Henkan Hajatelmat

[Henruso]

Jalan parantelu sen kuin jatkuu, mutta on sitä tullut jo (taas) vähän reenailtuakin.

Viikonloppuna 12.-14.7. vedettiin jalka suojattuna varovaista putti ja lähärireeniä maalla. Tatsi oli ihan jees, mutta pari kiekkoa katosi ikävä kyllä ja nosti kesällä kadonneiden kiekkojen saldon jo peräti seitsemään.

Keskiviikkona ja torstaina 10.-11. päivä olin katsomassa Presidents Cupia ja European Openia Nokialla. Keskiviikkona vedin USA-Eurooppa ottelun jälkeen fore- ja antsareeniä pääosin kakkosväylällä. Putteriantsa kulki eritoten hieman odotettua paremmin ja reilut 70 metriset antsat tippuivatkin usein korin alle. Samalla tuli hieman testailtua MVP:n vakaata midaria ja Prodigyn M2 -kiekkoa.

Itse kisoissa sää vaihteli todella paljon ja tämä vaikutti vahvasti osaltaan erityisesti torstaina tulostason vaihteluun pelaajien kesken. Presidents cupin yhdeydessä ikävää oli puolestaan mm. pitkällä 8. väylällä katsojien varomattomuus. Katselin kuinka kolme rolleria kolmesta, jotka menivät katsojien sekaan (ja olisivat varmaan jokainen palanneet vielä väylälle) pysähtyivät katsojiin. Pitäisi kyllä osata dyykata alta mikäli tulee katsomaan väylän reunalle. Keskiviikon parhaat "naurut" puolestaan tarjosi Artun heitto kasiväylällä, jossa hän pyrki heittämään vieressä olevan autotien kautta. Heitto lähti matalana ja kovaa/pitkälle skippien lopulta autotietä pitkin vähitellen kohti väylän reunaa. Kiekko kuitenkin kerkesi osua tiellä ennen mahdollista paluuta väylälle vastaan tulleen auton etupuskuriin josta sitten kiekko lähti vierimään tien ja väylän välissä ollutta jalkakäytävää pitkin taaksepäin. Kiekko vieri varmaankin jotain 35-45 metriä ennen kuin se lopulta juuri ja juuri kaatui väylän sisäpuolelle. Meinasin ottaa tuon heiton videolle, mutta ikäväkseni myöhästyin ja annoin olla. Kyllä harmitti jälkeen päin! Olisikohan joku kenties kuvannut tuon heiton ja voisi pistää sen muillekin jakoon (?).

Siirryin Nokialta torstai-päivällä sitten Turkuun kaverin luokse katselemaan biitsifudisturnausta.

Lauantaina 20. päivä matkalla Turusta kotiin pari reenikiessi Pajuniityllä Nummelassa ja tuloksena muutaman euron väyläkohtaiset skinit kaverilta. Putti upposi paikoitellen todella vakuuttavasti.

Sunnuntaina 21. ensin katsomassa kisoja Frisbeepointilla ja sen jälkeen heittoreeniä puttereilla ja midareilla molemmin puolin. Illalla sitten vielä muutamia reeniheittoja Munkkiniemessä muutaman kilometrin kävelylenkin yhteydessä sekä midareilla että väylädraivereilla (lähinnä Buzzzilla, Tiipparillaja TL:llä). Nappasin Pointilta pari flättiä Z-Buzzzia ja testailin niitä. Tuntuivat vakaamilta kuin Flx-Buzzzit, joskin irtosivat hieman herkemmin epäpuhtaasti kädestä mikä välillä joko vähensi heiton nopeutta tai sitten kippasi kiekot kokonaan. Erityisesti foreheitot paikoiltaan tuntuvat saaneen selkeästikin potkua noin yleisesti lisää ja lähtönopeudet eritoten hitaammilla hiekoilla tuntuvat kasvaneen. Nyt taitaa Tiippari lentää sekä forella että rystyllä paikoiltaan jo pidemmälle/yhtä piekälle kuin viime kesänä Dessut lensivät vauhdin kanssa. Eteenpäin on siis tekniikassa menty.

