ADVERTISEMENT

Staminan peruminen on jäytänyt vähän takaraivossa vaikka tiedänkin sen olevan oikea ratkaisu.
Näillä nyt mennään eikä ensi viikolla tarvitse enää miettiä Staminan perumista kun se on sitten jo ohi

Ajattelin jotain näsäviisasta tähän lohkaista, mutta kun tämä blogi on niin maalaisjärjellä täytetty, että eihän sitä viitsi. Jos ja kun kilvoitellaan valtakunnan huipulla, niistä kirkkaimmista mitalleista, niin kannattaa ehkä vähän miettiä elämyksen, maineen ja rahan järjestystä. Täysin ymmärrettävä veto siis.

Tänä vuonna saadaan jännä bussi, kun moni vahva ennakkosuosikki jää ulos ihmettelemään. Uutta mestaria vähän jo odotellaan.
Huhu kertoo ensi vuoden osallistujalistasta sellaista tarinaa, että monelle taitaa olla se nyt - tai ei koskaan tilanne päällä.

Lauantaina voit tarkkailla keliä ja myhäillä olleesi kumminkin viime vuonna mukana.

Kroppa kuntoon ja koria kohti!

-A-

Oi, Led

Käytännön vinkki: Jos ja kun sitä Led-settiä rakentaa niin sellaiset huippukirkkaat ledin on ihan kamalia. Led-lastu on suht siedettävä. Kun ollaan oikeasti pimeässä, niin se silmä kyllä tottuu siihen. Jos kiekko toimii valonheittimenä, menee silmät sekaisin tasaisesti koko rundin. Ihan heitto voi tuntua ikävältä kun se kiekko sokaisee samalla kun sitä yrittää heittää.

Eli älkää vetäkö överiksi sen valon kanssa.

Loistolaji!

Milloin nillittää?

Nillittäminen on tässä väärä sana. Opastan tai ohjaan. Yritys on olla ystävällinen, kun tulee puututtua toisten käyttäytymiseen. Oletan, että toiset eivät vain tiedä ja sitä kautta valistetaan.

Vielä pari vuotta sitten avasin keskustelun paikasta tai ajasta riippumatta, jos tilanne sitä vaati. Itse kun kauan sitten otin kaiken palautteen ilolla vastaan, jotta oppisi käyttäytymään kentällä.

Nykyisin...

Oikeastaan ainoa mihin tulee puututtua paikasta riippumatta on toiminta - joka vaarantaa sivullisten turvallisuuden. Avaukset, kun varo-alueella on sivullisia ulkoilijoita tms. Lähinnä siis tilanteita joissa yksi mahdollinen lopputulema on radan sulkeminen. Poolikoot, ryhmän etenemine, kiekkojen spottaaminen, porukan eteen päästäminen jne. jää nykyään helposti sanomatta..

Talissa mennään vielä edelliseen malliin. Siellä on kuitenkin suuri osa kentästä osaavia - joten nämä uuden koko kansan luontoliikuntalajin harrastajat vähemmistönä kuuntelevat ehkä vähän helpommin. Ainakin on taustatukea jos menee painiksi.

Lopetin muilla radoilla valistustyön tekemisen, koska se alkoi käydä vaaralliseksi - eikä sen vaikutus näkynyt missään.

Heittueen koosta voin sanoa, että on tullut nähtyä sen kokoisia porukoita - että pooli on se oikea sana.

Anssi

Kiitos raporteista

Kisarapsoja on kiva lukea – varsinkin kun rata on tuttu. Pystyy ihan toisella tavalla elämään mukana.

Tuossa pari viestiä sitten oli jännä teksti vahingossa tapahtuneesta psyykkauksesta. Jäin miettimään, onko tämä edes mahdollista. Kyllähän psyykkauksen pitäisi olla aina tarkoituksellista. Tunnen monta harrastajaa, jotka muuten tullaan tuomitsemaan kaikissa tapahtumissa ihan heidän persoonaan vedoten.

Jos tarkoituksella yrittää päästä toisen pään sisään, tietää sen taatusti ihan itse. Me kun emme ole ihan yhteensopivia kaikkien kanssa, niin aina tulee joku vastaan jonka hajottaa pelkällä läsnäolollaan. Jos tämän perusteella alkaa rankkua itselleen jakamaan, tulee aika pitkä tie kuljettavaksi.

