Raaseporin Helmi (sm-karsinta) tuli pelattua. Rata oli itselleni korkkaamaton ja kävimme hiukan kävelemässä väyliä läpi (ei puiston puolta) ennen starttia, kun oli tunnin verran luppoaikaa. Pelasin avoimessa. Mitään varsinaisia tavoitteita ei ollut ja hyvin rento olo lähteä kiertämään. Sateen uhka oli olemassa, mutta se ei koskaan realisoitunut. Ilma oli oikeastaan aika täydellinen, kun tuulikaan ei häirinnyt yhtä kahta heittoa enempää koko kisassa.
Alkulämmittelyjen jälkeen ensimmäinen kierros. Aloitin kasiväylältä ja heti 12m putilla pirkku. Sitten helppo puttimissi seuraavalla ja siitä eteenpäin taas pirkkua pirkun perään. Tein kaikkiaan yhdeksän pirkkua ekalla kierroksella, mutta onnistuin harmillisesti sättäämään myös neljä bogia. Näitä vaan tulee, kun osuu avaus alkuvaiheessa väylää puuhun ja kimpoaa minne lie byltsiin. Joku lyhyt 6m puttikin tuli vielä sössittyä. Kaikenkaikkiaan kuitenkin aika hyvä kierros, kun olin eka kierroksen jälkeen kuudes tuloksella -5. Kalle Savonen oli kisan johdossa -10 tuloksella. Ehkä voisi vielä hehkuttaa ekalta kierrokselta pitkiä putteja, kun niitä upposi 11-14 metristä ainakin viisi. Se on hyvä tunne, kun kiekko jää tuolle säteelle ja alkaa olla sellainen olo, että kyllä tämä tästä sisään laitetaan. Toki muutama pidempi putti kolisi rautoihinkin, eikä mennyt.
Toiselle kierrokselle lähdin hyvissä tunnelmissa kakkopoolin toisena. Odottelua oli melkoisesti ennen kuin pääsimme vauhtiin ja sitten tapahtui jotain, mistä pitää päästä eroon. Menin aivan totaaliseen kipsiin, enkä saanut mitään heittoja toimimaan. Ehkä siinä oli jotain yliyrittämistä ja kisapaineita... en tiedä, mutta sellaista paskhoo oli heittäminen ekat kolme väylää, että hävetti. Heitin mm. 30m lähärin johki 15m vajaaksi ja outtiin vasemmalle, joka oli pirskatin kaukana. Ei paljon naurattanut, kun kolmen väylän jälkeen oli +2 ja poolikaverit painoi varmaa peliä vierellä. Heitin sitten neljännellä väylällä toisen heiton 15m päässä olevaan puuhun, kun piti sellainen 100 metrinen antsa laittaa korille. Olin heittää uudelleen, mutta keskeytin heiton ja nollasin tilanteen. Kävelin pois markkerilta ja mietin ääneen, että "mitens tämä heittäminen nyt tehtiinkään". Rentouduin ja siitä lähti taas kulkemaan. Hyvä 90m antsa putille ja putti sisään. Otin tavoitteeksi ensin pelata takaisin paarin ja katsoa sitten mitä tapahtuu. Ei mennyt montaakaan väylää, kun olin paarissa ja totesin, että hyvin menee, kun paarissa ollaan. Yksi poolikaveri tätä positiivista ajattelua paarin suhteen vähän ihmetteli, mutta itselleni oli voitto, että sain negatiivisen fiiliksen käännettyä positiiviseksi. Ensimmäinen pirkku tuli muuten ehkä pisimmällä kisaputilla, mitä olen koskaan laittanut sisään. n. 20m askelputti väylällä 8 sukelsi näyttävästi mukin pohjalle. Asetin uudeksi tavoitteeksi muutaman pirkun saamisen ja varman peruspelin. Siirryimme puiston puolelle (11 väylälle) ja pelasin toisella puistoväylällä pirkun ja pääsin eka kertaa miinukselle. Sit paaria ja neljältä viimeiseltä väylältä vielä kolme birdietä. Täytyy kyllä olla tyytyväinen -4 kierrokseen alkukohelluksien jälkeen.
Puttasin toisella kierroksella taas hyvin ja pitkiä putteja sisään. Sain 17-väylän vedenylityksenkin niukasti rannalle, kun eka kiessillä heitin veteen 10m vajaaksi (heitin vähän liian korkealle sen heiton). 105-110m heitto tarvittiin ylitykseen rannan kohdalla, joka on aikalailla maksimi omille draivipituuksille, joten jännä oli heittää.
Lopulta olin avoimen viides (-9) ja Sm-kisapaikka varmistui. Tuntui kyllä ihan henkilökohtaiselta voitolta, vaikka en muille pärjännytkään. Taistelu toisen kierroksen +2 tilanteesta miinus neljään oli jotain mistä olen ylpeä. En hajonnut, vaan nousin. Tonni-reitattu-kierros jäi eka kierroksella kahden heiton päähän alustavien ratinkien mukaan ja tein sillä kierroksella pari helppoa puttimokaa, joten ehkä tuonkin voi joskus saada. Nyt ratinkien keskiarvoksi kierroksesta tuli reilut 980, joten kyllähän tuohon voi olla tyytyväinen, kun oma rating on tällä hetkellä joku 945. Radasta tykkäsin tosi paljon ja mieluusti tulen uudelleen pelaamaan. Väylät 7-9 oli vähän sellaisia täyteväylä-henkisiä ja jollain tapaa 8 ja 9 turhan samanlaisia, mutta menihän nuokin. Ykkösväylästä en pitänyt yhtään, mutta ehkä se vain johtui huonoista heitoistani siinä. Bogit vielä vähemmiksi omista kierroksista, niin kärkikahinoissa ollaan. Ainakin tällaisissa erilliskisoissa, joissa kaikki parhaat eivät ole kerralla mukana. Jännää.
