Frisbeegolf-forum.fi
Frisbeegolf-keskustelu => Tekniikkakeskustelu => Topic started by: JoniHenri on 02.11.13 - klo:16:07
-
Olen nyt aika kauan paininut 30-50m lähestymisheittojen kanssa. Aiemmin olen heittänyt näitä etäisyyksiä midareilla. Tämän kauden loppupuolella on alkanut menemään lähetymiset aivan liian pitkiksi ja tarkkuuskin on sen myötä heikentynyt, kun olen alkanut korjailemaan heittoa liikaa. Ihan loogista olisi siirtyä silloin heittämään putterilla. Putterin heittäminen on kyllä tuottanu suuria ongelmia, mutta suurimmaksi osaksi treeniä se vain vaatisi ja paljon. Kuitenkin suurin osa heittäjistä heittää lähestymisensä puttereilla. Joten! olisiko pitemmän päälle järkevempää alkaa käyttämään putteria lähestymisheittoihin tältä kyseiseltä etäisyydeltä, vai alkaa korjaamaan midari heittoa?
-
Putterilla kannattaa treenata lähärit ehdottomasti. Putterilla kannattaa myös avata tiiltä, jos väylä on lyhyt ja korkeutta piisaa. Midarista on hyötyä silloin, kun ylhäällä ei ole tilaa ja tarvitaan matalaa linjaa.
-
Ääni myös putterille. Itelle oli kans aluksi tosi vaikeaa heittää mutta kun saa juonesta kiinni ni ei kyllä enää halua midareilla lyhyitä lähäreitä heittää. Mikä aloittajalla suurimpia ongelmia tuottaa putterin heitossa? Kippaa, räpättää vai mitä tapahtuu? Itsellä asia valastui kun kokeneempi harrastaja sattu kerran katsomaan ku heittelin lähäreitä midarilla (mihin sattuu toki) ja siinä tuli pari oleellisinta juttua ilmi sitten millä putterinheitto alko itellä löytymään. Ensimmäinen on grippi, höllempää grippiä kehiin. Erilaisia fan grippejä kannattaa kokeilla (http://www.innovadiscs.com/home/daves-tips/daves-grip-tips.html tuolta jokunen malliksi).
Itse käytän jonkinlaista fan ja stack gripin yhdistelmää(?) eli pikkurilli on rimmillä normaalisti, nimetön ja keskari stäkissä sen päällä ja etusormi on höllästi rimmin alla, ei siis sisällä. Midarit heitän nykyään samalla gripillä muuten mutta etusormi on silleen vähän tiukemmin rimmillä, silleen "vajaasti" eli viimisen nivelen kohta on beadilla ja sormen kärki siitä sisällepäin mutta ei niin tiukasti kuin powergripissä. Toinen juttu mikä autto mulla on se että putterinheitossa veto suoritetaan vähän alempaa kuin draivereiden kanssa. Kolmas juttu sitten kun heitetään putterimaksimeita niin spinin tarve tuntus korostuvan ettei tule kippaamisia.
-
Lyhyet putterilähärit on usein sellasia neppasuja vaan, ei siinä putteridraivaamisen kanssa niinkään oo tekemistä. Joskus sitä ajattelee liikaa, ja auttaa kun kelaa vaan että kuvittelee kaverin seisomaan sinne ja heität kiekon kaverille vaan. Höllällä otteella ja rennosti. Ite lähestyn usein tosi lötköllä putterilla, ei rollaile eikä skippaile.
-
Ottaa 400s Pa2 käteen lähestymisiin 20-80m ja sillä vetäsee nätin vedon niin mukille päätyy..;)
-
Lyhyet putterilähärit on usein sellasia neppasuja vaan, ei siinä putteridraivaamisen kanssa niinkään oo tekemistä. Joskus sitä ajattelee liikaa, ja auttaa kun kelaa vaan että kuvittelee kaverin seisomaan sinne ja heität kiekon kaverille vaan. Höllällä otteella ja rennosti. Ite lähestyn usein tosi lötköllä putterilla, ei rollaile eikä skippaile.
