MAINOSPAIKKA

NÄY FRISBEEGOLF-YHTEISÖLLEVoisiko tähän tulla sinun mainoksesi?Ota yhteyttä →www@design.yt

Mitäs parannettavaa löydätte? Näyttää että heitto karkaisi kropasta, mutta muissa omissa heittovideoissa sitä ei ainakaan tapahdu. Väylä 4 Hyvinkään vanhalla radalla ja siinä heitetään semmosseeseen ylämäkeen, siksi heitto lähtee vähän siipi auki.

Kropan takaa ainaki lähtee.

Olisiko Jaanilla tuohon aikaisempaan, eli liian aikaisin kropan "aukeamiseen", jotain lääkkeitä? Eli olisiko jotain harjoitusta tai ajatusta, millä tuota ajoitusta pystyisi viilaamaan myöhemmäksi? Sama vaiva on varmasti omassa heitossa ja nyt olisi talvi aikaa yrittää tehdä asialle jotain.

Olisiko Jaanilla tuohon aikaisempaan, eli liian aikaisin kropan "aukeamiseen", jotain lääkkeitä? Eli olisiko jotain harjoitusta tai ajatusta, millä tuota ajoitusta pystyisi viilaamaan myöhemmäksi? Sama vaiva on varmasti omassa heitossa ja nyt olisi talvi aikaa yrittää tehdä asialle jotain.

Kannattaa kiinnittää huomiota vapaisiin raajoihin.

Tärkeää on, että asento on tarpeeksi takapainoinen vedon lähtiessä. Silloin on paljon helpompi käyttää takajalkaa maassa pysyvänä ankkurina, joka estää läpikävelyn ja kropan aukeamisen liian aikaisin. Takimmainen jalka on siis hyvä pitää maassa kunnes kiekko on irronnut. Sen jälkeen voi astua läpi, jos tarvitsee.

Se oli alakropan ankkurointi.

Toinen ankkuri on - yllätys yllätys - vapaa käsi. Samoin kuin takajalan on hallittava alakropan liian aikaista kääntöä, on vapaan kaden pidettävä yläkroppaa aisoissa. Itselläni on toistuva ongelma se, että työnnän vapaan käden hartiaa eteenpäin ja siten käännän kroppani heittosuuntaan liian aikaisin. Kättä on tietenkin jalkaa hankalampi ankkuroida mihinkään, mutta ajatus on hyvä olla niin, että ei ainakaan auta sillä kädellään liikaa. Antaa heittokäden tehdä hommansa ja vasta sitten seurata mullaa keholla perässä.

Tuli nyt kuvattua tossa yksi näyte draivista.

https://www.youtube.com/watch?v=HoRUHWdeaqU&index=1&list=UUrXzLWt05LA7BYV7CdJHMIg

Itellä ei enää mitään tietoa mitä voisi parantaa. Toivottomassa tilassa. 100m menee useasti rikki, mutta 105m eteenpäin kiekko ei lennä.

Saitkin jo paljon hyviä vinkkejä draiviisi, mutta itselläni pistää silmään melko pahasti tuo, että tukijalka on voimakkaasti koukussa ja polvi / nilkka kiertyy aivan älyttömiin asentoihin. Pönkkää pitäisi saada hiukan jämäkämmäksi (painoa suoraan kantapäälle, nyt menee ulkosyrjälle) ja tämän myötä jalkateräkin kääntynee paremmin auki heiton aikana. Tuolla kierrolla polveen / nilkkaan tulee ajan mittaan varmasti ongelmia.

