Frisbeegolf-forum.fi
Frisbeegolf-keskustelu => Treenipäiväkirjat => Topic started by: mutteriwiritys on 30.01.15 - klo:01:21
-
Frisbeejuttujen ylös kirjoitteleminen käynyt jo useammin mielessä, joten tästä lähtee. Olen siis 17-vuotias frisbeegolfhullu Kuusamosta, kotiratana 8 km päässä sijaitseva Ruka DGP.
Palataanpas 1,5v taaksepäin..
Harrastus alkoi heinäkuussa 2013, eli noin puolitoista vuotta sitten. Ekat kierrokset kiersin kaverin matkassa Rukan radalla, kiekkona Westsiden Manala. Ensimmäisillä heittokerroilla en vielä jäänyt koukkuun, mutta siinä vaiheessa kun sain DX Sharkin lainaksi kotipihalla harjoittelua varten, alkoi kiinnostus lajiin lisääntymään. Tästä muutama viikko eteenpäin ja koukussa oltiin, eli omat kiekot piti saada. Kaverin konsulttiavulla Powergripiltä tuli ostettua DX Aviar ja S FD, jälkeenpäin ajatellen varmaan paras mahdollinen setti ensimmäisiksi kiekoiksi.
Kesän loppupuolella piti sitten saada bägiin myös joku vähän ylivakaampi kiekko, ja tähän tarkoitukseen löytyi Rovaniemen Intersportista Star Boss. Tästähän se tekniikka sitten lähti heti väärille raiteille kun yritti 70 metrin kädellä opetella Bossia heittämään, eli tein tietämättömänä saman virheen kuin suurin osa aloittelijoista. Foorumi- ja tekniikkanörtti kun olen niin DGCR:ää ja Frisbeegolf-foorumia tuli (ja tulee edelleen) luettua ahkerasti joten aika nopeasti löytyi vastaus siihen mikä tekniikassa mättää, ja hieman ennen joulua piti käydä Powergripiltä hakemassa 4 Neutron Anodea puttidraiviharjoittelua varten. Koko lopputalvi meni frisbeegolfin osalta viikonloput kotipihan hangessa tarpoessa. Jossain välissä ostin kaksi Neutron Axista seuraavaksi askeleeksi puttereista ja kevään lopuilla hankin myös Switchin, Voltin ja Resistorin. Draiverit ei lentäneet yhtään mihinkään, koska heitot lähtivät nokka pystyssä eikä kättä ei ollut tarpeeksi vaikkakin putterit ja midarit lensivätkin aika hyvin. Bägissä oli tässä vaiheessa 2x N Anode, 2x N Axis, 1x Switch, 1x Volt ja 1x Resistor.
Koska MVP:n draiverit eivät lentäneet niin kuin odotin, lopahti MVP-innostus ja kokeilin Latituden tehtaan lättyjä. Näistähän sitä sitten tuli innostuttua oikein kunnolla ja taisi olla vaihdossa saatu Lucid Truth joka tämän käynnisti. Sen jälkeen testissä kävi melko monta Latituden tehtaan kiekkoa ja alkukesän bägi olikin seuraavanlainen: 5x Blend Warden, Lucid Truth, Opto Pain, VIP Sotakirves, 2x Lucid Escape ja VIP Trespass. Näillä mentiin kunnes 2 Wardenia ja 1 Escape, Truth sekä Sotakirves hukkui.. Samaan aikaan kiekkojen ylenpalttinen liito aiheuttivat hieman ongelmia tuulessa ja grippi Lucid/Opto/VIP muoveissa tuntuivat liukkaalta verrattuna vaikkapa Innovan Champion muoviin. Hukkuneiden kiekkojen tilalle tuli sitten hankittua Innovan/Discmanian kiekkoja ja loppukesän bägi näytti tältä: DX Aviar, CH Roc3, CH Valkyrie, C PD. Näillä neljällä kiekolla sattui tulemaan elämäni tähän asti paras kierros koulun viereisellä radalla.
Rysty on aina ollut mulla se vahvin osa-alue omasta pelistä. Toisaalta kämmenlähärit on yksi vahvuuksista vaikka kämmen ei pitkälle lennäkkään, johtuen varmaan siitä että en "revi" kämmentä vaan yritän aina heittää hyvällä tekniikalla, sama homma rystyssä. Kämmenen ja putin harjoittelu tahtoo jäädä aina tosi vähälle koska rystyn tekniikkaa on niin mukava hioa vaan paremmaksi ja paremmaksi ja yrittää saada kiekot tottelemaan. Lajia aloittaessa rystyn koko liike tuntui itselle tosi vieraalta eikä heitot lentäny ku muutaman kymmentä metriä, puhumattakaan kämmenestä joka lensi vielä lyhyemmälle.
Rystytekniikan kanssa on tullut painittua niin pääasiallisesti taakseviennin ja saaton kanssa. Ei väpätyksen kanssa sen jälkeen kun puttereita heittelemällä sen sain korjattua, mutta tukijalan ja painopisteen osalta. Kun kuulin että kovissa heitoissa pyörähdys kannattaa tehdä kantapäällä, aloin samalla myös vahingossa heittämään suoralla jalalla josta etureisi tuli kipeäksi. Kun opin taas heittämään jalka hieman koukussa, polvi meni kipeäksi. Tähän löytyi syyksi se, että veto lähti liian aikaisin (ja lähtee välillä vieläkin) eli en antanut kunnolla jalan junttautua maahan ja samalla juoksin heitosta läpi eli kiekon irrotessa olin reilusti tukijalan etupuolella mikä aiheutti myös polveen rasitusta sekä rajoittaa heittoon saatavaa voimaa. Tätä olen nyt tämän talven aikana korjailla ja kivut polvesta kutakuinkin lähteneet, vielä on kuitenkin tekemistä että saa homman kuosiin.
Taaksevienti on tällä hetkellä aika suora mutta ennen kuin aloin siihen keskittymään se oli huomattavan pyöreä mikä mm. vaikeuttaa tähtäämistä. Muutaman kerran taaksevienti on alkanut lähteä taas vartalon takaa sen jälkeen kun olen siitä oppinut pois mutta nyt alkaa olemaan sen verran selkäytimessä tuo homma että vedosta tulee automaattisesti suora.
Ranteen käyttö ja asento on myös ollut se mitä on pitänyt paljon opetella. Keväällä hinkkasin ahkerasti midareilla heittoja yrittäen saada nokkaa alas. Aika hiljakkoin vasta muistin taas yhden erittäin tärkeän asian heiton kannalta, eli ranteen napakka suoristaminen liikkeen lopussa ennen kiekon irtoamista. Vaikka ranne olisi kuinka ojennettuna alaspäin niin ei se kiekko siltikään lähde kovin nokka alhaalla jos rannetta ei muista suoristaa kunnolla, jenkeissä käyttävät tästä ilmiöstä nimitystä "snap".
Mitä kiekkoihin tulee niin oon aina ollut kiekkominimalisti mutta silti kiinnostunut testaamaan kaikkia mahdollisia erilaisia kiekkoja. Uutena en ole kovin paljon ostanut kiekkoja, suurin osa testissä käyneistä kiekoista on ostettu käytettynä tai tullut vaihdossa. Testissä on käynyt Innovalta arviolta 25 eri kiekkomallia, Discmanialta 10, Discraftilta 7, MVP:ltä 9, Latitudelta/Dynamic Disciltä/Westsideltä 19, Prodigyltä 3, Vibramilta 1, osaa vielä eri muoveilla ja useampana kappaleena. Kokeiltu ja heitetty on toki paljon vielä lisää eri kiekkomalleja mutta yli 70 eri muottia on tullut testattua. Pelkästään postimerkkeihin on mennyt yli 100 euroa, ja kun otetaan ostettujen kiekkojen hinnasta ja postimerkeistä myydyistä kiekoista saadut rahat pois niin ollaan +- tilastoissa arviolta yli 700 sadan euron (laukut on laskettu mukaan, Innova Standard bag ja Fade Lite). Iso summa mutta luulen että aika isolla osalla lajiin hurahtaneista on vähintäänkin samaa luokkaa?
Mulle on bägin "kokoamiseen" aika lailla vakiintunut seuraava malli: vakaa putteri halppismuovilla, ylivakaa midari, alivakaa väylädraiveri, ylivakaa väylädraiveri, ylivakaa pituusdraiveri ja vakaa kontrollipituusdraiveri. Näihin paikkoihin kun löytyy sopivat kiekot niin heitto kuin heitto pitäis onnistua. Lievästi alivakaa midari (putterin ja midarin välissä vakaudeltaan) ja tuulisen kelin kiekko lyhyelle matkalle on vielä paikkoja joille näen paikan mutta eivät ole niin tärkeitä. Kuluneella putterilla saa hoidettua tuon alivakaan midarin paikan ja ylivakaalla pituusdraiverilla lyhyenkin matkan jyräheitot. Ylivakaa putteri tai midari vain helpottaisi voiman/kulman säätelemistä heitossa ja vähentäisi skippiä.