Vähän eri tasolla itse toki pelaan, mutta silti koen esim. täysin hiljaisen heittueen hyvinkin hajoittavaksi kokemukseksi. Sosiaalinen laji.

Tali Openin staff kiittää kiitoksista nyt minun kauttani, vaikka ihan rivimiehenä siellä töitä tehtiin. Näitä kun on vuosia tehty, niin voin sanoa että henkilökunnan määrä parantaa laatua. Kun on staffia  riittävästi paikalla, on kisakokemus työntekijöillekin erittäin hauskaa. Talissa toki rata auttaa, kun on paljon seuraa ja seurattavaa. Joinakin vuosina tätä ollaan tehty ns. minimi-porukalla ja on tosi raskas vetäisy. Nyt kun on 20+ henkeä hommissa, on kaikilla hauskaa.

En ajatellut mihinkään keskusteluun lähteä, mutta kun tuli tökkäistyä ja sain vastaan kysymyksiä niin pari sanaa.

Terve järki vie tässä hommassa pitkälle. Stadin radat ovat kauden aikana niin kamalan ruuhkaisia, että ihan pienellä miettimisellä pitäisi aueta miten toimitaan.  Kaikkialta löytyy kenttiä ja puistoja. Kaupungeissa näissä on myös ihmisiä. Jos sitä 150m draivia haluaa treenata, pitää se paikka etsiä itse sieltä ympäristöstä – ja muistaa väistää niitä ihmisiä. Tali on vihoviimeinen paikka tuollaiseen. Jos vie paljon tilaa, pitää muistaa olla huomaavainen. Jos omat vaatimukset lajin harrastamisesta ovat poikkeuksellisen isot, voi niitä yrittää ratkoa ihan itse. Toki voi tilan vaan ottaa ja ihmetellä, miksi alkaa tulla palautetta. Siinä vaiheessa oppiminen olisi kova sana.

Kun ketju kuitenkin käsittelee etikettiä, niin heitetäänpä tällainen juttu ilmoille.

Lähes kaikki osaavat tämän ketjun alussa olevan etikettipläjäyksen. Vähänkin valveutuneempi oppii sen ihan kaikkialla, vaikka kantapään kautta. Lajin kasvaessa ympäristö vain muuttuu. Pääkaupunkiseutu on uskoakseni tässä koelabrana. Vaikka kenttiä olemme tänne saaneet useamman, ovat harrastajamäärät sitäkin suuremmat.
Suomessa on siis yli (?) 400 rataa. Lähes kaikki näistä ovat paikallisten viranomaisten rahoittamia lähiliikuntapaikkoja. Tässä voi miettiä, mistä ne viskaalit ovat oikeasti maksaneet. Kilpapelaajille suunnatuista harjoitus- ja kisapaikoista,  vai kaikille suunnatuista harrastuspaikoista.

Se voi tuntua paikallisista aktiiveista nihkeältä, kun rataa ylläpidetään, tuotetaan toimintaa ja sitten niillä sunnuntaipelureillakin olisi oikeuksia. Mutta jos siinä hakemuksessa tai keskustelussa, joka johti siihen kotiradan syntyyn, on puhuttu jokaiselle suunnatusta liikuntapaikasta niin sellainen sen pitäisi kanssa olla. Se "soveltuu kaikille" on loistava argumentti sen radan saamiseksi, mutta se myös vähän velvoittaa. Niillä rasittavillakin heittueilla on radan maksajan näkökulmasta ihan yhtäläiset oikeudet kuin meillä kaikilla muilla.

Me silti mesoamme kaikkialla – kuinka etikettiä tuntemattomat harrastelijat pilaavat pelikokemuksia ja ruuhkauttavat ratoja omalla toiminnallaan. Me aktiiviset harrastajat omaamme tavat, emmekä syyllisty moiseen. Tosin tasaisin väliajoin pistetään rata kiinni koska nyt pidetään kisat. Viikkikset viikottain ja päälle muut hömpät. Rata ei ole käytössä. Maksaa osallistua. Pitää olla lisenssi. Ei noilla vaatteilla...