[Henruso]

Maanantaina 22. päivä sitten vajaan 2,5 tunnin iltareeniä Talissa. Ensimmäinen päivä kolmeen viikkoon kun uskalsi heittää jo lähes täysiä ja ottaa varvaisesti myös vauhtia. Treenin ensimmäinen reilu puolisko oliskin kunnon myrskytreeniä vakailla lätyillä mollemin puolin. Tuntui erittäin hyvältä ja olikin varmasti todella hyödyllistä. Pitänee harrastaa tuota myrskytreenausta useamminkin. Erityisen vaikutuksen kovassa myrskytuulessa tekivät C-line DD:t, jotka feidasivat todella luotettavasti. Flätteinä siis vielä astetta vakaampia kuin flätit Champion Wraithit.Lähtönopeudet forella kovaan vastatuuleen olivat sangen vaikuttavia kun pääsi pitkästä aikaa rykimään oikein kunnolla. SELKEÄSTIKIN hitaiden kiekkojen heittely pitkälle kehittää heittoa nopeuden puolesta enemmän kuin nopeiden kiekkojen heitto. Nyt kun pystyy heittämään forea pitkälle jo FLX-Buzzzeillakin, niin johan rupeavat vakaammatkin lätyt lähtemään. Ei muuta kuin vain lisää reeniä vain!

Lopussa vedettiin sitten lyhyempää heittoreeniä loppuillaksi autioituneilla 2. ja 3. väylillä. 3. haettiin heittolinjaa sekä forella että korkealla rysty-S:llä. 2 puolestaan haettiin skippi-avauksia eri midareilla ja väylädraivereilla. Vakaat tiipparit skippivät näistä luonnollisestikin parhaiten. Hieman tuli myös samalla tehtyä kiekkovertailua midareilla. Vertailun tuloksia:

Flx-Buzzz: Vanha luottokiekko. Kuluneena rupeavat käymään jo liian alivakaiksi meikäläisen pelille. Lyhyemmät (alivakaat) heitot voi kuitenkin hoidella saman tien puttereilla. Uutenakin hieman kippaavat aivan täysiä heitettäessä. Lentävät kuitenkin aina jonnekin n. 80 metriin saakka lähes pillisuoraan. Tätä pidemmät heitot rupeavat kääntymään oikealle. JÄÄTÄVÄ tatsi kaikissa muissa heitoissa paitsi kunnon hysseissä..

Z-Buzzz: Yhden kauden tauon jälkeen takaisin bägiin/testiin. Tuli aiheiseksi palauttaa valikoimaan kun pituudet ovat kasvaneet sen verta pitkälle ettei Flx-kiekot enää meinaa pitää linjaa. Liian usein on tullut viime aikoina avattua 80-100 metrisiä avauksi Flx-Buzzzilla, ns. omasta mielestä "täydellisellä heitolla", mutta kiekko päätyy kuitenkin lopulta oikealle, eikä enää palauta lopussa. Tämä lentää Flx-Buzzzeja jonkin verran vakaammin ja feidaavat hieman jyrkemmin. Lyhyemmissä heitoissa (alle 50m) tulevat tuskin kovin tarpeellisiksi. Muuten hyvä lätty mutta materiaali/kiekon jäykkyys aiheuttavat toisinaan hieman epäpuhtaan releasin heitossa molemmin puolin (ainakin verrattuna Flx-matskuun). Tällöin kiekko voi joko kipata suoraan tai sitten voimat katoaa ja kiekko feidaa liian aikaisin. Ts. tulee hieman reenata lisää näillä Z-kiekoilla heittämistä, jottei kisoissa koskaan tule tätä ongelmaa.