Kantsii myös opetella laittamaan _tahallinen_ Air Bounce lähestymisiin, koska täten feidit ja vauhdit ovat maltillisemmat eikä rollaus ja skippi ole ihan niin todennäköiset kuin muuten.
Tämä on aliarvostettu taito, koska draivatessa Air Bounce laitetaan usein huonon tekniikan piikkiin. On se hyvä taito joskus silloin. Tahallinen, huom!
-
Lyhyet putterilähärit on usein sellasia neppasuja vaan, ei siinä putteridraivaamisen kanssa niinkään oo tekemistä. Joskus sitä ajattelee liikaa, ja auttaa kun kelaa vaan että kuvittelee kaverin seisomaan sinne ja heität kiekon kaverille vaan. Höllällä otteella ja rennosti. Ite lähestyn usein tosi lötköllä putterilla, ei rollaile eikä skippaile.
Kantsii myös opetella laittamaan _tahallinen_ Air Bounce lähestymisiin, koska täten feidit ja vauhdit ovat maltillisemmat eikä rollaus ja skippi ole ihan niin todennäköiset kuin muuten.
Tämä on aliarvostettu taito, koska draivatessa Air Bounce laitetaan usein huonon tekniikan piikkiin. On se hyvä taito joskus silloin. Tahallinen, huom!
Eiks tässä käy samalla tavoin kuin sellaisessa heitossa (jota yksi kaverini sanoo kuolleeksi lehdeksi), eli vauhti ja spinni loppuu ikäänkuin lakipisteessä ja kiekko lätkähtää aika tasaisesti alas. Itse saan tuon heiton helpoiten heitettyä vakaalla midarilla, Rocilla vaikka. Pienessä annukassa löysä heitto yläviistoon, ja tipahtaa melkein pystysuoraan alas.
-
Ei.. Heitetään vähän alaviistoon nokka pystyssä. Tää video jossa periaate käy aika selkeeks ultimatekiekolla oli jossain toisessa ketjussa http://youtu.be/yXmcIzrZlu8
-
Lyhyet putterilähärit on usein sellasia neppasuja vaan, ei siinä putteridraivaamisen kanssa niinkään oo tekemistä. Joskus sitä ajattelee liikaa, ja auttaa kun kelaa vaan että kuvittelee kaverin seisomaan sinne ja heität kiekon kaverille vaan. Höllällä otteella ja rennosti. Ite lähestyn usein tosi lötköllä putterilla, ei rollaile eikä skippaile.
Kantsii myös opetella laittamaan _tahallinen_ Air Bounce lähestymisiin, koska täten feidit ja vauhdit ovat maltillisemmat eikä rollaus ja skippi ole ihan niin todennäköiset kuin muuten.
Tämä on aliarvostettu taito, koska draivatessa Air Bounce laitetaan usein huonon tekniikan piikkiin. On se hyvä taito joskus silloin. Tahallinen, huom!
Ite nypin lähes aina air bouncella lyhyet lähärit. Tuulella tämä ei toimi, tai toimii mutta voi olla yhden 5-10m sivummalla kun yritti.
-
Ei.. Heitetään vähän alaviistoon nokka pystyssä. Tää video jossa periaate käy aika selkeeks ultimatekiekolla oli jossain toisessa ketjussa http://youtu.be/yXmcIzrZlu8
En kyllä nää tossa sitä bouncea missään. Hidastusta kun katsoo niin heittää vaan alhaalta nose uppina?
-
Kyl mie ainaski nään ensin alas sitten ylös liikkumisen
on hyvä heitto.
-
Kiitos kommenteista!
Lyhyemmät lähärit heitän yleisesti vaan puttaamalla. Suurin ongelma on juuri siinä kun etäisyys on sen verran pitkä, että pitää alkaa kunnolla heitämään. Annan yleensä kunnon hyssekulmaa ja tapansa mukaan putteri suoristuu. Kun heitto onnistuu kiekko liitää loppuun asti niinkuin pitää, mutta enemmän tapahtuu sitä että kiekko kippaa ylitte. Zero Hård Pure olen käyttänyt, koska tykkään lyhyemmästä rimmistä, vierellä on myös P2:nen.