Ei tämä varmaankaan ole missään vielä oikea ongelma. Itse kyllä tätä pohdin Talin järjestetyn toiminnan tiimoilta.  Jossain on ne rajat siitä, kuinka paljon voi kaikille tarkoitettua aluetta varata tietyn porukan käyttöön. Toki Stadissa on ratoja, mutta jos kaikki ovat aina täynnä (varsinkin viikonloppuisin) ja otat yhden pois koko viikonlopuksi...

Asioilla nyt vaan sattuu olemaan kovin monta puolta. Lajin kasvu tuo kaikensortin ongelmia vastaan ja osa niistä syntyy meidän aktiivien toiminnasta. Raha varmaan ratkaisee osan, mutta ne 400 kaikille suunnattua lähiliikuntapaikkaa ovat oikeasti kaikille suunnattuja.

Ei tässä lajin parissa tule jatkossakaan tylsää.

Kovasti ajattelin pysyä poissa tästä ketjusta. Täältä löytyy jonkin verran hyvää asiaa, sitäkin enemmän täyttä huuhaata ja sitten vielä Makkosen keskusteluntappajat. Nyt kun Talia sotketaan malliesimerkkinä tähän varietee-esitykseen, on pakko tulla oma mielipide sanomaan.

Talin rata on talkoovoimilla rakennettu ihan KAIKILLE lajia rakastaville. Rataa voidaan sanoa Pro-radaksi sen haastavuuden vuoksi – sellaiseksi se rakennettiin. (Aikana, jolloin kiinteitä, haastavia ratoja ei kotimaastamme löytynyt) Sitä EI ole rakennettu aktiivipelaajille sen enempää kuin hipeille. Makkosella voisi olla pieni itsetutkiskelun paikka. Olet meidän ilonamme huipulla pyörinyt vuosia, etkä näemmä ole sisäistänyt tästä lajista muuta kuin tekniikan.

Kaikille harrastajille.

Ja kaikkia harrastajia koskevat samat etiketti-säännöt. Frisbeegolf-addiktien linkki tämän keskustelun alussa on niin rautaista tavaraa, että turha sitä enää lähteä toistamaan. Lukekaa ja sisäistäkää, jos tuntuu epäselvältä.

Ja nämä koskevat kaikkia - pelikunnosta riippumatta. Jos otat iltarundilla pari olutta, mutta etiketti pysyy hallussa, en näe mitään ongelmaa. Jos vedät lärvit ja etiketti silti pysyy hallussa, en oikein keksi siltikään nipottamista (Tosin tämä on tosi, tosi harvinainen yhtälö - yleensä lähinnä itsepetosta) Jos mokailet etiketin kanssa, on sinussa vika. Ei ole mitään tekosyitä jotka lieventävät asiaa. Sori, mutta kännissä – kortti ei toimi elämässä. Ei myöskään radalla. Sama muuten pätee persoonallisuuteen. Ei kukaan sinua silitä jos urpoilet, mutta vetoat siihen että "Mä nyt olen tällainen" Etiketti joko on hallussa tai sitten ei. Niin radalla – kuin elämässäkin.

Aktiivipelaajien harrastusmahdollisuudet.  Se täällä tuntuu olevan iso huolenaihe. Hyvät aktiiviharrastajat. Pienen infon paikka: Suomi on täynnä teille pyhitettyjä tapahtumia, joissa säännöt sanovat mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Menkää liiton kisakoneeseen ja tutkikaa tarjontaa. Joka viikonlopulle löytyy tapahtumia, joissa rata on varattu ja säännöt luettu. Sinne vaan. Nämä ovat niitä tilanteita joissa harrastelijat väistävät kun te tulette,

Aktiivipelaajien harjoittelumahdollisuudetkin ovat loistavat. Joka pitäjästä löytyy se kenttä tai muu tila, jossa treenata. Tunnen ison kasan kilpa-pelaajia ja kyllä he harjoittelevat ihan muualla kuin radoilla. Radalla pelataan kieppejä. Kentällä treenataan.  Jos harrastelijat, nautiskelijat tai muut pelaajat siellä radalla häiritsevät ja estävät sinun sitoutumista lajille, voi vikaa etsiä itsestäsi – tai toki sitten kaikista muista.

Mutta se maine.

