MAINOSPAIKKA

NÄY FRISBEEGOLF-YHTEISÖLLEVoisiko tähän tulla sinun mainoksesi?Ota yhteyttä →www@design.yt

Tämä nyt ei varsinaisesti ole treeniblogi, enemmänkin kirjoittelen epätasaiseen tahtiin kaikenlaisesta mitä kiekkollessa / kiekkoiluun liittyen muuten tapahtuu. Välillä tapahtuu enemmän ja välillä vähemmän.

Mutta asiaan...Tänään sitten tuli viimein "avattua" kausi 2 kaverin kanssa, Hiirosessa käytiin ottamassa tuntumaa talviajan heittelyyn.
Ilm. WG-rataa mentiin ja voe pojat, tulipa hiki... Mukavat lämmöt sai heti alkuun kun 2. väylällä katosi huonosti spottaamani (oranssi) Teebird johonkin polvenkorkuiseen poljettuun ja myllättyyn hankeen. Aikani lunta potkittuani päätettiin jättää sinne, ehkä joku reilu kiekkoilija palauttaa , olihan pohjassa nimi ja numero kuitenkin. Siinä sitten tahkoiltiin rataa läpi ja jotenkin tuntui olevan tosi vaikeaa saada kiekkoa lentämään suoraan. Liekkö syynä 4kk tauko, pehmeä, upottava pakkaslumi kenkien alla, kylmät sormet ja keikot vai kaikki yhteensä. Avaukset meni pääsääntöisesti persielleen, mutta lähestymiset nyt onneksi palakitti jotenkin.
Pientä jännitystä Hiirosessa aiheuttavat kesällä ulkoilijat ja nyt talvellakin hiihtäjät. Aika rivakkaa tahtia koko ajan on ukkoa akkaa ladulla, joten tähystäjää saa käyttää. Muutama ulkomaanelävä ladun käyttäjä pysähtyi ihmettelemään kun kiekan alussa puttailtiin harjoituskoriin. Siinä ne jotain hetken posmotti toisilleen ja sauvalla meitä osoittelivat

Päätettiin sitten poikain kanssa vielä heittää Hiirosen normaali 1. väylä loppulämmittelyksi ja eiköhän rata vielä vaatinut toisen uhrilahjan...tällä kertaa kiekko katosi kaverilta. Muka spotattiin tarkasti, mutta ilmeisesti etäisyyden arvointi heittää tuollaisella talvikelillä melko paljon. Ei vaan löytyny sitäkään enää...
Niin ja saipa allekirjoittanut vielä vaelluskengän täyteeen vettäkin. Hiirosen normaalin 10. väylän takana vasemmalla alkavan kosteikon yli oikaisin ja siellä kosteikon reunassa kenkä solahti ties kuinka syvälle vesi-sohjo seokseen. Varoituksena siitä ojan yli oikaiseville, ojat on kyllä keskeltä jäässä, mutta reunat on ihan sohjoa

Nyt illemmalla kotona huomaa, että  tuo kiekkojen katoilun seurauksena tapahtunut lumen potkiminen on melko mukavasti vetänyt oikean etureiden juntturaan...Eipä auta ku varovasti vissiin venytellä, että huomenna pääsee jotenkin nilkuttaan PULU II-kisaan Oulun Toppilaan.  Kerrotaan siitä sitten myöhemmin..

Ja tämmöstähän se sitten oli.....
http://www.youtube.com/watch?v=qaDpdjNBJkU&feature=player_detailpage

kohdassa 1:15 näin TeeBirdin viimeisen kerran......ei löytyny ennää tuon heitön jälkeen

Olisitte vähän kääntänyt sitä kameraa niin olisimme nähneet sen sairaalan seinän. Vitsi,vitsi..

Ja tämmöstähän se sitten oli.....

Rennon näköistä talvihupailua.

Juu rennolla otteella..tuossa2-väylällä niinkin rennolla, että allekirjoittaneen Teebirdi katosi lumiseen hautaan..
Tarkoitus oli käydä hakemassa hieman tuntumaa miltä kiekkoilu talviolosuhteissa tuntuu. Tukijalkahan se lipsuu sinne ja tänne kun lumi kengän alla antaa periksi. Nastat kenkiin on ensi talveksi ehdoton hankinta, ehkäpä jo nyt kevääksi.

Itse omistan viking merkkiset golfkumisaappaat joiden pohjassa on kunnon teräspiikit, loistava pito kyl, oon joskus kokeillu näillä juoksemista peilijäällä ja hyvin sujui kaupassa tosin kuuluu hirveä rapina kun kyseisillä buutseilla tepastelee   Sitä en tiedä valmistetaanko näitä enää, mutta jos valmistetaan niin suosittelen!

Tänään auringon paistaessa siniseltä taivaalta ja pakkasen ollessa mainiossa -3°C lukemassa, suuntasimme kaverin kanssa Oulun Meri Toppilaan (Toppila Hills of eternal wind) kierrokselle.
Ilma oli mukava, mutta kuten Toppilassa aina niin nytkin peliä sekoittamassa oli melkoisen kova tuuli. Puuskissa puhalteli reilusti yli 10 m/sec. No alkulämmöt puttikorilla ja ei kun kierokselle.

