiää korkealle, mutta huonoilla alustoilla sitäkin enemmän. Kun kantapyörähdys on luonnollista, kannattaa opetella piruetin välttäminen. Heitto eroaa jatkuvasti pyörivästä piruetista siinä, että jalat kääntävät vartalon kolmessa vaiheessa piruetin yhden sijaan.

Ensimmäinen vaihe on ristiaskeleen jälkeisen viimeisen askeleen otto. Jos olkapäätä ja hartioita sekä kättä ei liikuta ollenkaan, pelkkä askeleen ottaminen tuo kiekon lähes vasemman kyljen tasalle. Toisessa vaiheessa oikean jalan laskeuduttua sen jalan pitäisi pysähtyä hetkeksi suhteessa maahan. Samoin kuin keihäänheitäjän pönkkäys. Sinä aikana lantionkaan ei tarvitse vielä kääntyä paljonkaan, vaan kädellä olkapäästä likuttaen voi kiekon viedä kyynärpää heittoa johtaen oikean kyljen paikkeille tai ohi. Ennen kyynärpään lähemmäs kohti kohdetta viennin harjoittelua on tärkeä terveysvinkki opeteltava ilman heittämistä.

Ilman heittämistä polvien ja nenän osoittaessa 90 astetta kohteesta vasemmalle, eli oikea kylki osoittaa kohteeseen, vie käsi kyynärpää tiukasti lopussa taittuen niin kauas kuin mahdollista kohti kohdetta liikuttamatta muita paikkoja. Tässä asennossa heittäessä voi käsi vammautua iäksi ja pahasti. Siksi tähän asentoon ei saa päätyä, vaan kyynärpäätä pitää suoristaa muutamaa senttiä ennen tähän asentoon pääsyä. Liian pitkälle kyynärpään vieminen ikään kuin löisit sen vanerilevyn läpi vie sairaalaan, joten tässä kohdassa ylisuoriutumista pitää välttää. Se on alisuoriutumista.

Kolmas vaihe vartalon kääntymisessä on pönkkäyksen lopetus oikealla jalalla, kantapäällä pyörähdys samanaikaisella vasemman jalan nopealla työnnöllä eteen (polvia saa kiertää oikealle, jos se ei haittaa muuta suorittamista lisätehojen aikaansaamiseksi, kunhan vain pääpainopiste on takaa eteen vasemmalla jalalla työnnössä), lantion kääntämisellä oikealle perusasennosta ja hartioiden kääntämisellä vielä enemmän oikealle, kyynärpään oikaisten ja ranteella oikealle perusasennosta vipaten ja pysäyttäen, jotta kiekko kierähtää sormien välistä. Kuten sanoin, noita kaikkia ei voi ehtiä tietoisesti ajattelemalla ohjaamaan kesken heiton. Siksi askel kerrallaan pliis. Tuollakin on jo pirullisen vaikeita juttuja, varsinkin ranteen käytössä, joten alkuunsa en tekisi sitä muuten kuin nähdäksesi, tuleeko se luonnostaan. Siinäkin on monta tapaa. Kuten kaikessa muussakin ja eri koulukuntia ja kokemuksia esiintyy, joten jokaisen omatessa erilaisen kropan, on parasta kokeilla kaikkea, jotta saa itselleen toimivimman tavan. Siinä on vain sellainen juttu, että eri tekniikoilla on erilaiset edut ja haitat, joten yhteen jumittaminen kaikissa heitoissa ei tuo ihannetulosta pitkässä juoksussa.