Meidän lajissa on niin monta puolta. Kaverikiepeistä SM-kisoihin. Jokainen kiekon heittoon hörähtänyt pystyy löytämään sen oman tavan harrastaa – ja kun siitä kasvaa ulos voi vaihtaa tapaa lajin sisällä. Meitä kaikkia yhdistää kuitenkin se tarve lähteä rundille. Jos olet kiertämässä rataa julkisella ajalla, olet osa tätä suurta harrastajamassaa.  Edessä saattaa mennä hippi-ryhmä ja takana tulee SM-tittelin haltija. Etiketin puitteissa pitäisi väylien seurata toisiaan ja kaikki löytävät sen mitä hakevat. Voi olla että joudut odottamaan, koska toiset eivät osaa, viitsi tai viina. Jos kyseessä on julkinen rata, julkisena aikana niin tähän on mukauduttava. Siellä on aina porukkaa, jotka eivät osu sinun mieltymyksiin lajista, mutta silti. Kaikille harrastajille. Sinulla on nykyään mahdollisuus valita tilanteita, joissa pääset heittämään juuri niiden sääntöjen puitteissa kuin haluat. 

Jos koet, että se sinun tapa harrastaa on se oikea. Ne muut radalla olevat häiritsevät sinua. Estävät sinua saavuttamasta ratingia, joka sinulle kuuluu – puhumattakaan kuntohiihtäjien kunnioitusta. Nähdäkseni sinulla on kaksi tapaa toimia. Voit lähteä rakentamaan kisoja, tapahtumia ja ratoja – jotka on suunnattu kaltaisillesi. Sinulla on visio mitä lajin kuuluu olla ja voit yrittää toteuttaa sitä.

Tai voit avata suusi ja kertoa suurimmalle osalla lajin harrastajista: Väärin harrastettu.

Se Kaikille harrastajille on raskas lause. Se kattaa jopa nämä sankarit, jotka tietävät totuuden lajista ja kertovat kun sitä harrastetaan väärin.

Tervetuloa vaan Taliin. Kilpapelaajat ja nuuskamuikkuset. Väärin harrastajat ja niiden tunnistajat. Rata on vaikea ja ruuhkainen. Ainoa mitä odotamme, on etiketin noudattaminen. Etiketin puitteissa, omalla tyylillä, nauttikaa! Ihan kaikki!

Ari puhuu asiaa, vieläpä varsin kiltillä sävyllä.

Kun aloitat harrastamaan lajia, mallinnat jollakin tasolla käytöstäsi muiden harrastajien toiminnasta. Vuosia lajin kasvu oli sen verran rauhallista, että enemmistö kentillä huiskivista tyypeistä olivat jo läksynsä oppineet. Perusetiketti tuli vähän väkipakolla opittua, kun kaikki muut sitä noudattivat. Urpoilun aloittamisen kynnys oli siis paljon korkeammalla. (Löytyyköhän jostain muuten old school urpoja, jotka retostelevat heitelleensä jo Pursiota nilkoille)

Sitten tuli tämä viime vuosien rysähdys – eikä se etiketti enää kulkenut mukana. Mistä opit, jos radan 20 heittueesta yksi omasi käytöstavat  -  ja ne 19 muuta olivat samalla viivalla kuin sinun porukkasi. Ja kun ratoja on se 400, suurin osa jonkun kunnan tai kaupungin liikuntapaikkoja. Ehkä osalle se kaupungin ylläpito vain tarkoittaa sitä, että muut korjaavat – sinä vain pelaat.

Tässä tämä ongelma taas kerran on. Lajia on kasvatettu määrätietoisesti ja kaikkien lukujen valossa menee tosi lujaa. Kisakoneen kautta kun lähdet mihin tahansa seikkailuun, voit hymähdellä tyytyväisesti valtakunnan nopeimmin kasvavalle lajille -  ja tämä puoli toki toimii loistavasti.

Se toinen todellisuus vaan löytyy niiltä radoilta – kisojen ulkopuolella. Sunnuntai-pelaajien joukosta. Satunnaiset sankarit käyvät heittämässä kaverirundeja ja jos nyt tulee nilkkaosumia niin
mitäs sitten. Pääkaupunkiseudulla tämä on ihan todellinen ongelma. Uskon että moneen muuhun paikkaan se ongelma alkaa rantautumaan – jos se ei sitä ole jo tehnyt.