Tällä hetkellä noihin paikkoihin mulla on DX Aviar/P1, CH Roc3, CH Valkyrie, C PD, C PD2 ja vakaan kontrollidraiverin slottiin tarkoitus hankkia jotain Dessun tapaista, eli turnia löytyy sopivasti kunhan kättä riittää mutta myös luotettava feidi löytyy. Champion Teebirdi löytyy myös mutta tämän ja PD:n kanssa oon vähän arponut että jättäiskö jomman kumman pois kun ovat toisaalta niin samanlaisia mutta toisaalta molemmat omissa hommissaan niin hyviä. PD lentää tiipparia pidemmälle ja on ylivakaampi, mutta Champion Tiippari on toisaalta loistava kiekko kun haluaa tykittää kovaa ja saada suoran heiton, kestäen silti myös tuulta hyvin. Valkyriellä hoituu kysseflipit, kevyemmän voiman heitot, ylikääntävät, ylikääntävät feidillä ja niin edelleen. Aviar ja Roc3 on todella hyvä kombo, Aviar alivakautta vaativiin heittoihin ja Roc3 vakautta/ylivakautta vaativiin heittoihin. On mulla tällä hetkellä myös flätti C MD2 alivakaan midarin hommaan, ja saatan myös kokeilla Rhynoa tai Gatoria lyhyen matkan tuulikiekoksi.
Tuolla "bägifilosofialla" pystyn periaatteessa aika helposti minkä tahansa valmistajan lätyistä rakentamaan itselle kuvitteellisen bägin. Nyt on kuitenkin jo aika paljon eri valmistajien kiekkoja tullut testattua, että alkaa tietää minkälaista kiekkoa haluaa ja mitkä tuntuu itelle hyviltä. Tällä hetkellä bägistä löytyy Innovaa/Discmaniaa mutta ei sitä koskaan tiedä mitä pari kuukauden päästä bägissä on, toivotaan vain että nyt johonkin saisi asetuttua aloilleen. Tähän mennessä pisimpään bägissä on pysnyt juurikin nuo luetellut kiekot, niiden lentoradan tiedän hyvin ja ne tuntuvat hyvältä kädessä eli hyvältä näyttäis ton bägin asettumisen suhteen. Latituden tehtaan kiekoissa mua vähän häiritsee noi lievät +rimmit, Innovan tehtaan lätyissä taas tuo järkyttävän iso variaatio eri runeissa mutta muovi tuntuu hyvältä ja kiekot on ennustettavia sekä hyvin hallittavissa. MVP:n kiekkoja fanitin yhteen aikaan juuri tuon tasalaatuisuuden takia mutta joku siinä heittotuntumassa on että koen ainakin nyt "perinteiset" kiekot kontrolloitavimmiksi.
Kilpailua en ole viikkokisoja lukuunottamatta harrastanut eli PDGA-lisenssiä mutta varmaan joskus senkin hankin. Viime kesänä tehtiin kaverin kanssa road trip Kuusamo-Oulu välisille radoille ja tarkoituksena tänä kesänä olisi käydä kiertämässä etelän suunnalta ratoja, mutta kisaamista en ole vielä suunnitellut aloittavani.
Ensimmäinen postaus oli tämmönen vähän pidempi kun alkaa 1,5 vuoden ajalta omaa kiekkoilua miettimään niin tekstiä tulee. Paljon on ajatuksia frisbeegolfiin liittyen ja pitää niitä kirjoitella tänne aina välissä. Nyt kuitenkin riittää tämän
postauksen osalta.
-
70 eri moldia 1,5 vuodessa, huh. Mun mielestä hyvä heittäjä saa kiekon kun kiekon lentämään valmistajasta riippumatta. Ja puheet siitä, että joku tietty moldi tai muovi jne ei sovi käteen on vaan tottumiskysymyksiä. Vaikken nyt mitään tonnin ratinkia omaa, niin suosittelisin kyllä vakiinnuttamaan kiekkovalikoiman mahdollisimman pian ja unohtamaan ton maaniselta kuulostavan kiekkorulianssin. Tai no kai siitäkin jotain hupia saa :) Tervetuloa palstalle.
-
Äläs nyt, kiekkojen testaaminen ja hypistely on lystiä hommaa :) Itsekin olen ostanut/vaihtanut aika paljon kiekkoja foorumin kautta, ihan vaan testatakseni eri moldeja ja pikkuhiljaa sieltä alkoi löytymään ne omat suosikit.
Mites teillä siellä Kuusamon suunnalla on ratoja, onko Ruka ainoa sillä seudulla ja onko tietoa mahdollisesti tulossa olevista radoista? Ainakin teiltä löytyy hienoja maisemia, mihin saisi mahtavia ratoja rakennettua.
-
Itse kans sen 1 1/5 vuotta pelannut ja suunnilleen se 70 moldia käyty läpi. Kivaahan se oli, nyt on täytynyt hieman vakiinnuttaa. Miten oot Anton saanut vedon lähtemään suorempaan kantapäällä pyörähdettäessä? Itse en osaa pyörähtää kantapäällä lainkaan vaan heitto lähtee ihan mihin sattuu jos yrittää jotain muuta kuin päkiällä pyörähdystä..
-
Ranteen käyttö ja asento on myös ollut se mitä on pitänyt paljon opetella. Keväällä hinkkasin ahkerasti midareilla heittoja yrittäen saada nokkaa alas. Aika hiljakkoin vasta muistin taas yhden erittäin tärkeän asian heiton kannalta, eli ranteen napakka suoristaminen liikkeen lopussa ennen kiekon irtoamista. Vaikka ranne olisi kuinka ojennettuna alaspäin niin ei se kiekko siltikään lähde kovin nokka alhaalla jos rannetta ei muista suoristaa kunnolla, jenkeissä käyttävät tästä ilmiöstä nimitystä "snap".
Kerroppa lisää tuosta.
Itselleni tuo on ihan uusi selitys snapille. Ja muutenkin, ajatus että ranteella kovin aktiivisesti tehtäisiin jotain juuri ennen kiekon irtoamista, tuntuu aika vieraalta. Ainakaan oma ajan patinoima keskushermosto ei kyllä saa aivoista mitään käskyjä ranteelle ajoitettua niin että sillä jotenkin vaikutettaisiin kiekon lentoon. Ainakaan positiivisesti :)
-
Uusia blogeja lisää, hyvä!
Minä olen tuota aktiivista ranteen näpsäytystä vastaan myös ainakaan yhtään kovemmissa heitoissa. Mutta en mä sitä vastaan jaksa sotiakaan jos joku niin haluaa tehdä. "Different strokes for different folks" sanonta sopii tähän paremmin kuin hyvin.
Myöskään kantapäähommiin olen aina ollut sitä mieltä että menee homma sekaisin jos sitä alkaa aktiivisesti miettimään heiton aikana. Painopisteen pitäminen riittävän takana vedon aikana, (ks. vaikka tämä keskustelunpätkä (http://www.frisbeegolf-forum.fi/index.php/topic,3522.msg88279.html#msg88279) täällä) yleensä auttaa. Koska jos sitä miettii niin aika vaikeaksi menee päkiällä pyörähtäminen jos on paino takana?
-
eikai siinä moldien testaamisessa mitään, kunhan auttaa itse varsinaisen bägin rakentamisessa ja jää vielä aikaa niiden bägin kiekkojen heittämiseen :) itsekin harrastan todella paljon uusien kokeilua, se uusien hypistely vaan on niin mahtavaa. mutta on se kuitenkin ihan erilaista innostusta kuin bägillä heittely
mvp:itä kandee kokeilla foreen, jos sen treenaaminen kiinnostaa. varsinkin draiverit on mulla ehdottomia flättiyden takia, sopii hemmetin hyvin kouraan
ja kantapäällä pyörähtämisestä sen verran, että itselläni ainakin olen näin jälkeen päin oivaltanut, että viime kesänä ilmaantuneet polvikivut johtuivat ehdottomasti päkiällä tapahtuneesta pyörähtämisestä. suositella voin kaikille ainakin kokeilla; nopeasti sen loppujen lopuksi oppii, varsinkin jos on innokas kentällä viskoja :)
-
Jos on tarpeeksi lahjakas niin varmasti pystyy kesyttämään kiekon kuin kiekon.
Itse kun olen enemmän innokas kuin hyvä niin joutuu miettimään kiekkovalinnat sen mukaan mikä tuntuu hyvälle kädessä.
Onneksi olen pelannut vähän pitempään. Silloin kun itse aloitti oli oikeasti melkein mahdollista kokeilla kaikkia kiekkoja ja eri muoveillakin. Nykyään ei tunnu enää oikein mahdolliseltakaan ja kiekkovertailu kavereiden kanssakin on vähän sellaista ja tällaista.
Tekstiä tulee kuitenkin sujuvasti, joten luetaan mielenkiinnolla.