MVP Neutron Tensor: Otin tämän kiekon testiin, koska se on toistaiseksi yksi niistä harvoista vakaista midareista joita olen löytänyt, joissa ei rimmi ole niin vahvalla "uralla". Ts. rimmi on täysin suora ja muistuttaa varsin paljon Buzzzin rimmiä. Yleensähän kiekkojen rimmin ura on sitä syvempi mitä vakaampi kiekko on kyseessä. Tämä MVP:n lätty ei missään nimessä ole mikään jyrä, mutta kuitenkin vielä astetta vakaampi kuin Z-Buzzz. Kiekko lentää useimmiten heitettäessä joka tapauksessa sangen luotettavasti. Suurin ero esim. Buzzziin syntyy siinä että kiekko käyttäytyy selkeästikin "raskaammin" eli ts. laskeutuu nopeammin alas; kiekko vaatii siis heittämiseensä hieman enemmän nopeutta saadakseen saman liidon aikaiseksi. Midaria en kuitenkaan mielelläni heittäisi yhtään tarvittavaa kovempaai kun tavoite on kuitenkin useimmiten saada kiekko pysähtymään kupin tuntumaan. Toimii Buzzzia paremmin skippikiekkona. Rimmihän tässä kiekossa on eri materiaalia kuin muu kiekko, eli ts. pitävämpää matskua, mutta tästä huolimatta kiekko on silti aavistuksen liukas heitettäessä ja saattaa lipsahtaa käsistä.

Prodigy M2: Vakaudeltaan lätty on kutakuinkin samaa luokkaa edellä mainitun MVP:n midarin kanssa. Kiekko on kuitenkin muilta ominaisuuksiltaan kohtuu erilainen. Ensinnäkin materiaali on selkeästikin pitävämpää/mukavampaa kädelle, kuten kaikkien S-linjan kiekkojen kanssa voi havaita. Toisekseen kiekko liitää huomattavasti MVP:n kiekkoa pidemmälle, käytännössä lähes yhtä pitkälle kuin Buzzzikin. Se mikä tässä kiekossa on kuitenkin (ainakin siis itselle) heikkoa on rimmin muoto. Kesti monen monta heittoa ennen kuin lättyyn sai rimmin muodon takiatatsia. A luksi kävi niin että tuntui rystyllä hieman liian vakaalta kun taas forella kippasi todella herkästi epäpuhtaan irroituksen takia. Jahka kiekkoon on muutaman reenin aikana nyt tullut hieman lisää tuntoa, niin se lentää useimmiten varsin mallikkaasti. En tosin tiedä päätyykö ihan bägiin asti, koska varsinkin kisoissa (missä paineet ovat kovat) epäpuhtaan irroituksen riski kasvaa. Itsellä esim. Jokeri on puhdas rystykiekko juuri sen takia ettei irrotus tuolla kyseisellä lätyllä vain yksinkertaisesti onnistu kunnolla Forella. P2 esim. sen sijaan kyllä lähtee tarvittaessa molemmin puolin (forea opetellaan para-aikaa; tähän asti lähinnä Buzzzilla).

Tavallaan tekisi vielä mieli testata vakaaksi midariksi Latituden Macea (jota mm. ARttu on kuulemma kovasti kehunut), mutta kun ei vain se syväurainen ja terävä rimmi tunnu istuvan, varsinkaan foressa, oikein käteen. Discraftin hornettia ja Waspia voisi kenties myös testata. Nebulaa voisi myös kenties kokeilla...

[Henruso]

Vihdoinkin taas koipi kunnossa ja pystyy pelaamaan tosissaan (joskin toistaiseksi vedetään vielä varmuuden vuoksi jalka teipattuna, mutta vedetäänpähän kumminkin)!

Tiistaina 23.7. puttia ja lyhytä lähäriä takapihalla. Putti kohtuu kovassa tikissä, mutta lähärit vielä astetta kovemmassa. Arviolta n. 90 % heitoista molemmin puolin etäisyyksiltä 30-40 metriä päätyivät 5 metrin sisälle korista. Treeni tuntui hieman jalassa, lähinnä varmaankin koska takana oli jalkaan nähden kohtuu kova heittotreeni maanantailta.