-
Mitäs etuja air bounce antaa tavalliseen nokka ylhäällä heitettävään putterilähäriin? Molemmat pysähtyvät lähes feidaamatta paikalleen. Oletetaan nyt että ei olla oksia alittamassa.
Itse heitän tuollaisen < 40-50m rystylähärit pehmeällä P2:lla ja ote on lähellä puttiotetta, yksikään sormenpää ei ole rimmillä. Näin saan todella puhtaan heiton jossa on paljon spinniä, mutta pitkälle ei tuolla otteella voi heittää. Vaatii myös pehmeän pitävän kiekon. Ja mitä lyhempi heitto, sitä vähemmän on liikkuvia osia mukana ja katse mielellään kohteessa.
-
Mitäs etuja air bounce antaa tavalliseen nokka ylhäällä heitettävään putterilähäriin? Molemmat pysähtyvät lähes feidaamatta paikalleen. Oletetaan nyt että ei olla oksia alittamassa.
Itse heitän tuollaisen < 40-50m rystylähärit pehmeällä P2:lla ja ote on lähellä puttiotetta, yksikään sormenpää ei ole rimmillä. Näin saan todella puhtaan heiton jossa on paljon spinniä, mutta pitkälle ei tuolla otteella voi heittää. Vaatii myös pehmeän pitävän kiekon. Ja mitä lyhempi heitto, sitä vähemmän on liikkuvia osia mukana ja katse mielellään kohteessa.
Eihän se ero suuri ole ja en tarkoita mitään korkealle kohoavaa Air Bouncea, vaan nimenomaan haen sitä, että heitto voi lentää matalallakin ja korille asti. Koska kiekko ei feidaa vaan kuolee, on rollien ja skippien todennäköisyys pienempi.
-
tuosta saa myös hyviä koko aja kääntyviä heittoja jompaan kumpaan suuntaan. pistää hysse/anukka kulmalla
ainaki itellä näin.
-
Annan yleensä kunnon hyssekulmaa ja tapansa mukaan putteri suoristuu. Kun heitto onnistuu kiekko liitää loppuun asti niinkuin pitää, mutta enemmän tapahtuu sitä että kiekko kippaa ylitte.
Veikkaan, että voisin täydellisesti jakaa kokemuksen aloittajan kanssa. Juuri tuo oli tilanne itsellänikin vielä viime kesänä. Ja sen takia piti heittää midarilla, ettei se kippaa niin helposti ja tulee kuitenkin feidaten takas. Ja tämä johti siihen, että kun heitto pysyikin suorassa, pannu feidasi 5-15m ohi korista.
Minulla auttoi lukuisten eri keinojen joukosta putterirundit. Kiersin 3 kertaa putkeen lyhyehkön 9-väyläisen radan pelkästään tuolla lempiputterillani, r-pro aviar. Eka rundilla jokainen kovempi veto päättyi rolleriksi ja meni hevonvit...tai siis ohi. Jo kolmannella rundilla avasin parikin kertaa samaisen putterin suht suorana 80-90m väylillä korille. Suosittelen todella lämpimästi tuota putterirundia. Eikä se ollut pelkästään kiinni mistään hyssekulman tolkuttomasta lisäämisestä vaan vedon ja spinnin (+releasen) sopivan suhteen löytymisestä.
Tämä siis vain henkilökohtainen mielipiteeni ja kokemukseni.
-
Kyllä omatkin putteri draivit ja lähestymiset paranivat kesällä huomattavasti kun pelasin useamman kierroksen pelkiilä puttereilla... Suosittelen ostamaan 2-4 kpl omaa suosikki putteria ja sitten pelaamaan niillä jotain lyhyt väyläistä kenttää. Heittää kaikilla jokaisen väylän niin toistojakin tulee tarpeeksi.
-
Kyllä todellakin kannattaa opetella putterilla lähärit. Voi ehkä vähän hankalaa olla, mutta varmasti kaiken vaivan arvoista. Mä ainakin huomasin että on parempi heittää putterilla kun midari kaarsi hirveesti ja meni aina ihan liian pitkälle ja sitten ku rupes varovasti vetää niin aivan liian lyhyelle. Lähes kaikki ongelmat parani kun vaihdoin putteriin.