Viestintää voi toki aina lisätä. Foorumeille kirjoitella. Laittaa julisteita ja infoläpysköjä. Ongelma vaan on siinä, että harrastaja joka seuraa näitä foorumeita ja etsii lajista tietoa, ei yleensä ole se ongelma.  Itse en muista yhtään tapausta, jossa uusista kiekkomalleista vaahtoava yksilö ei osaisi lajin perusetikettiä. Se on pidemmän päälle turhaa tehdä mielettömiä infopläjäyksiä, jos sen lukevat ja sisäistävät vain ne jotka asiat jo osaavat.

Olemme yli kymmenen vuotta Talissa pitäneet torstaisin viikkokisat 18-21. Ykkösen tiille tulee isohko plakaatti, jossa kerrotaan kisan olevan käynnissä ja radan täynnä. Joka kerta siihen tulee porukkaa, lukee lapun ja alkaa avaamaan. "Me nyt tultiin pelaamaan"

Sitten voi mennä vain sanomaan. Tätä on tullut harrastettua monta vuotta. Kynnys tehdä tätä kasvaa nykyään kohisten. Viimeisen parin vuoden aikana on useamman kerran ollut lähellä mennä painiksi. Talissa avaan suuni jatkossa, muualla alkaa itsesuojeluvaisto hälyttämään pahemman kerran.

Samaa asiaa, vuosi vain vaihtuu. Totuus on, että ikinä ei tule tilannetta jossa suurin osa lajin harrastajista juoksisi liiton kisoissa.  On mahdollista, että saisimme kohtuullisen siivun tästä massasta liittymään seuroihin. Toki sitten pitää pystyä tarjoamaan sisältöä myös näille harrastajille. Viikkokisat ovat yleensä se alku, mutta monelle se sana kisa on jo stoppi. Siihen päälle vielä iso kasa kieltoja niin taitaa jäädä välistä. Itse aina koin, että viikkokisoissa aloittelijat opettelevat sitä etikettiä. Nyt näyttää siltä, että siellä opetellaan oikeissa kisoissa olemista. Tärkeä asia toki oppia, mutta ei se sitä massaa tavoita tai näitä ongelmia vähennä.

Onneksi kasvussa on myös mahdollisuus. Kun harrastajia ja seuroja tulee lisää, löytyy varmaan uusia tapoja tehdä ja opastaa ja saada viesti perille. Ehkä myös kaupalliset tahot tajuavat, että se suurin rahavirta tulee kuitenkin näiltä sunnuntai-pelaajilta – kun heitä nyt vaan on niin paljon enemmän.

Vähän lupasin itselleni, että tänä vuonna en enää julkisesti marise asioista. Mutta kun Arikin...

Terve

Frisbeegolfia jokusen kerran kaupungin keskustoihin vieneenä, minua kiinnostaisi nuo luvat ja vakuutukset joista te maksatte - varsinkin kun vakuutukset eivät kata pelaajia.

Yleisemmin tässä huomaa että maailma on muuttunut. Aikanaan tämä rakkaudesta lajiin - lähestyminen löytyi lähes joka kisan ja kokoontumisen taustalla. Tuotoilla rakennettiin ja huollettiin ratoja ja seuroja - joskus jopa tehtiin hyväntekeväisyyttä.

Nyt alkaa olla aika monta kaupallista toimijaa lajin parissa. Sisältöä syntyy ja voittoakin (toivottavasti) tehdään. Tässähän ei ole mitään pahaa. Mihinkään ei ole pakko osallistua. Jos tarjonta kasvaa niin kyllä harrastajat arvostavat valinnan vapautta.

Tietty läpinäkyvyys olisi silti kiva juttu. Jotkut tapahtumat järjestetään jonkun seuran, radan tai asian edistämiseksi - toiset osakkeenomistajien iloksi. En itse usko, että osallistujia karkaa jos rehellisesti sanotaan että palkinnot ovat vähintään arvoa x ja kyseessä puhtaasti kaupallinen tilaisuus - tappiolla ei näitä kannata järjestää. Jos konsepti on hyvä niin porukkaa saapuu.