-
70 moldia 1.5 vuodessa. Se on noin 8 päivän välein yksi uusi moldi tuona ajanjaksona. Kyllä täytyy kiinnostusta löytyä, että viitsii kaikkia kunnolla testailla. Mukavaa puuhaa kuitenkin.
Itse kolme vuotta pelanneena olen vain kokeillut puttereista P1, P2 ja Aviar ja kaikki tuntuu kädessä hyvältä. Yhteensä moldeja on tullut testailtua huikeat 14 kappaletta enkä voi sanoa, että joku noista tuntuisi luonnottomalta kädessä. Kaikkeen tottuu.
Kiva lukea välillä miten muiden harrastus on edennyt ja hienoa että päädyit kirjoittamaan!
-
Missäköhän muussa lajissa vaihdetaan pelivälineitä yhtä paljon? Kiekkojen suht. huokea hinta ja yhä hulluna laajentuva valikoima antaa kyllä kiekkofriikeille hyvät mahdollisuudet tähän aivan omaan lajiinsa :)
Muistan hyvin muutaman vuoden takaa, että parin tietyllä kiekolla tehdyn huonon suorituksen jälkeen alkoi parjaamaan kyseistä kiekkoa tyyliin "onpa tästäkin tullut flipperi/alivakaa/p*#@a/jne" vaikka syyllinen ois yleensä löytynyt peilistä. Kokemattomana kun ei osannut yhtään arvioida esim. tuulen tai huonon tekniikan vaikutusta kiekkojen käyttäytymiseen.
-
70 eri moldia 1,5 vuodessa, huh. Mun mielestä hyvä heittäjä saa kiekon kun kiekon lentämään valmistajasta riippumatta. Ja puheet siitä, että joku tietty moldi tai muovi jne ei sovi käteen on vaan tottumiskysymyksiä. Vaikken nyt mitään tonnin ratinkia omaa, niin suosittelisin kyllä vakiinnuttamaan kiekkovalikoiman mahdollisimman pian ja unohtamaan ton maaniselta kuulostavan kiekkorulianssin. Tai no kai siitäkin jotain hupia saa :) Tervetuloa palstalle.
Sait ehkä vähän väärän kuvan mun ajattelutavasta kun valittelin Latituden muovin tuntumasta/kiekkojen +moldeista ja samalla kerroin kokeilleeni paljon erilaisia kiekkoja. Oon alusta asti ollut sitä mieltä että taitava pelaaja pystyy heittämään hyviä heittoja ja hyvää tulosta lähes kiekoilla kuin kiekoilla (eikä tuloksen tekemiseen tarvita järkyttävää kassillista kiekkoja), enkä missään lajissa ole koskaan ollut välineurheilija. Myönnän kyllä että ihan turhaan on tullut testattua niin paljon eri kiekkoja, mutta pääajatus tässä on ollut ihan vain mielenkiinto kokeilla miten erilaiset kiekot eri valmistajilta ja eri muoveilla lentävät, eli huvin vuoksi. Toki samalla on tullut etsittyä itselle niitä mieluisimpia lättyjä, sillä miksi heittää kiekolla josta ei tykkää kun voi heittää kiekolla jonka tuntuma ja lentorata miellyttävät. Hommaan jää koukkuun, sillä onhan se mahtavaa avata sieltä kirjekuoresta se kiekko niin kuin jouluaattona ja käydä viskasee hangessa parit heitot (ja toivoa ettei mee hukkaan). Kun alkaa vakituisesti kiekkoja bongailee sieltä foorumilta ja tehä kauppaa niin se on jo yhenlainen sivuharrastus.
Tässähän on kans se juttu mikä vaikuttais muutenkin olevan aika yleistä fribaajien keskuudessa eli halutaan että bägissä olisi mahdollisimman paljon saman valmistajan kiekkoja, jolloin muovit tuntuvat suunnilleen samalta mikä luo tietynlaista varmuutta ja turvallisuudentunnetta heittoon. Yhteen valmistajaan keskittymällä saadaan samalla rajattua kiekkovalikoimaa itseltä (mikä on tänä päivänä erittttäin laaja) pienemmäksi ja helpotettua kiekkojen valitsemista eri rooleihin. Jos oikein innostuu jostakin valmistajasta niin saattaa myös alkaa pieni "fanitus" jolloin sen lisäksi että tykkää kiekoista haluaa myös ihan periaatteen vuoksi heittää tietyn valmistajan kiekoilla ja tätä kautta antaa supporttia. Frisbeegolfin osalta olen huomannut olevani taipuvainen edellä mainittuun juttuun ja kyllä sitä aika innoissaan tuli silloin oltua MVP:n kiekoista kun niihin oli vähän tuntumaa saanut; kiekot on hyviä, kestäviä, tasalaatuisia (minkä takia arvostan kyseistä firmaa) ja innovatiivisia/vähän erilaisia muista, + valmistajalla on varma ote hommaan joten tuli semmonen fiilis että kyllä mieluummin tätä valmistajaa suosii kuin vaikka sitä Innovaa jonka +moldisekoiluista ja muista touhuista netistä oli pää pyörällä tullut luettua. En kyllä vieläkään mikään Innova-fani ole vaikka kyseisen firman kiekkoja heitänkin, mutta aika neutraalisti tällä hetkellä suhtaudun eri kiekkovalmistajiin.
Harvemmin radalle edes otan bägiä mukaan, yleensä kourassa vain kannan ne muutamat itselle tärkeät kiekot ja monesti tulee radalle lähdettyä heittämään vain yhdellä kiekolla. Joku saattaisi naurahtaa kun viikkokisoihin ilmestyy tyyppi kiekkoina vain yksi hyvin kulunut DX Aviar, mutta nauru hyytyy siinä vaiheessa kun tämä Aviar löytyy ensimmäisen väylän avauksien jälkeen lähimpää koria, siinä missä muiden kämmenet on kolisseet puihin. Ja jos tarvii pyöräillä radalle niin yks kiekko kulkee näppärästi paidan alla.
Se mikä tämän kokeilurumban on sitten mahdollistanut on nimenomaan tämä käytettyjen kiekkojen myynti/vaihto-systeemi muiden pelaajien kanssa täällä frisbeegolf-forumin markkinapalstalla ja Facessa frisbeegolfkirppiksellä. Periaatteessahan vaihtamalla oman kiekon jonkun toisen kiekkoon ei maksa kuin ne postikulut, eli uuden kiekon testaaminen maksaa sen 2€, vs. uusi kiekko jonka testaaminen maksaa 14-20 euroa postikuluineen yksittäin ostettuna. Tai että jos ostan käytetyn kiekon testiin niin voin myydä sen samalla hinnalla pois. Käytännössä sitä rahaa alkaa joka tapauksessa uppoamaan; jos vaihdossa tulee omaa kiekkoa huonokuntoisempi ja rahallisesti arvottomampi kiekko niin sitä ei todennäköisesti saa vaihdettua enää parempikuntoiseen. Testaaminen myös alentaa kiekon kuntoa ja aika monesti on tullut laitettua sitten se testikiekko halvemmalla myyntiin millä sen osti, jottei koko kesää tarvi odotella että sen kiekon sieltä joku suostuisi ostamaan.
En ehkä suosittelisi tämmöista kiekkoruljanssia kellekään, mutta en toisaalta toppuuttelekkaan sillä onhan se vaan mukavaa hommaa vatkata niitten kiekkojen kanssa, vaikka siitä ei omaan peliin loppupeleissä hirveästi hyötyä saisikaan. Mutta kyllä se bägi kannattaa tosiaan joka tapauksessa vakiinnuttaa mahdollisimman äkkiä, jos on jatkuvasti erit kiekot kassissa niin ei niihin ehdi saada kunnon tuntumaa. Voihan sitä testailla kiekkoja vaikka niitä ei bägiin laitakkaan. Pitkältä tähtäimeltä ajateltuna kun kokeilee ne eri kiekot alkuvaiheessa niin ei tarvi myöhemmin sitten kokeilla niitä enää ja sekoittaa omaa bägiä, mutta ei niitä harrastuksen alussa osaa edes heittää niin että niiden lennosta saisi kovin hyvää kuvaa joten tämä ajattelumalli ei mun mielestä ole kovin järkevää. Sitten kun heittopituus kasvaa niin menee setti joka tapauksessa uusiksi.
Äläs nyt, kiekkojen testaaminen ja hypistely on lystiä hommaa :) Itsekin olen ostanut/vaihtanut aika paljon kiekkoja foorumin kautta, ihan vaan testatakseni eri moldeja ja pikkuhiljaa sieltä alkoi löytymään ne omat suosikit.
Mites teillä siellä Kuusamon suunnalla on ratoja, onko Ruka ainoa sillä seudulla ja onko tietoa mahdollisesti tulossa olevista radoista? Ainakin teiltä löytyy hienoja maisemia, mihin saisi mahtavia ratoja rakennettua.