Huomattiin heti, että olimme kaiketi ensimmäiset heittäjät koko alkaneen viikolopun aikana, tai ainakin ekat tänään. Kaikki polut, tiit yms. olivat mukavasti 20-30 cm tuiskuttaneen lumen peitossa. 3-väylä jätettiin suosiolla välistä, koska ees taas juokseminen spottaamaan lumen ulottuessa paikoitellen vyötäröön asti ei tuntunut mukavalta ajatukselta. Kierros meni mukavasti ja vaikka olosuhteet olivatkin haastavat kulki heitto jotenkin mukavasti. Itse totuttelin hieman uudentuyyliseen grippiin ja se auttoi ihan selvästi. Kiekkojen lähtökulma ja- suunta oli parantunut selvästi. Kiekot lähtivät nyt pääsääntöisesti nätisti vaakana, niiden ennen paetessa enemmän ja vähemmän vasemmalle. Onneksi olin "lahjanaruttanut" heittokiekot, koska jo 1 min kuluttua tuuli oli peittänyt kiekon putoamiskohdan tuiskulumella ja ilman narua olisi etsiminen ollut todella vaikeaa. Välillä jopa vyötäröön asti ulottunut tuiskulumi rinteiden ( tuulen ) alapuolella toi kyllä hommaan kuntoilun meininkiä ja kierroksen lopussa oli olo jo melko "kaikkensa antanut".
PD-Freak osoittatui oivaksi työkaluksi Toppilan tuulijumalia vastaan ja muutaman kerran ihan hämmästelin kiekon kykyä mennä tuulessa.  Kaveri pisteli tuulelle hanttiin Destroyerilla ja toisinaan se tuuppasi kippaamaan yli ja toisinaan jäämään hyzeriksi kadoten tuulen mukana vasemmalle. Ilm. vaikea kiekko tuulisessa kelissä.

Tuulisen kelin putteriksi täytynee hommata joku painava jyrä, koska omat 175g Wizardit eivät mahda oikein tuulelle mitään.
Onko muuten suosituksia suoraan lentävästä painavahkosta putterista?

Kaiken kaikkiaan kuitenkin antoisa ulkoilutuokio ja kevät & sulat kelit on taas yhtä päivää lähempänä.

itse käytän kovaan tuuleen 175g Pig putteria. ja heittelen aika paljon myös lähestymisiä ko. kiekolla.

Jos kunnon puhuria puskee ni itse kaivan bägistä pro Rhynoa tai basic Jokeria, piggi on kans todella jyrä.

Siellä se Toppilassa kippo numero 1 odottelee kevättä. Kävin nakkelemassa about 120 puttia jotta ei raukka ihan yksin joudu olemaan

The Kippo by Ydinsotaveteraani, on Flickr

Hieno kuva

Hieno kuva

Ja toi Flickr-nicki on kans hieno

Hieno kuva

Tarkoitus olisi tänä vuonna yhdistää 2 tärkeää harrastusta eli Frisbeegolf ja kuvaaminen. Jotain salamalla pysäytettyä kuvaa heittäjästä draivaamassa kesäillan hämärtyessä yms. Ideoita on kunhan jaksaa totetuttaa. 

Pahimpien heittohalujen tainnuttamiseksi tänään paukuteltiin pyyhettä 30 min.

Tänään tuli käytyä testailemassa erilaisia grippejä ja siinä samalla hieman purettua heittoa osiin (Dan Beton videon inspiroimana). Grippeinä testasin 4:n ja 3:n sormen powergrippiä ja samalla erilaisia peukalon asentoja kiekon päällä. Parheiten toimi ehkä 4:n sormen grippi, sormien padit rimmillä ja peukalo aika lailla kiekon reunassa, paksuimmassa kohdasassa.
Varsinaisesta heitosta.... ensimmäinen suuri virhe löytyi oikeasta(tuki-)jalasta. En pyörähdä juuri ollenkaan kantapäällä, vaan pyörin polvesta, jalkapohjan pysyessä kiinni maassa...eiii hyvä juttu. Eli saattamisen opettelua.
DB:n neuvo ottaa askel kerrallaan oli aika hyvä ja heitot lähtivät heti suorempaan kun otin aluksi vain yhden askeleen, aloin sovittamaan siihen ojennusta ja heittoa ja pyörähdin tukijalalla lopuksi aika reilusti.
Tuota sitten hieroin sen tunteroisen ja jossain vaiheessa ajattelin kokeilla 150g Blizzard Wraith:ia. Muutama heitto meni ripuliksi, mutta sitten sain jotenkin kiekon liitelemään kaksi kertaa peräkkäin melko kelvollisesti. Reiluin harppauksin askelmitattuna 104 ja 107m viipaleet....Siihen oli mukava päättää päivän oppitunti.