Tyylejä om monia. Jaani on oikeassa siinä, että kiihtyvyys loppuun asti kovalla kiihdytyksellä on fysiikan lakien mukaista. Voima on massa kertaa kiihtyvyys, joten mitä myöhemmin lyö tehot täysille, sitä suurempi on kiihtyvyys. Pitää tosin päästä myös niin kovaan vauhtiin kuin ote riittää kiekosta kiinni pitämiseen, jotta se pyörähtää näppien ympäri ja irotaa, kun peukalo on mahdollisimman lähellä kiekon perää. Se on kompromissi verrattuna siihen, että juoksisi tekniikasta tinkimättä täysillä. Siihen ei taida kukaan pystyä, joten se on järkevä kompromissi jossain määrin. Riippuu mm. näppivoimista, kummalla tavalla kukakin heittää pidemmälle, nopeammalla juoksulla vajaalla kiekon pyörähtämisellä näppien ympäri, vai hitaammalla vauhdilla kiekon pyörähtäessä maksimilla näppien välissä. Yksilövaihteluja lienee tuon jatkumon kaikissa pisteissä, joten kannattaa testata, millä versiolla saat juuri nyt pisimmät heitot. Kun se tieto on hallussa, voi päätellä, mitä kannattaa parantaa treenaustavassa. Esimerkki yksilöeroista, Garffi kirjoitti puristusvoimamittarilla saaneensa 78 kilon puristuksen, jos oikein muistan, mä 48 kiloa. Kun käteni on pienempi, saan huonomman vipuvarren sormista kiekkoon, joten potentiaalini pitää kiinni kiekosta yhtä kauan on paljon pienempi. Kun kokeista tiedän, etten pysty pyöräyttämään kiekkoa niin, että kiekko irtoaa näpeistä, kun peukalo on kiekon takimmaisen osan kohdalla, joudun keskittymään nopeuteen. Okei olen kerran vajailla vauhdeilla siis, lähes hiipimisen nopeuksisilla askeleilla tosi hitaasti kiekon noin keskelle kroppaa tuoden ja siitä vasta kiihdyttäen saanut Spiken pyörähtämään niin, että se irtosi nk. kello 6 asennosta. Pressuun heitin, joten en nähnyt mittaan, mutta vauhti oli liian pieni mennäkseen lähellekään yhtä pitkälle, kuin juoksemalla tai ryntäämällä täysillä. Ei ole kivaa olla käsivammainen, terve ei tarvitse tehdä tuota kompromissia, kun hän voi treenata lisää puristusvoimaa. Toisaalta kaiken treenaaminen mahdollistaa yhtäaikaisesti lisänopeuden ylläpidon ilman tekniikan kompromisseja, jolloin kiekkokin pyörähtää pitkän matkan näppien välissä. Näin teki aiempi pituusheiton maailmanmestari Dion Arlyn ainakin vauhdin kasvattamisen kautta ja hän sanoi treenaavansa otetta ennen kisoja. En tiedä kuinka paljon hän käytännössä saa kiekkoaan pyörähtämään, joten en osaa arvioida hänen kompromissiensa märää, jos niit edes on. Tämä on tosi ymmv asia.

Vartalon ala- ja yläosan etuaikaista pyörähtämistä voi välttää vikan askeleen pönkkäämisellä, eli oikean jalan lihasten jännittämisellä jalan pysäyttämisellä paikalleen maahan verrattuna, kun päkiä nousee ilmaan siihen asti, kun kiekko ehtii oikean kyljen paikkeille. Tarkka kiekon sijainti riippuu vartalon mittasuhteista ja venyvyydestä. Epäilen Will Shusterickin vartalon vääntyvän paljon pidemmillä liikeradoilla kuin Jaani, joten Will kykenee aiemmalla vartalon kääntymisellä pitämään kiihtyvyyttä yllä pidempään luoden enemmän voimaa vartalon kierrosta, vaikkka hän aloittaisi aiemmin liikkumisen, koska hänellä ei liikkuvuuden ääriraja tule vastaan yhtä aikaisin.