Kuusamossa on tällä hetkellä 4 rataa. Ruka on tällä hetkellä ainoa 18-väyläinen, jonka lisäksi löytyy kolme 9-väyläistä rataa: tänä kesänä rakennettu Hirsikangas, Kuusamon Tropiikki ja Oivangin yksityiskäytössä oleva rata. Olen pelannut parilla kymmenellä eri radalla joista Ruka on suosikki (Oulun Meri-Toppila heti toisena). Pitkiä avoimia väyliä joilla saa tykittää täysiä mutta puuväyliäkin löytyy. Hirsikankaan rata löytyy ampumaradan lähistöltä ja väylät on ainakin tällä hetkellä melko ahtaita puuväyliä, hermot menee jos ei tykkää puista. Tropiikin väylät on tosi lyhyitä mutta ihan mukava neppailurata jossa aloittelijakin voi saada miinusta korttiin, täällä tulee talvellakin käytyä aina silloin tällöin. Oivangissa oon käynyt pari kertaa heittämässä ja siellä on ihan hyviä ja vaihtelevia väyliä mutta työntekijät ajavat kyllä pois jos päiväsaikaan menee sinne nakelemaan.
Tänne vaan nakkelee, Rukalta otetaan luonnollisesti korit talveksi pois koska väylät on kaikki pitkin rinteitä, mutta muilla radoilla korit on paikoillaan läpi talven. Tässä on kesällä kuvattuja pätkiä muutamalta väylältä Rukalta: https://www.youtube.com/watch?v=kKi3ulJ2TlE&list=UUfpvqa5hKiXgOc9TujMPGFA Korien sijaintia ei kunnolla näe mutta kiekot lentelee näissä suunnilleen korille päin. Viime kesänä käynnistyi Rukalla viikkokisatkin. En tiedä ootko tsekannu mutta jotain selkoo väylistä saa radan viestiketjusta http://www.frisbeegolf-forum.fi/index.php?topic=2527.0 . Eka väylä löytyy Rukan kylässä olevan Piste-ravintolan takaa, hissien ala-asemalta.
Itse kans sen 1 1/5 vuotta pelannut ja suunnilleen se 70 moldia käyty läpi. Kivaahan se oli, nyt on täytynyt hieman vakiinnuttaa. Miten oot Anton saanut vedon lähtemään suorempaan kantapäällä pyörähdettäessä? Itse en osaa pyörähtää kantapäällä lainkaan vaan heitto lähtee ihan mihin sattuu jos yrittää jotain muuta kuin päkiällä pyörähdystä..
Mulla itellä ei hirveästi vaikuta vedon suoruuteen se pyörähdänkö päkiällä vai kantapäällä, mutta jos kantapäällä pyörähtäessä kiekko lähtee "mihin sattuu" niin todennäköisesti sulla on painopiste enemmän selän puolella mitä päkiällä pyörähtäessä jossa paino helposti on enemmän taas vatsan puolella/kiekon päällä että pyörähdys päkiällä ylipäätänsä onnistuu luontevasti. Tämä ei mitään faktatietoa mutta voisin kuvitella että näin sulla tapahtuu siinä. Kokeilisin varmaan sitä että keskittyisin tukijalan tullessa maahan siinä että paino siirtyy kantapäälle ennen kuin veto kunnolla alkaa, vedon aikana unohtaisin jalan kokonaan ja katsoisin mitä tapahtuu. Ilmeisesti mitä SanMiguel tuossa ylempänä kirjoittikin. Mulla tuossa pyörähdyssä on ollut mm. ongelmana se että oon liikaa keskittynyt siihen että saan sen jalan pyörähtämään, vaikka se kyllä tulee suunnilleen automaattisesti kun paino on kiekon irrotessa kantapäällä jolloin painoa on vaikea enää saaton yhteydessä yhtäkkiä muuttaa päkiälle. Se että saatko tällä korjattua vedon suoruutta, en tiedä, mutta luulen että kun heittoasento on hyvä ja pyörähdykseen ei keskity liikaa niin samalla vetokin pysyy suorana.
Ranteen käyttö ja asento on myös ollut se mitä on pitänyt paljon opetella. Keväällä hinkkasin ahkerasti midareilla heittoja yrittäen saada nokkaa alas. Aika hiljakkoin vasta muistin taas yhden erittäin tärkeän asian heiton kannalta, eli ranteen napakka suoristaminen liikkeen lopussa ennen kiekon irtoamista. Vaikka ranne olisi kuinka ojennettuna alaspäin niin ei se kiekko siltikään lähde kovin nokka alhaalla jos rannetta ei muista suoristaa kunnolla, jenkeissä käyttävät tästä ilmiöstä nimitystä "snap".
Kerroppa lisää tuosta.
Itselleni tuo on ihan uusi selitys snapille. Ja muutenkin, ajatus että ranteella kovin aktiivisesti tehtäisiin jotain juuri ennen kiekon irtoamista, tuntuu aika vieraalta. Ainakaan oma ajan patinoima keskushermosto ei kyllä saa aivoista mitään käskyjä ranteelle ajoitettua niin että sillä jotenkin vaikutettaisiin kiekon lentoon. Ainakaan positiivisesti :)
Uusia blogeja lisää, hyvä!
Minä olen tuota aktiivista ranteen näpsäytystä vastaan myös ainakaan yhtään kovemmissa heitoissa. Mutta en mä sitä vastaan jaksa sotiakaan jos joku niin haluaa tehdä. "Different strokes for different folks" sanonta sopii tähän paremmin kuin hyvin.
Myöskään kantapäähommiin olen aina ollut sitä mieltä että menee homma sekaisin jos sitä alkaa aktiivisesti miettimään heiton aikana. Painopisteen pitäminen riittävän takana vedon aikana, (ks. vaikka tämä keskustelunpätkä (http://www.frisbeegolf-forum.fi/index.php/topic,3522.msg88279.html#msg88279) täällä) yleensä auttaa. Koska jos sitä miettii niin aika vaikeaksi menee päkiällä pyörähtäminen jos on paino takana?
Ranteella ei loppujen lopuksi voi edes tehdä kovin isoa liikettä vedon loppuvaiheessa, (tietenkin koukistamalla rannetta kunnolla sisäänpäin saa vähän pidemmän liikkeen ja sujuvasti tehtynä myös enemmän kierrettä) mutta jos kuvitellaan että ranteella ei tee yhtään mitään varsinkin jos se on vedossa hieman koukussa, ainakin musta tuntuu ja myös heitossa näkyy se että kiekko lähtee jotenkin ponnettomasti ja ehkä vähän nokka pystyssä. Joillakin varmaan tapahtuu automaattisesti kyynärvarren suoristuessa myös ranteessa jotain millä saadaan kiekkoon se viimeinen "lähtökäsky" ja kiekko irtoaa napakasti hyvässä asennossa sekä nokka alhaalla, mutta itellä kyllä pitää välillä aina tarkistaa että ranne on irtoamishetkellä semmosessa asennossa että kiekko lähtee nokka alhaalla ja ranne suoristuu samalla vedon loppuun millä ranteesta saadaan vielä vähän lisää kierrettä siihen heittoon.
Saattaa toki olla että kun olen tämän havainnon ranteen suoristamisen hyödystä tehnyt, olen vain samaan aikaan tehnyt huolimattomasti ranteen/kiekon nokan alas taivuttamisen joka saattaisikin tai on aiemmin riittänyt napakkaan kiekon irtoamiseen nokka alhaalla, ja tässä tapauksessa ranteen suoristamiseen keskittyminen on vain korjannut tuon huolimattoman nokan alas taivuttamisen enne irtoamista. Tässä meinaa mennä ranteen ojennukset ja suoristukset sekaisin mutta suoristuksella tarkoitan sitä liikettä millä kiekkoa sadaan ranteella pyöräytettyä ja ojennuksella/ranteen taivuttamisella sitä että ranne on ojennettuna alaspäin niin että kiekon nokka on alhaalla ja kiekko linjassa käsivarren kanssa.
Mulla tuo tuntui auttavan joten pitää kokeilla eri juttuja ja katsoa mitkä auttaa heittoa ja mitkä ei, mutta uskon kyllä senkin että jos veto on muuten kunnossa niin tuommoseen ei välttämättä tarvi edes keskittyä. Mitä tuohon pyörähtämiseen vielä tulee niin samaa mieltä oon Mikon kanssa eli jos liikaa keskittyy siihen pyörähtämiseen niin sitten menee helposti koko paletti sekaisin kuten mulla kävi. Jalka vaan kunnolla maahan, kiekko ilmaan ja pyörähdys kyllä tulee itsestään kunhan ylävartalolla muistaa saattaa. Ei liian aikaisin yritä väkisin saada sitä jalkaa pyörähtämään. Enää ei tuon pyörähtämisen kanssa oo mulla onneksi ongelmaa, lähinnä tuon painonsiirron kanssa.