Ei kaupallisten tahojen kannata naamioida itseään tässä(kään) lajissa. Ylpeästi vaan tapahtumaa pystyyn ja markkinatalous hoitakoon loput. Jos porukalle jää huijauksen maku suuhun tapahtumasta, niin markkinatalous kyllä kostaa. 

Kaupungissa on kiva heittää.

Anssi


 

Alkuun onnittelut Jallelle tätäkin kautta.

En muista miten ihan alussa heitin, mutta kyllä vauhdin kanssa tuli heitettyä enemmän ensimmäisinä vuosina. Tekniikkaa sen enempää miettimättä. Jossain vaiheessa sain vähän oppia Markus Lindewaldilta (2004 suomenmestari) ja silloin keskityttiin varsinkin lähestymisheitoissa paljon paikaltaan heittämiseen. Siitä on ollut todella paljon hyötyä. Paikaltaan heittäessä ollaan aina lähes samassa asennossa ja siinä on vähemmän liikuvia osia, mikä lisää varmuutta.

Tästä on pakko kertoa tarina, kun muistui mieleen tätä lukiessani.

Lilli (Siis mestari Lindewald) oli vekkuli kaveri. Vasenkätinen, mutta tilaisuuden tullen heitti myös oikealla. Tämä muuten sekoitti aika monta kilpakumppania.
Satuin olemaan huipulla sinä päivänä, kun Lilli piti nuorisolle pientä opetustuokiota. Olimme sekalaisella porukalla siinä kopilla jotain puuhaamassa, kun Lilli käveli päätään pudistellen silloiselta rangelta meidän luo ja alkoi avautumaan. Kertoi, kuinka oli opetuksen päätteeksi kehoittanut kaikkia kokeilemaan ns väärällä kädellä heittämistä. Vaikeaa, mutta voi joskus pelastaa pulasta. Lilli alkoi päivittelemään että Jalle oli kokeillut ja kiskaissut vasurilla 100m. "Ei helvetti, pitää löytää joku toinen harrastus" päätti muistaakseni tuon avautumisen.

Lilli ymmärtääkseni vaikuttaa etelä-Amerikan suunnalla Biologina tms
Jalle on Suomen mestari

Lahjakkuuden tunnistaa aina. 

Ari taisi jo kaikki fiksut pointit sanoa.

Omalta osaltani toivotan ensimmäiseksi kärsivällisyyttä. Byrokratia on tosi ihanaa ja kaikki kestää kauan.
Jos radan on suunnitellut ja myynyt Seppo, olisin tosi tosi varovainen.

Kartalle on helppo läiskiä koreja kunhan kauppa vaan käy. Todellisuus on yleensä jotain ihan muuta, kuin mitä kartta sanoo. (Esim ulkoilijoiden määrä ei aukea Seinäjoelta käsin karttaa tutkimalla) Jani sivusikin tuota surullista Laajasalon keissiä, jossa Sepon suosiollisella avustuksella kaikki Helsingin uudet ratahankkeet meinasivat kuolla kokonaan. Se pahan mielen, valitusten ja kiroilun määrä - minkä huonosti etänä suunniteltu rata saa aikaan on ihan kamala. Kestää monta vuotta saada asioista päättävät tahot suhtautumaan lajiin edes neutraalisti - kun aluksi on tehty täysin väärin kaikki. (Turha muuten sanoa, että mitäs tilasitte tuolta. Lajin maine on päättäjien silmissä luotu ja turha siinä sanoa että on me ja ne ja nuo ja sitten vielä hän.

Hienoa Noukka

Tässä on genre, josta löytyisi ainakin lyriikan puolelta paljon annettavaa.

Uudemmille harrastajille pieni pläjäys 2000-luvun alun paikkeilta:

http://skez.pp.fi/sek/Pommihyseri/

T: Turistiluokan mies

Tallaajat pitävät Talissa torstaisin viikkokisat kello 18. Näin mennään kesäkautena. Talvisin pidetään epäsäännöllisen säännöllisesti kisoja viikonloppuisin, arki-iltaisin, miten nyt ikinä TD kokee parhaaksensa.

Talin Torstait ovat pyörineet vuodesta 2003 asti ja aika kattava kokoelma kisarundeja löytyy osoitteesta

http://dgt.golftulos.com/ (test/test pääsee katselemaan) Ei kannata pelästyä - tämä oli uusinta uutta vuonna 2003. Nyt hivenen vanhentunutta tekniikkaa -mutta toimii.