En ole ainoa, joka on saanut lisämittaa kääntämällä vartaloa lantiosta ja harteista sekä rannetta perusasennosta oikealle muutaman sentin automaattisen kääntymisen lisäksi lihasvoimalla. Automaattisen kääntymisen alkamisen jälkeen ranteen tapauksessa. Vartalo ei kauheasti käänny itsekseen ennen saattoa, jos ei pidä korsetin lihaksia niin löysänä, että pönkätessä riskeeraa vartalon kääntymisen hyssekulmassakin. Tosin en enää ole tarkka mittari tuolle, kun yliliikkuvan selän lisäksi on vammoja, joita alitajuisesti suojaan jäykistämällä ristiselässä lihaksia. Mikä estää yritettyä aktiivista vartalon kääntymistä lantiosta puhumattakaan passiivisesta kääntymisestä. Olen siis Jaanin mallissa lantiosta haluamattani. Hartiat sentään vielä kääntyvät. Onneksi ehdin heittämään terveellä selällä, jolloin havaitsin lisämittoja tulevan, kun käänsin ylävartaloa lantiosta. Sai edes sen tiedon ennen kuin se porkkana vietiin aasin nenän edestä sniff. Nykyään mulla lantiosta kääntyy ylävartalo lähinnä silloin, kun läheäreissä löysällä korsetin lihaksistolla vahingossa vika askel on tasajalkainen ja jalka tarttuu maahan viskaten vartalon niin nopeasti oikealle, etten ehdi kädellä mukaan, kun en sitä odota ja missaan 10-20 astetta oikealle.

Sormivoimilla ei ole mitään tekemistä heittämisen kanssa silloin, kun kiekkoon ei kohdistu sivuttaista painetta. Jos kohdistuu, heität väärin.

Komppaan Jaania, heittäminen ei ole oikeastaan missään tekemisissä voiman kanssa. Mitä nopeampi kiekon lähtönopeus, sen pidemmälle se lentää. Itselläkin tuppaa jossain vaiheessa kiessiä tulemaan se vaihe että nyt rykästään voimalla täysillä niin paljo kuin lähtee. Ja kuten arvata saattaa, kiekko lentää 60m ja feidaa outtiin. Voimaa pois ja vauhtia tilalle niin ollaan siellä missä pitääkin.

Sormivoimilla ei ole mitään tekemistä heittämisen kanssa silloin, kun kiekkoon ei kohdistu sivuttaista painetta. Jos kohdistuu, heität väärin.

Tuubissahan on jossain jopa Koling, Gurthie & co pitämä klinikka, jossa opastavat aktiivisesti irrottamaan otteen release pointissa. En tiedä kannattaako tuosta erityisesti murehtia, mutta Se tukee kyllä Jaanin väittämää.

Sormivoimilla ei ole mitään tekemistä heittämisen kanssa silloin, kun kiekkoon ei kohdistu sivuttaista painetta. Jos kohdistuu, heität väärin.

Tuubissahan on jossain jopa Koling, Gurthie & co pitämä klinikka, jossa opastavat aktiivisesti irrottamaan otteen release pointissa. En tiedä kannattaako tuosta erityisesti murehtia, mutta Se tukee kyllä Jaanin väittämää.

Mä en koskaan ajattele irrottamista, mutta ehkä se joillakin toimii. Jos kiekosta puristaa, se jännittää rannetta ja tekee heitosta jäykän. Tärkeintähän on, että kiekko tekee suoran linja takaa eteen, mikä on vain anatomis mahdotonta jos rannetta jäykistää.  Samaten jos kiekko ei tee suoraa linjaa, niin sormilla pitää puristaa, jotta kiekko ei lipeäsi, koska siihen on kohdistunut sivuttaista painetta.

Eli unohtakaa nyt jo vihdoin toi sormivoimalla paskan tekniikan korjaaminen ja keskittykää heittämään rennosti ja sulavasti.

Apua draiviin. Avaus on Talin 13 väylä jossa heitetään hieman ylämäkeen.

http://aijaa.com/9if6sh

Apua draiviin. Avaus on Talin 13 väylä jossa heitetään hieman ylämäkeen.

http://aijaa.com/NheEOC

Sekunnin mittainen video...

Linkki vaihdettu, nyt on 8s.

Linkki vaihdettu, nyt on 8s.

Täällä näkyy vieläkin vaan sekunti

Linkki vaihdettu, nyt on 8s.

Täällä näkyy vieläkin vaan sekunti

Klikkaa siitä alkuperäisestä viestistä, älä mun lainaamasta.