-
eikai siinä moldien testaamisessa mitään, kunhan auttaa itse varsinaisen bägin rakentamisessa ja jää vielä aikaa niiden bägin kiekkojen heittämiseen :) itsekin harrastan todella paljon uusien kokeilua, se uusien hypistely vaan on niin mahtavaa. mutta on se kuitenkin ihan erilaista innostusta kuin bägillä heittely
mvp:itä kandee kokeilla foreen, jos sen treenaaminen kiinnostaa. varsinkin draiverit on mulla ehdottomia flättiyden takia, sopii hemmetin hyvin kouraan
ja kantapäällä pyörähtämisestä sen verran, että itselläni ainakin olen näin jälkeen päin oivaltanut, että viime kesänä ilmaantuneet polvikivut johtuivat ehdottomasti päkiällä tapahtuneesta pyörähtämisestä. suositella voin kaikille ainakin kokeilla; nopeasti sen loppujen lopuksi oppii, varsinkin jos on innokas kentällä viskoja :)
Juuri näin, itellä kyllä aikaa löytyy kiekkojen heittämiseen ja viime kesänä meni lomapäivät pihalla nakellessa rystyä (rentoa lähäriheittojen heittelyä lähinnä) ja kiekot oli ahkerassa käytössä kuten ne mulla on talvellakin siihen asti että kinokset imaisee ne sisuksiinsa odottelemaan kevättä ja lumien sulamista.
MVP:n kiekot on kaikki kyllä mukavan flättejä, vähemmän forea on tullut heiteltyä mutta oon huomannut että mm. Voltista saa kämmengripillä tosi mukavan tuntusen otteen.
Tuo takaisin päkiäpyörähdykseen vaihtaminen ei itse asiassa ole ollenkaan huono idea, sillä ei mulla päkiällä pyörähdellessä silloinkaan ollut jalassa mitään kipuja (eikä kyllä heitossa potkuakaan). Pitää kyllä kokeilla jos näyttää siltä että ei kerta kaikkiaan kantapääpyörähdys ala onnistumaan ilman jalan kipeytymistä jostain.
Jos on tarpeeksi lahjakas niin varmasti pystyy kesyttämään kiekon kuin kiekon.
Itse kun olen enemmän innokas kuin hyvä niin joutuu miettimään kiekkovalinnat sen mukaan mikä tuntuu hyvälle kädessä.
Onneksi olen pelannut vähän pitempään. Silloin kun itse aloitti oli oikeasti melkein mahdollista kokeilla kaikkia kiekkoja ja eri muoveillakin. Nykyään ei tunnu enää oikein mahdolliseltakaan ja kiekkovertailu kavereiden kanssakin on vähän sellaista ja tällaista.
Tekstiä tulee kuitenkin sujuvasti, joten luetaan mielenkiinnolla.
Pro-pelaajien "tallien vaihtoa" kun seuraa niin Ricky Wysockikin näyttää tällä hetkellä käynnissä olevassa Aussie Openissa olevan kolmannen päivän jälkeen neljäntenä vaikka juuri enne turnausta vaihtoi sponsoria Prodigystä Latitudeen. Varmaan jo jonkin aikaa tietenkin testaillut uusia kiekkoja mutta hyvin näyttää pyyhkivän uusillakin kiekoilla, ja näin se pitääkin olla.
Ei tarvitse olla hyvä että voi olla hauskaa mutta luulen kuitenkin että olet varmasti hyvä pelaamaan. Motivaatio on tärkeintä uuden oppimisessa. Pidempään pelanneella on aina enemmän myös tietynlaista varmuutta hommassa ja kokemusta varsinkin jos on kisannut, uusilla pelaajilla ei vielä ole selkäytimessä ne jutut samalla tavalla kuin kokeneemmilla.
Kymmenen vuotta takaperin mm. Milleniumin kiekot olleet vissiin aika kovassakin suosiossa, nykyään vähemmän enää niitä näkee radalla?
70 moldia 1.5 vuodessa. Se on noin 8 päivän välein yksi uusi moldi tuona ajanjaksona. Kyllä täytyy kiinnostusta löytyä, että viitsii kaikkia kunnolla testailla. Mukavaa puuhaa kuitenkin.
Itse kolme vuotta pelanneena olen vain kokeillut puttereista P1, P2 ja Aviar ja kaikki tuntuu kädessä hyvältä. Yhteensä moldeja on tullut testailtua huikeat 14 kappaletta enkä voi sanoa, että joku noista tuntuisi luonnottomalta kädessä. Kaikkeen tottuu.
Kiva lukea välillä miten muiden harrastus on edennyt ja hienoa että päädyit kirjoittamaan!
Kyllähän sitä yleensä viikonloppuna kotiin tullessa oli jokin kiekko tullut viikon aikana postissa.
Ihan hyvä vaan mun mielestä että oot pysytelly noissa samoissa moldeissa, mitä enemmän heittoja jollakin kiekolla sitä paremmin sen tuntee. Ja kaikkeen tottuu joo, itse mm. inhosin DX Aviaria niin muodon kuin lennonkin puolesta silloin kun en sitä vielä hirveästi osannut heittää, mutta tällä hetkellä on yksi bägin lempikiekoista. Pienikätisenä powergripillä kun yritin saada jotain hyvää otetta niin ei tullu mittää, nyt hieman eri grippiä käyttämällä tuntuu ihan hyvältä kädessä ja powergripinkin käyttäminen onnistuu.
Missäköhän muussa lajissa vaihdetaan pelivälineitä yhtä paljon? Kiekkojen suht. huokea hinta ja yhä hulluna laajentuva valikoima antaa kyllä kiekkofriikeille hyvät mahdollisuudet tähän aivan omaan lajiinsa :)
Muistan hyvin muutaman vuoden takaa, että parin tietyllä kiekolla tehdyn huonon suorituksen jälkeen alkoi parjaamaan kyseistä kiekkoa tyyliin "onpa tästäkin tullut flipperi/alivakaa/p*#@a/jne" vaikka syyllinen ois yleensä löytynyt peilistä. Kokemattomana kun ei osannut yhtään arvioida esim. tuulen tai huonon tekniikan vaikutusta kiekkojen käyttäytymiseen.
Jatkuvasti tulee uusia kiekkoja niin kyllä ainakin mun pää menee ihan pyörälle kaiken maailman VRoceista ja Tobu Pingeistä ja Salient Disceistä ja uusista kiekkovalmistajista jajaja.
Mulla tuo "onpa tästäkin tullut alivakaa"-ilmiö tapahtui ekan kerran S FD:n kohdalla kun olin Bossilla heittelyllä opetellu saaton päin prsettä ja sitten kun yhtäkkiä pitikin laittaa FD:hen hysseä ettei kippaa niin sitä vaan luuli että kiekko on muuttunu alivakaammaksi (ja tekniikka paremmaksi) vaikka eihän se näin mennytkään. Muistan vielä kun holariketjuun kirjoittelin Tropiikilla heitetystä 50 metrin holarista tekstinä "hysseflippi S FD:llä" johon joku olikin ihmetellyt että miten saan sen noin lyhyellä matkalla flippaamaan hyssestä.
Viikkokisoissa kun on pari kertaa ollut kunnolla tuulta niin kyllä sieltä huomaa ketkä tajuaa mitä kannattaa tuuleen heittää ja minkälaista heittoa. Monesti tulee itselläkin aliarvioitua tuulen vaikutusta vaikka yllättävänkin vähäinen tuuli vaikuttaa siihen kiekon lentoon, puhumattakaan sitten kunnon puhurista.
Ajattelin ekaa kirjoitusta postatessa että tuleekohan tästä blogista yksin höpöttelyä mutta tosi mukava jos porukkaa kiinnostaa, fribajutuista on mukava höpistä. Kiitoksia kommenteista, pitää kirjoitella ja mielelläni jos viestiä ketjuun tulee niin vastailen.
-
Viime kaudelle mulla oli tavoitteena harjoitella kämmenheitto siedettävään kuntoon, missä kutakuinkin onnistuin vaikka en sitä niin paljon treenannutkaan kuin olin suunnitellut. Toinen tavoite oli harjoitella kunnolla puttia. Puttaillessa harjoitusdraivit ja -lähärit koriin tuli ihan hyvin enempi oikeaan tilanteeseen verrattavaa harjoitusta mutta kunnon puttitreenit olivat sitten satunnaisempia. Pituustavoitteita en ainakaan muista viime kaudelle asettaneeni, ei ne heitot kuitenkaan yli satasta lentäneet tasaisella.
Tärkeimpänä tavoitteena tälle kaudelle on friban osalta vahvistaa lihaksia ja saada tekniikka semmoiseksi että pystyn jatkossa heittämään ilman että mikään paikka menee kipeäksi. Samalla vähän pituutta draiveihin lisää että käsi oikeasti riittää niihin vähän nopeampiinkin draivereihin ja pituusero putterin ja draiverin välillä on enemmän kuin se ~10m.