Suurin yksittäinen erikoispiirre on varmaan formaatti - jonka Talin huippu mahdollistaa. Pelaamme 9+9 väylää (väylät 1-6 + 13-15 / 7-12 ja 16-18), jossa tauolla laitetaan kisaajat tulosjärjestykseen ja saadaan tulosjärjestyksessä olevat heittueet toiselle setille. Tali on niin pienellä alueella, että tämä toimii ihan mainiosti. Tuo myös sosiaalisen aspektin koko kisaan.

Viikkokisainfo viime vuodelta alta, siinä löytyy vähän tarkemmin tuo miten ja millä jakaumalla (Uskoisin, että jaamme hyvin avokätisesti palkintoja)

VIIKKIS-INFO 2014

Torstaiviikkokisat pyörähtävät jälleen käyntiin. Ensimmäinen kisa pidetään 24.4. ja viimeinen 28.8.2014.

Kisa on tasoituksellinen, eli eniten omaa tasoitustaan parantavat voittavat kiekkoja (= 10 e arvoisen lahjakortin kiekkokauppaan). Alla olevasta taulukosta näkee voitonjaon sekä sen että kisan paras puhdas tulos myös palkitaan . Viikkokisaan mahtuu max 72 pelaajaa/torstai.

Ilmoittautuminen alkaa Talin kopilla klo 17.00 ja päättyy klo 17.45. Kisa alkaa klo 18.00.
Osallistumismaksu 2 € / kisa. Varaathan tasarahan. (2€ kolikko on ERITTÄIN suositeltava maksuväline)
Talin Tallaajat ry:n jäsenille on myynnissä kausikortteja (tarkemmat tiedot foorumin jäsensivuilta).

Tasoitussysteemi on seuraava:

- yksi tulos niin se on luonnollisesti tasoitus
- jos 2–3 tulosta niin huonoin pois ja keskiarvo lopuista, tarkoittaa siis käytännössä että jos kaksi niin parempi tulos on suoraan tasoitus
- jos 4–7 tulosta niin kaksi huonointa pois ja ja keskiarvo lopuista
- jos takana 8 kisaa tai enemmän: katsotaan kahdeksan tuoreinta tulosta, joista kolme huonointa pois ja sitten keskiarvo lopuista viidestä

Osallistujat vs. palkintojen määrä (min - max = tasoitukselliset kiekot + puhdas tulos kiekko):

04 - 09 = 0 + 1
10 - 18 = 1 + 1
19 - 27 = 2 + 1
28 - 36 = 3 + 1
37 - 45 = 4 + 1
46 - 54 = 5 + 1
55 - 63 = 6 + 1
64 - 72 = 7 + 1

Mikäli parhaan puhtaan tuloksen heittää useampi kuin yksi pelaaja, voittaja on se jolla on pienempi tasoitus. Ensikertalaisella ei ole tasoitusta joten tällainen henkilö ei voi voittaa puhtaan tuloksen palkintoa mikäli kyseessä on tasapeli. Jos ensikertalainen heittää parhaimman tuloksen AINOANA pelaajana, on hän tietenkin oikeutettu 10€ lahjakorttiin.

Palkinto on siis 10 euron hyvitys hankinnasta @ Frisbeepoint.

TULOKSET http://dgt.golftulos.com/

Lisäksi:
Viime vuoden tapaan tänäkin kesänä tavoitellaan viikkokisojen lomassa paikkaa Talin Viikkis-Champ kisoihin. Tämä kisa on siis KUTSUkilpailu ja kutsun tähän saa jos heittää Talin virallisissa viikkokisoissa (24.4- 28.8 ) tuloksen joka alittaa radan virallisen PAR lukeman joka on 58. Aikaisempina vuosina on ollut lievää 'kitinää' radan vaihtelun vuoksi ja sama linja jatkuu tänäkin vuonna: Mutinat pois ja viikkokisakorttiin tulos 57 tai pienempi niin saat oasllistua syksyllä kisattavaan kisaan. Ajankohta selviää loppukesästä mutta pyritään pitämään syyskuun aikana. TD pitää itsellään oikeuden helpottaa kisoihin pääsyä mikäli tulostaso tuntuu jäävän heikoksi. Tästä lisää kauden loppupuolella.

