Perinteisesti etujalan pitäisi osua maahan ennen käden liikkeen alkua, jos näin ei tee, grip lockien vaara kasvaa dramaattisesti. Grip lock on kiekon tarttuminen sormeen heiton lopussa ja oikealle jotain 10-30 astetta yleensä, mutta voi olla 160 astettakin. Locastrosta on video 90 asteen grip lockista. Grip lock on useille pidempi heitto kuin normaali, kun porukalla ei usein ole pro tason otetta puristustehossa. Dave McCormack omistaa Gateway nimisen kiekkofirman ja sanoo, että otteen pitäisi olla niin tiukka, että melkein tulee grip lock. Siihen ei kaikki pysty ilman sormioimatreeniä. Otekin vaikuttaa pursitusvoiman määrään. Jos puristaa lihakset jäykkinä vedon alussa, lihakset vastustavat vetoa ja kiekko ei lennä yhtä pitkälle kuin alussa rennolla kädellä ja lopussa otetta kiristämällä.
Aloittelijalle tulokset paranevat eniten tarkkuuden ja toistettavuden parantamisella, joten epätavallinen mahdollisuus tarkoituksellisten grip lockien teosta, jos ote ei riitä, kuullostaa pahalta. Toki jos on ilman vaaraa avoin paikka ja oppii heti treenaamatta kieron vaihtoehtoisen tavan heittää, more power to you. Kunhan normaalisti käyttää tarkkaa tekniikkaa. Kiero tapa on tutustua siihen, montako astetta oikealle ohi oikean käden rystyheittosi grip lockkaa ja korjata virhe juoksemalla saman verran ohi tähtäyspisteestä vasemmalle. Tässä tavassa on kaksi vaaraa vähintään, ehkä kolmekin.
Mahdollisuus tähdätä näöllä poistuu, kun juoksee vasemmalle ohi tai jos katsoo kohteeseen ennen kuin kroppa luontaisesti käntää pään kohti kohdetta, syntyy muita tekniikkaongelmia. Jyrkissä hysseissä erityisen korostuneesti.
Jos joutuu käyttämään käytettävästä treeniajasta paljon epätarkemman kuin lyhyet kontrolliheitot tekniikan treeniin aikaa, hioo osa-aluetta, mikä antaa eniten riskejä ja vähiten tulosparannusta. Siksi suositan, että jos ei heti tule pikavoittoa ja rupea sujumaan, keskittäisin treeniajan kontrollitekniikkaan.
Kolmas probleemi voi olla huonojen tapojen syntyminen tekniikkaan, mitä voi olla vaikeaa purkaa jälkikäteen. Rutiinit ovat vaikeita muuttaa sitten, kun ne ovat syntyneet. Kädellä veto ennen etujalan maahan osumista on päinvastaista tarkkuustekniikkan verrattuna ja voi ainakin ennen oppimista sotkea tärkeämpää osaa tekniikasta. Riippuu ihan yksilöstä, miten hyvin pystyy pitämään erillään, joten automaattisesti ei voi vaarallista toimintatapaa sulkea ulos ilman kokeilua. Ei varmasti toimi useille, joten ei missään nimessä voi suosittaa normaaliksi lähestymistavaksi.
Lajissa on mustavalkoisesti ajattelevia koulukuntia ja takuulla vaarallinen tapa nähdään kerettiläisenä useassa koulukunnassa. Kerrankin asiaperusteisesti, kun riskit ovat suuret ja itsestään selvät. Joskus voi silti saada pikavoittoja, mutta kolikon kääntöpuolena on se, että outo tapa voi rajata tulevaa kehitystä normaalin tekniikan ja otevoiman kehittämisen puutteen kautta, jos on tyytyväinen heittopituuksiin "huijaamalla". Eli ei passaa korvata kikkailulla normaalia treeniä tai luultavimmin tulee ongelmia pitkässä juoksussa. En voi suosittaa, mitä teet muuta kuin ongelmien välttämistä. Eli jos kokeilee vaarallista tapaa, kannattaa pitää b suunnitelma ja treenata normaalilla tekniikalla yhtä paljon kuin ennenkin. Ja lopettaa heti vaarallisen tavan treeni, jos näyttää siltä, että normaalin tavan suoritus sotkeutuu. Siksi että olisi hyvä rakentaa vakaa perusta tekniikkaan.
Riippuu pitkälti atleettisesta taustasta ja siitä, miten aloittelija on, kuinka kikkailevia tekniikoita on järkevää treenata. Lämmittelynä ennen normaalia treeniä voi kokeilla mitä tahansa muutaman kerran, kun se ei ole pois normaalista treeniajasta. Jos normaalin treenin kesto lyhenee ja ei voi lisätä treeniaikaa ja ei heti luonnistu, suhtaudun penseästi jatkamiseen. Varmempaa olisi pitäytyä normitekniikassa tuossa tapauksessa.
Jotkut oppivat nopeasti vaikka mitä, kun useimmille periaatteessa yksinkertaiset asiat vievät kuukausia oppia käytännön toteutuksessa. Frisbeen heitto on erikoinen liike, minkälaisia useat eivät ole tehneet. Ehkä taistelulaji- tanssi- ja voimistelutaustaisilla on apuja aiemmasta kokemuksesta. Nopeimmin oppinut heittäjä, mitä olen nähnyt on lumilautailija ja häntä auttoi pyörivien hyppyjen teko fribatekniikan oppimisessa. Sellainen kaveri saattaa oppia helpommin erikoisia tapoja, kun tavan tallaajalla itsesuojeluvaisto ottaa vallan estäessä kaatumista>jalat sotkeutuvat äkkiä toisiinsa tai tekniikka repeää vähintään. Olen kuullut useasta kaatumisesta, kun porukka opettelee selän kääntämistä kohti kohdetta.