Lisäksi tavoitteena on vakiinnuttaa bägi sekä heittogripit. Bägi on oikeastaan jo nyt ihan hyvin vakiintunut, mutta vielä on vähän säätöä. Grippien osalta mulla on aina ollut ne tietyt vakiogripit jotka toimii, mutta välillä kokeilen myös uusia ja pari kertaa on niin putti- kuin rystygrippikin vaihtunut. Kämmengrippi on oikeastaan ainoa joka on pysynyt samana alusta asti, kokeilin joskus Jenkinsin grippiä mutta koukussa oleva sormi meni jostain syystä kipeäksi joten normaalilla 2 sormea suorana -otteella olen heittänyt alusta asti. Rystyssä käytän draivereiden kanssa powergrippiä, midarit ja putterit heitän "birdie gripillä" mikä on muuten sama kuin powergrip mutta keskari on siirretty rimmiltä kiekon pohjaa vasten. Välillä olen birdie grippiä käyttänyt myös draivereissa, ja fan gripin tyylistä otetta kontrolliotteena. Powergrippiä käytin alussa kaikkiin kiekkoihin mutta kun tajusin kokeilla puttereihin ja midareihin hieman rennompaa otetta niin muuttu heti helpommaksi homma. Toimii tuo powergrippikin mutta siinä tuntuu että kiekko ei pysy tukevasti kädessä eikä kiekkoa saa pidettyä asennossa, ja puristus pitää silti olla tarpeeksi kevyt ettei grip lockia tuu.
Puristuksen määrä ja se millä sormilla oon puristanut enemmän on kans vaihdellut. Kesällä tuntui että meinaa jäädä putterit ja midarit otteella kuin otteella käteen kiinni, syynä tähän oli se että pääsormi mikä antoi kierrettä oli pikkurilli (ja nimetön). Hiljakkoin kokeilin puristaa enemmän keskisormella ja etusormella peukalolla, minkä jälkeen ei oo ollut grip lokki ongelmia ja tuntuu että kierrettä saa heittoon paremmin. Vielä on vähän peukalon paikka hakusessa, aiemmin olen pitänyt sen koukistettuna ja puristanut sillä aika vähän, minkä takia kiekot on välillä lipsunut peukalon alta ja aiheuttanut samalla haavaa.
Tulostavoitteita ei ole muuta kuin että toivon mukaan alkaa Ruka ens kesänä paukkumaan miinukselle. Viime kaudella kolkuteltiin siinä nollan lämpimämmällä puolella ja kerran tuli jopa miinustakin, mutta mitään sen kummempia tuloksia ei tullut. Sitten kun putti alkaa kulkemaan niin sitten tulee tulostakin. Tulokseen liittyy myös se, miten reagoi huonoihin heittoihin. Viimeinen tavoite on keskittyä minimoimaan huonojen heittojen perään valittelu tai niistä raivostuminen. Se että viitsii pidättää kiukkua ja olla viilipyttynä, siihen kyllä pystyy jos vain haluaa.
Kävin toissapäivänä heittelemässä urheilukentällä jossa lunta oli sateiden jälkeen ihan kiitettävästi. Pehmeä alusta ja semmoinen jonka päällä voi kävellä mutta joka pettää kun vähän enempi hyppää tai rystyn kiskaisee on kyllä melko kettumainen näissä hommissa, kuten jäinenkin alusta. Ei tullut harjoittelusta paljon mitään, huomasin vain sen että vähän liikaa hyssessä lähtee heitot kun vedon linja on muuttunut vähän huonoksi samalla kun koittaa muuten tekniikkaa korjata. Myötätuuli kyllä paiskoi liikaa hyssessä lähteneet heitot huolella kentän vieressä olevaa rakennusta päin, ja vastatuuli heitteli ylös-alas kiekkoja. On se vaan semmonen homma että ei talvella hirveästi kannata ulkona heitellä ellei ole pitävää alustaa tai kengissä stoppareita. Ja kiekot hukkuu, onnistuin tuolla reissulla heittämään Maniacin yhden pikku kopin päälle jonne se kans jäi. Narujen/ledien kanssa en tykkää harjoitella koska naru on jotenkin vaan vähän kömpelö ja ledi muuttaa kiekkoa alivakaammaksi, eikä pimeällä lentorataan tai kiekon käyttäytymistä näe. Radalle ledin kanssa on kyllä mukava mennä. Liikaa on kotona kiekkoja lumen alla odottelemassa kesää, mutta kyllä ne jok'ikinen sieltä kumminkin löytyy kun ei kukaan muu niitä ole sieltä ottamassa eli varmassa tallessa vain ovat.
Niin joo, tulihan sitä alkuviikosta käytyä myös eka kertaa koko talvelle sisätiloissa heittämässä. Urheiluhallin keihäänheittopaikalla kävin puttereiden kanssa ensin vähän puttailemassa ja loppuajan draivia. Laitoin kännykästä McBethin draivin hidastettuna ja vertasin omaan, pysäyttelin eri kohtiin ja kattelin missä asennossa sitä ollaan. Ensi viikolla uusiksi!
-
Sait ehkä vähän väärän kuvan mun ajattelutavasta
Ääh, kunhan nyt ihmettelin. Voin sanoa, että allekirjoittaneella on ollut 1000 kertaa idioottimaisempia ja rahaavievempiä "harrastuksia". Hienoohan se ois loppupeleissä testaa kaikki mahdolliset kiekot :)
-
Sait ehkä vähän väärän kuvan mun ajattelutavasta
Ääh, kunhan nyt ihmettelin. Voin sanoa, että allekirjoittaneella on ollut 1000 kertaa idioottimaisempia ja rahaavievempiä "harrastuksia". Hienoohan se ois loppupeleissä testaa kaikki mahdolliset kiekot :)
Ihmeellisintä fribassa on se että vaikka periaatteessa laji on yksi halvimmista harrastaa, käytännössä rahaa kuitenkin alkaa palamaan jos kunnolla innostuu. Ja onhan tää oikeesti melko hölmöä hommaa, viskotaan jotain muovikiekkoja menemään ja kannetaan niitä radalla vielä kassillinen mukana. Mutta sitten kun jää koukkuun niin tajuaa kuinka siistiä tää on..
-
Eilen ja tänään vähän putti- sekä draivitreeniä hallissa.
Alkaa rysty olla jo sillä mallilla että paino pysyy tukijalan takana, pitää vaan muistaa antaa tukijalan tulla rauhassa maahan. Paikaltaan heittoja kun malttais vielä enemmän tehdä niin sillä parhaiten sais tekniikkaa kehitettyä. Pyörähdykseen ei ole tarvinnut pitkiin aikoihin edes keskittyä, kummempia ajattelematta tulee nykyään mutta kantapään pyörähdyksen jälkeen päkiällä viimeistely ehkä seuraava juttu mihin vois keskittyä sillä kovemmissa heitoissa olis tarvetta jalan pyörähtää enemmän kuin se 90 astetta mikä välillä tulee ja välillä ei jolloin pientä vääntöä tulee vielä jalkaan. Otin taas myös videolle muutamia heittoja ja päätin ladata myös tubeen matskua, pitää tekniikkaosioon laittaa kans mutta jos jotain kommenttia tekniikasta on niin antaa tulla vaan: https://www.youtube.com/watch?v=B6BnttrZkwc&list=UUfpvqa5hKiXgOc9TujMPGFA
Putti on pysynyt suunnilleen samanlaisena alusta asti, lähinnä gripit on vaihdellut. Ihan alussa puttasin sormet levitettynä pohjaa vasten paitsi pikkurilli rimmissä kiinni. Etusormen olen aina pitänyt kevyesti koukistettuna rimmin alle. Tällä hetkellä otteessa pikkurillikin on pohjaa vasten ja tuskin enää koskaan sitä siirrään rimmille, tuntuu rennommalta ja varmemmalta putata näin. Välillä oon kokeillut semmoistakin mm. kovissa puteissa että olen siirtänyt nimettömän ja pikkurillin kummankin rimmiä vasten ja enemmän ranteella ja muilla sormilla pyöräyttämällä laittanut kiekon liikkeelle. Kahden sormen ollessa rimmissä kiinni vain keskari on pohjaa vasten pitämässä kiekkoa asennossa mikä vaatii vähän erilaista irrotusta mutta ei ollenkaan hullummin toimi tämäkään tyyli, todennäköisesti en tule tähänkään koskaan vaihtamaan vaikka kesällä tätä jonkin aikaa pidempään kokeilinkin (korkeintaan pidempiin putteihin jossa näitä sormia rimmiä vasten "jännittämällä" saa vähän ekstrapotkua puttiin ja napakamman otteen). Mitäpä sitä vaihtamaan jos nykyinen ote toimii hyvin ainakin tällä hetkellä kun olen tajunnut mitä sormia kierteen antamiseksi käytän. Kesällä nykyinen kaikki kolme sormea levitettynä pohjaa vasten ei kuitenkaan toiminut ollenkaan, pihalla puttaillessa kiekot irtosi suht nätisti mutta radalla lipsui hyvällä prosentilla molemmin puolin korista ohi.