Viime(kin) vuonna hienon kiertopokaalin vei Jalle Stoor.

Tsemppiä kisoihin!

Moi

Kankaanpään kundit varmaan tarkemmin kuvaavat heidän kohtaamansa ongelmat, mutta ymmärtääkseni juuri tuo propagaattorien puute oli ongelmien ydin.

TT katsoo tämän kortin. Pääkaupunkiseudulta luulisi löytyvän pelaajamassaa. TT:n viikkokisat on aika hyvä pohja ja kun vahingossa erehtyi kuuntelemaan pelaajia, niin tälläiselle näyttäisi olevan tarvetta.

Tarkoitus on myös yrittää tarjota ns. Rating-kisa mahdollisuutta pääkaupunkiseudulla kaikille niille, joille ei kisamatkailu aikataulujen takia toimi. Vedämme syksyllä läpi tämän sarjan ja talvella katsomme kokemuksen kautta, miten tästä eteenpäin. Samalla TT kasvattaa taas uutta sukupolvea kisanvetäjiä.

Jos homma toimii ja koetaan arvokkaaksi palveluksi, varmaan rakennamme ensi kaudelle samanlaista viritystä.

Anssi

Meikussa tapahtunut jotain 

En usko, että mikään virallinen taho on muuttanut väyliä mihinkään suuntaan - kyseessä siis ihan jonkun harrastajan idis.

Meikkua kannattaa arvostaa sellaisena, kuin se on. Hieno neppailurata lähes luonnonmukaisessä ympäristössä - keskustan vieressä.

Ratana olemme lähempänä tilannetta, että rata poistuu - kuin että siellä aletaan talkootöillä rakentamaan parempaa harrastuspaikkaa. Nyt, kun harrastajamäärät ovat levinneet käsiin, Meilahti saa paikallisilta todella paljon pahaa silmää osakseen. Pelaajat ovat niin näkyvä osa viheralueen käyttäjiä, että mukaan ei oikein muut enää mahdu. Kun katselette missä rata sijaitsee, voi ymmärtää ne paineet poistaa koko rata.

Rata on sellainen, kuin se on sinne aikanaa piirretty. Tii-paikkojen kanssa kannattaa ottaa järki käteen. Jos (Kun) se lähtöpaikka on piirretty keskelle kuoppaista mäkeä, ottakaa se metri taaksepäin tasaiselle.
Nykyinen kakkonen pitäisi olla kaikkien käyttäjien boikotissa - vanhalta paikalta tien yli heittäen turvallinen. Nykyinen aikapommi.

Ratoja missä saa liidättää ja löytyy haasteita on Suomi täynnä.

Meikussa ei käytetä koko alueen mahdollisuuksia, tarkoituksena rakentaa mahdollisimman haastava rata.
Meikussa pelataan sopuisasti, paikkoja rikkomatta ja natiiveja häiritsemättä.
Tii on siellä, missä te sovitte sen olevan. Jos hahmottelette reiluja pidennyksiä ja vaikeita väyliä - suosittelen kokeilemaan jotain muuta rataa.

Meikulla on ihan erityinen asema ainakin minun sydämmessäni. Back to Basics rata, jossa voi hakea kadoksissa olevaa motivaatiota tai ihan vain nauttia seurasta ja näköaloista. Yritetään pitää rata käytössä vielä tulevaisuudessa. Yksi kunnon tötöily - ja se on siinä. Jos tämä saadaan aikaan ensin pidentämällä nykyisiä väyliä - niin aika itse aiheutettu onnettomuus siitä syntyy.

Jos radan saa sulkeutumaan, voi olla aika paljon kavereita jatkossa Stadin harrastajien keskuudessa.

En nyt joka kohtaan vastaa, mutta itse veikkaisin Malmelinia kärkikahinoihin avoimessa.

Tali on Teemulle kuitenkin hyvin tuttu rata, taitaa olla pelitaidot hankittu Talia kiertämällä. Kovaa tulosta tullut vastaavissa karkeloissa jo tänä kautena. Mielenkiinnola odotan, minne sijoittuu.

ADVERTISEMENT