Hyvä tapa erottaa, milloin heitto menee vartalon kääntymisessä kolmivaiheiseksi yksivaisen piruetin sijaan on seurata, meneekö kiekko suoraa viivaa. Piruetissa kiekko liikkuu kaarella ja ajoitus aina samaan sivusuuntaan lähtemiselle on armotonta. Jos irtoaa etuajasa, kiekko on vasemmalla ja myöhästyessä oikealla. Ajallisesti näiden väli on tosi lyhyt. Kun taas kolmivaiheisessa kääntymisessä kiekko liikkuu suoraa viivaa, paitsi ehkä siirtyen (tekniikasta riippuen) hieman oikealle samansuuntaisella linjalla, kun kyynärpää oikenee. Käytännösä se ei merkkaa mitään muuten kuin vasemmalla heittopaikasta olevaa estettä väistettäessä. Joten kyynärpäätä ei kannata miettiä, koska suunta määräytyy irtoamishetkellä. Ja kiekko lentää peukalon kynnen osoittamaan suuntaan. Hyzerkin määräytyy irtoamishetkellä. Siihe ntoki vaikuttaa saaton korkeus ja kulmien vaihtelemattomuus ja tai vaihtuvuus vedon aikana, mutta käytännössä irtoamishetki on ylivoimaisesti tärkeintä ja muu on teoriaa. Suoran vedon etuna on se, että aika, jona kiekko liikkuu kohti kohdetta on paljon pidempi kuin kaarella kiekkoa heittäen, joten sivuttaissuunnan hajonta vähenee ja toistettavuus heitoissa kasvaa. Tehotkin kasvavat, siitä ehkä myöhemmin. Tässä on jo liikaa pureksittavaa muutenkin ekoille vikoille :-)

Kasvupotentiaali voi rajautua, jos yrittää sovittaa yhteen tilanteeseen huonosti toimivaa tekniikkaa radalla. Kukaan ei puttaa juoksemalla ympyrää ensin :-) Sama pätee kaikkiin tekniikoihin. Valintaa perustekniikasta ei kannata tehdä ennen perusteiden omaksumista ja sen jälkeistä kaikkien tekniikoiden oppimista ja vertailua. Onneksi perusteet ovat samat kaikessa, joten vielä ei kannata miettiä yksityiskohtia eri tekniikoista. Plussat ja miinukset eri tekniikoiden välillä kannattaa käydä läpi ensin perusteiden hiomisen jälkeen. Joten niihin ei sen enempää ennen seuraaavia videoita.

Työkaverin taistelulajiopettaja on treenannut ekaa oppimaansa harjoitusta päivittäin vasta 70 vuotta :-D Perusteiden tärkeys ja ylläpito pätee uran läpi frisbeegolfissakin.
Tekniikkaa opiskellessa on iso etu korostetun hitaista liikkeistä. Kun liikkeet tuntuvat hiipimiseltä, usein kannattaa vielä hidastaa reippaasti lisää vammaisasteelle asti, jotta ehtii seurata kaikkien liikkeiden puhtautta, suuntaa, korkeutta, keskinäistä järjestystä ja kunkin liikkeen alkamis- ja loppumisajankohtaa. Ajoitukset ovat vaikeampia myöhemmin opiskeltavia jutttuja pääosin tosin. Ensin ryhti ja liikelinjat sinne päin, ennen kuin loppuhionta noihin tulee kumma kyllä ajoituksen parantamisen kautta helpoimmin. Niistä lisää myöhemmin kun nyt ensin näitä asioita treenaat.

Työn iloa, koska näissä muutoksissa menee helposti monelle vuodenkin päälle. Siksi hitaasti tekemällä oppii nopeammin kuin ryntäilemällä, kun ikeasti näkee, mitä tekee ja voi muuttaa asioita. Varsinkin peilitreeni ilman oikeaa kiekkoa on avuliasta, kun voi heti ottaa uusiksi ja tehdä valtavia toistomääriä verrattuna edes kentällä kiekon perään juosten. Puhumattakaan harvoista heitoista pitkin väliajoin radalla. Taidot oppii parhaiten muualla kuin radalla perusteista ollessa kyseen. Näin perusteiden oppiminen monilla nopeutuu monilla kuukausilla pelkästään radalla heittäviin verrattuna. Ratatreeni opettaa muita juttuja kyllä, mutta senkin pitäisi olla tarkoituksenmukaista ja sen vuoro nikseineen ja opeteltavine asioineen on vasta myöhemmin. Hupia radalla heittäen ei silti kannata unohtaa, jotta muistaa, miksi treenaa.

http://aittatar.blogspot.fi/2014/07/tpk-viikko-28-treenia-uusia-ihmisia-ja.html?m=0

Blogissa viime viikon fiiliksiä ja pelejä.

-Essi