Se että homma toimii nyt vähän paremmin johtuu mm. siitä että tuota napakampaa otetta käyttäessä peukalon ja keskisormen ristikkäinen liike (peukalo "vetää" ja keskisormi "työntää" kiekkoa) korostui josta huomasin että näihin kahteen sormeen keskittymällä saa putit irtoamaan varmemmin. Aiemmin olin vain puristanut jotenkin kaikilla sormilla, nyt keskityn peukaloon ja keskariin joka tuntuu toimivan hyvin. Etusormi rimmin alla lepäämässä antaa vähän lisäkierrettä ja kontrolloi, nimetön ja varsinkin pikkurilli vaan nyt lähinnä on siellä tukevoittamassa otetta.
Aviarit toimii hyvin puttiin enkä muutenkaan ole koskaan huomannut mitään isoja eroja eri putterien välillä putin toimivuudessa, joissakin vaan on vähän enemmän feidiä ja nokkakulma voi vaikuttaa enemmän puttiin mutta jos puttiliike on hallussa niin toimii melkeenpä putteri ku putteri. Tietenki osa puttereista ei istu ollenkaan käteen mikä tekee puttaamisesta vähän epämiellyttävämpää, eihän se draiverikaan tunnu kovin hyvältä putata (paitsi jos vaihtaa vähän otetta, on tullut draiverillakin puttaamista vähän aikaa harrastettua).
Eilen heitellessä tuli taas vaihteeksi "jos myis kiekot pois ja lopettais koko paskan" -fiilis, mm. arveluttaa tuo että miten polvi ja kroppa ylipäätänsä kestää heittelyä jos tätä tahtia jatkan vuosia eteenpäin. Tekniikkaa paremmaksi ja lihasta lisää, eihän se sen kummempaa periaatteessa oo mutta silti vähän mietityttää vähän väliä koko touhu. Mitä jos onnistunkin rikkomaan paikat (vaikka tiedostan asian) kun on niin paljon siistejä harrastuksia ja muita lajeja mistä tykkään ja mitkä ei varsinkaan ole niin toispuoleisia kuin frisbeegolf. Toisaalta ainahan voi kämmentä alkaa heittämään jos rysty ei onnistu mutta ei mulla kiinnosta heittää paikkojen rikkoontumisen uhalla sen varjolla että kyllähän sitä kämmentä voi vielä heittää vaikka joku polvi hajoaiski. Tietenkin niitä voi alkaa sitten kuntouttelemaan mutta ennaltaehkäisy on kuitenkin se millä kaikki nää vammat voi kokonaan estää joten ei mulla kiinnosta aiheuttaa itselle ongelmaa turhaan. Näitten kiekkojenkin kanssa on kans tullu niin paljon säädettyä että huhhuh.
Salilla ei ole tullut ainakaan viikkoon käytyä, tarkoitus olis huomenna tai ylihuomenna käydä tekee koko kroppa sekä viikonloppuna toiminnallisia harjoitteita kotona kun ei salille pääse.
-
Menee ne paikat rikki muissakin lajeissa huomattavasti helpomminkin ja ennaltaehkäisyyn näytät jo tietävän reseptit. Toki friban voi ottaa myös vähemmän vakavasti. Peli pelien joukossa. Jos ei oo kivaa, niin pitää vähän breikkiä. Pitkän breikin jälkeen tekniikan korjauksetkin saattavat sujua helpommin kun väärät muuvit ei ehkä oo niin lihasmuistissa. Tota sun tekemistä kun tsekkas, niin sinuna en kyllä heittäis kirvestä kaivoon. Tulee vielä lötä lähtemään, mut mikään ei tuu hetkessä.
-
Menee ne paikat rikki muissakin lajeissa huomattavasti helpomminkin ja ennaltaehkäisyyn näytät jo tietävän reseptit. Toki friban voi ottaa myös vähemmän vakavasti. Peli pelien joukossa. Jos ei oo kivaa, niin pitää vähän breikkiä. Pitkän breikin jälkeen tekniikan korjauksetkin saattavat sujua helpommin kun väärät muuvit ei ehkä oo niin lihasmuistissa. Tota sun tekemistä kun tsekkas, niin sinuna en kyllä heittäis kirvestä kaivoon. Tulee vielä lötä lähtemään, mut mikään ei tuu hetkessä.
Muissa lajeissa menee helpommin paikat rikki äkillisten "vahinkojen" seurauksena (kaatuminen, iskut..), frisbeegolfvammat taas on enimmäkseen pidemmällä aikavälillä tapahtuvasta rasituksesta johtuvia lihasten tai kudosten vaurioita koska lajiin ei kuulu kontaktia, vauhtia, äkillisiä suunanmuutoksia tai muuta loukkaantumisalttiita toimintaa missä näitä "vahinkoja" voisi syntyä. Frisbeegolfissa äkilliset vammat syntyy yleensä tiimatolla liukastumisen tai jalan vääntymisen seurauksena (ja voi varmasti heittoliikkeen aikanakin jossain rasahtaa vaikka olisikin joka paikka 100% kondiksessa jos on vaikka kylmiltään on lähtenyt repimään tai raajat on vääntynyt liikkeessä jotenkin huonoon asentoon) mutta lukuina nämä vammat ainakin ymmärtääkseni selkeesti pienemmässä osassa?
Se on hyvä neuvo että ei tarvi ottaa liian vakavasti. Oon pikkupojasta asti pelannut jääkiekkoa jota en ole koskaan ottanut vakavasti vaikka sitä paljon harrastankin (en seurassa) eikä ole tullut kummempia kettuuntumisia sen osalta, mutta frisbeegolfiin kun jäin koukkuun niin ajattelin heti alussa että "tää on tosi siistiä hommaa, tässä mä haluun olla hyvä". Aloin ahkerasti heittelemään, harjoittelemaan ja onkimaan kaiken mahdollisen tiedon mistä vois olla hyötyä itselle.. eli oon alusta asti ottanut homman aika vakavasti. Kesällä olikin fiilikset ekan kerran friban osalta kunnolla maassa kun kovasti olin talven yli bäkkäriä heittänyt mutta kun ei tulokset sitten ollutkaan sitä mitä itseltä odotin, alkoi ketuttaa ihan kunnolla koko touhu. Silti kävin koko kesän tiuhaan radalla ja vaikka välillä ajattelin että nyt pidän taukoa kun alkaa menemään liian totiseksi koko juttu, en malttanut olla poissa radalta. Koulujen alkaessa sitten myin kiekkoja pois ja jätin vain pari itselle siltä varalta "jos joskus joku pyytää radalle/random kierroksia varten", eli otin vähän niin kuin breikkiä. Ei kuitenkaan mennyt kovin kauaa kun piti muutama kiekko taas hankkia ja heittäminen jatkui, rennommalla fiiliksellä tällä kertaa tosin.
Nyt taas homma alkanut vakavoitumaan ehkä vähän liikaa.. teen nyt varmaan niin että laitan kiekot syrjään kesään asti ja korkeintaan harjoittelen puttia. Koitan käydä salilla ja sitten kesällä katsois mikä on fiilis ja jos ei pysty rennolla otteella pelaamaan tai jalka kipeytyy niin kiekot myyntiin ja stoppi koko hommalle. Tänne kyllä kirjoittelen vielä.
Kyllä se lötä varmaan tulis lähtemään ja ongelmat purkautuu kun jaksais yrittää. Kiekot mulla irtoaa puhtaasti kädestä mutta nimenomaan pituutta ei ole tarpeeksi ja heittoliike ei ole kropalle ergonominen.
-
Eilen parikymmentä minuuttia puttailua ja rystyheittoja sekä visiitti salille. 3x12 sarjoilla pohkeet tangolla, jalkaprässi, polven koukistus laitteessa, vatsat ja selät makuullaan lisäpainoilla, hauis käsipainoilla ja penkki.
Tänään about tunti draivia ja puttia. En ainakaan vielä malta laittaa kiekkoja syrjään, pakko tuota rystyä on reenata.
Draivaillessa koitin keskittyä siihen että etujalan tullessa maahan etujalan varpaat osuu ekana maahan ettei jalka töksähdä suoraan kantapäälle. Kännykästä vähän kattelin taas vaihteeksi McBethin tekniikkaa ja koitin keskittyä tekee samoja juttuja, rennosti heitellen. Paino takajalan päkiälle, taaksevienti, paino etujalan päkiän kautta koko jalalle/kantapäälle, takajalka pysyy lähellä etummaista jalkaa ja katse mahdollisimman paljon kohteessa, riittävä saatto loppuun. Näihin keskityin vuorotellen kuitenkin samalla pitäen kaikki heiton aikana mielessä. Oon huomannut että vähän enempi pitäs saada kyynärpää koukkuun että sais enemmän käden suoristuksesta irti. Joskus Dan Beton videon katoin ja kokeilin rystydrilliä jossa taaksevientiä ei ole ollenkaan eli kiekko pidetään rinnassa suunnilleen kiinni josta heitetään keskittymällä kyynärpään tehokkaaseen ojentamiseen vartalosta kauemmaksi viemiseen ennen vetoa. Tosi hyvä harjoite jota tulee hyvin harvoin tehtyä, sitten kun saa painonsiirron sujumaan paremmin niin pitää alkaa tähän keskittyä kunnolla.
Pysäytellessä heittoa videolta eri kohtiin ja vertaillessa pro-pelaajiin näyttäis siltä että en pääse heitossa edelleenkään kunnon asentoon josta jaloista sais kunnolla voimaa. Takajalka on koko ajan melko suorana ja etujalan polvi on vähän liian edessä/auki. Pitää ensi viikolla koittaa keskittyä noihin, kattellaan nyt vielä mitä on tekniikka-asiantuntijoilla sanottavaa ja että olenko oikeilla jäljillä.
Putissa kokeilin vaihteeksi olla viemättä kiekkoa oikean jalan sivulle pitäen kiekon koko ajan etujalan ja korin välissä suoralla linjalla, kyynärpää lähellä vartaloa koittaen pitää liikkeen suoralla linjalla koria kohti. Olen tätä aikaisemminkin tehnyt ja vaikkei liike näin niin rento olekaan mitä kiekon lähtiessä jalan vasemmalta puolelta, saa tällä hyvin linjattua putin niin ettei sivusuunnassa tule kovin isoa hajontaa. Sopivasti kättä koukkuun, suoristus ja ranteella kierrettä mukaan. Hirveän paljon ei taaskaan putteja tullut kun rystyä jäin taas jankkaamaan mutta mutta.
-
Puoli tuntia ehdin draivia treenata tänään ja muutaman putinkin siinä nakkasin. Keskityin lähinnä pitämään etumaisen polven suljettuna josta edellisessä postauksessa kirjoitinkin. Tuntui ihan hyvältä draivata näin vaikka kunnolla tuota en tietenkään vielä osaa. Toivottavasti lähtee polvikivut kun saan tän jutun toimimaan.. kaverin kanssa heiteltiin Ultimate-kiekolla ajan kuluksi ennen kuin aloin yksikseen heittelemään ja muutaman kerran vihlaisi vähän kovempaa polvesta, muistuttaen vain että jotain on pielessä.
Salille en ehtinyt vaikka tarkotus oli käydä, kauppareissu venyi sen verran pitkäksi että päätin heittää vaan kiekkoa ennen ku halli menee kiinni. Huomenna lisää toistoja, toivottavasti pääsen pidemmäksi aikaa heittelemään.
-
Semmonen tuli mieleen että et kai treenaa draivia tuntikausia tartanilla? Se ei paljoa meinaan anna anteeksi ja on raskasta nivelille vaikka tekniikka oiskin kunnossa.
-
Semmonen tuli mieleen että et kai treenaa draivia tuntikausia tartanilla? Se ei paljoa meinaan anna anteeksi ja on raskasta nivelille vaikka tekniikka oiskin kunnossa.
Silloin kun halliin pääsee niin about tunnin yleensä ehdin heittelemään (pari kertaa viikossa). Tartaanilla olen nakellut, se on kieltämättä aika paha alusta. Viimeksi oli onneksi kentälläkin tilaa niin pääsin draivaamaan verkkoon mattoalustalta mutta tartaanilla joo nyt muutamana viikkona mitä oon ylipäätänsä sisätiloissa heitellyt. Normaalistihan draivit on tähän aikaan vuodesta lähteny jäiseltä tieltä.
-
Tänään 45 min rentoa puttailua ja muutama draivi kans. Illan päätteeksi ehdin vielä lihaksiakin käydä kiusaamassa, 3x6-12 sarjoilla hauis käsip., kyykky tangolla, penkki sekä laitteessa vatsat, selät, lonkankoukistajat ja pohkeet jalka koukussa.
-
Treenit jääneet vähäksi aikaa pois kokonaan, kun ei ole tällä hetkellä oikein paikkaa missä reenata. Keskiviikkona tosin tuli puttailtua 45 minuuttia, ja muutaman rystyheitonkin heitin patjaan. Illalla heti jalka kipeä.. 5/5.
E: Tropiikin radalla tuli käytyä viikonloppuna kans rämpimässä, ja myös järvellä piti käydä kokeilemassa draiveja. Sattui tuulemaan ihan napakasti ja sopivasta suunnasta heitettynä sai hienoja siivuja heitettyä, mutta myötä-/takasivutuuleen heitot ei meinannu muuta tehä ku feidata.
-
Urheilukentällä tullut käytyä pari kertaa draivailemassa. Kummallakin kerralla ollut mukana tämänhetkinen "bägi" eli 2x DX Aviar, C MD2, Ch Roc3, 2x Ch Teebird ja Q Quasar. Rystyä niinkuin aina, ekalla kerralla lähti yllättävän hyvin kun taas tänään vähemmän hyvin. Treenisession loppupuolella vieressä olevan rakennuksen ikkunaan kopautin jo Quasarilla siihen malliin että parempi lähteä ennen kuin osuu suoraan kohti.
-
Satunnaisia kentällä draivailuja on ollut tässä kevään mittaan, nyt pääsi kauden ensimmäisen kierroksenkin heittämään. Rystydraivi ok, kämmen ja putti no-go. Innostusta ei tahdo enää oikein riittää harjoitteluun saatikka kierrosten kiertämiseen, ja saattaa olla että tämän kesän fribailut jää hyvin vähäisiksi. Suunnitteilla harrastuksenvaihto..
-
Kuis ny noin? Koita keksii joku uus tulokulma lajiin. Itellä se on uusien ratojen bongailu. Toki kaverikiessit tutuilla radoilla myös toimii mut ei tahdo ehtiä.
-
Kuis ny noin? Koita keksii joku uus tulokulma lajiin. Itellä se on uusien ratojen bongailu. Toki kaverikiessit tutuilla radoilla myös toimii mut ei tahdo ehtiä.
Juu, ainahan sitä voi heittää mutta ei tarvi välttämättä ottaa niin tosissaan koko touhua.
-
Itselle ekat kierrokset Rukalla tänä kesänä heitetty aurinkoisissa merkeissä. +3 ja +5, tasaisesti par:ia ja muutama bogi tai pirkko siellä täällä.
Bägi (Fade Gear lite) näyttää tällä hetkellä seuraavalta:
2x DX Aviar
1x CH Roc3
2x CH Teebird
1x CH Valkyrie
1x C PD2
Tarkoituksena olisi hankkia yksi PD2, Roc3 ja Valkyrie lisää niin on jokaisesta mallista backup-kiekko harjoittelua (ja hukkumisen varalle) varten, jos raaskii. Ja kun PD2 ei pituusdraiveriksi ihan sovellu niin joku Wraitin tyylinen vähän vastatuultakin kestävä distance-pannu lisäksi.
Vähän joka paikka jo/taas/vielä heittelystä kipeänä eli venyttelyhommia pitäis harrastaa ja taukoa osata pitää mutta kun ei malta kumpaakaan. No yritetään..
-
Valkyrie ja PD2 tuli alkuviikosta postissa, joista Valkyrie jo lähtenyt omille teilleen. Unohtui väylälle ja myöhemmin takaisin palatessa oli väylältä hävinnyt jonkun kassiin, numero oli kyllä rimmissä. Kohta joku varmaan jostain Amerikasta soittaa että sun kiekko on löytynyt täältä.. löysin nimittäin itse jonkun Valkyrien Rukan radalta, ja numeroon soitettuani selvisi että ei ole kiekon omistaja koskaan käynytkään Rukalla heittelemässä.
Videokameralla olen jalustan avulla kuvannut draiveja jonkin verran ja korjaillut tekniikkaa. Huomaa että lentää pidemmälle kiekko kun antaa jalan tulla rauhassa maahan ennen kuin repäisee, ja etenkin kun jalka on suunnilleen oikeassa asennossa. Videolta katsoessa huomaa taas että veto on hiljakseen mennyt hieman kropan taakse.
Voisin tässä tehdä samalla pienen bägianalyysin kun alkaa pikkuhiljaa Faden Lite olla kiekoista täysi. Aviarit ja Rocit toimii edelleen hyvin, kuten myös Valkyrie. Aikaisemmin oli bägissä vielä 3rd runin C PD, mutta myin sen harrastusta aloittelevalle kaverille kun näytti niin hyvin hänellä kämmenellä toimivan. PD:n tilalla on nyt Teebirdit, joita heitän selkeästi eniten koko bägin kiekoista. MD2 tipahtanut kokoonpanosta kokonaan pois, Rocilla ja Aviarilla pärjään hitaampien kiekkojen osastolla (vink vink, hyväkuntoinen ja vakaa yksilö). C PD2 toimii todella hyvin kaikissa mahdollisissa jyräheitoissa niin lyhyissä kuin pitkissä, vaikkakin >50 metrin heitoissa saa olla tarkkana ettei lipsahda pitkäksi.
Näihin kuviin ja tunnelmiin tämän kirjoituksen osalta.