Torstaina 24.7. ensimmäiset viikkikset pitkään aikaan Talissa. Vedettiin jalka semisti teipattuna ja kyllähän se 18 väylää kieltämättä tuntui tassussa. Avaus lähti pääsääntöisesti muutaman viikon pelitauon jäljiltä ihan minne sattuu, joten pelattu tulos (oliskohan ollut 68) oli siihen nähden varsin tyydyttävä, vaikka todella karvas maku jäikin kiessistä suuhun.

Lauantaina 25.7 pelattiinkin sitten kisat Vampulassa. 21 + 21 väylää yhteensä. Puttasin ensimmäisen kiessin ensimmäisen puolikkaan erinomaisesti, mutta siihen ne ilon aiheet sitten jäivätkin. Draivi oli ihan sekaisin lähes läpi koko päivän ja puttikin ikävä kyllä katosi hyvin pitkälti tuon ewkan kiessin ekan puolikkaan jälkeen. Positiivista tosin oli etten ekalla kiessillä missannut kuin yhden helpon putin, eikä niitä tokallakaan kovin montaa tullut. Lähärit myös kulkivat odotetusti varsin hyvin. Odotetusti sillä onhan niitä tullutkin nyt reenattua koiven ollessa auki. Odotettavaa myös oli se että avaus päätyy suurimman osan ajasta kaikkialle muualle paitsi väylälle.

Pelasin ensimmäisen kiessin 73 (+5) ja toisen kiessin 77 (+9), joten lopputuloksena oli masentava +14. Pelin tasosta kertoo mm. se  että kun nopeasti vilkaisin tuon MA2 sarjan tuloksia PDGA:n sivuilta, niin takanani taisi olla vain yksi korkeammalla reitingillä pelaava pelaaja, kun taas edessä heitä oli muhkeat 11 kappaletta. Ja tämä siis vielä siitä huolimatta että tämänhetkinen ratingini 912 on minusta todellisuudessa vielä n. 10-20 pojoa alakanttiin. Ensimmäisen kierroksen reiluun puoleenväliin saakka pelasin paariin lähinnä mahtavien pelastus par-puttien ansiosta, mutta kun ne eivät enää uponneet, niin noutaja vei. Ensimmäiseltä kierrokselta jäi lopulta oikeastaan ainoana positiivisena asiana mieleen hyvä putteriheitto-peli. Pelasin mm. kaikki kolme "lyhyttä" väylää kakkosilla juurikin putteridraivin napsuttua korin alle. Eipä ollut CTP:kään ekalla kiekalla kovin kaukana (itsellä n. 80 cm:ssä kun poolikaverini Jussi Ulgren pisti johonkin reiluun 40 cm:n). Ensimmäisellä kiekalla fiilis pysyi kuitenkin kohtuu korkealla heikosta lopusta huolimatta kun sai katsoa Jussin unelmapeliä. Kaveri pelasin keikan viisi alle tehden ainoastaan yhden bogeyn, mikä tällä radalla oli sangen vaikuttava saavutus.

Toisella kierroksella onnistuin tasan tarkkaan kolmella väylällä ja pelasin 19 väylää enemmän tai vähemmän alakanttiin. Ikävä kyllä kierros taas alkoi todella hyvin parin ensimmäisen väylän osalta, mutta sitten alkoikin jyrkkä alamäki. Ehdin tosin mm. heittää malatun birkon putterihysellä n. 20 metristä. Pitkällä kakkosväylällä puolestaan pelasin itselleni birkku-kolmosen avauksen onnistuttua ja päädyttyä lähelle kaukana siintävää mandoa. Kutosväylällä eli ekan kiekan CTP-väylällä puolestaan parkkeerasin putterin toistamiseen korin viereen. Kaikista heikoista esityksistä heikoin puolestaan lienee ollut 17. väylän kokonaissuoritus. Avaus eli foreneppi mandon ympäri jäi ensin pahasti vajaaksi osuen ekoihin puihin ja jääden yhä pahasti kulman taakse. Tästä fore-yritys puiden välistä ensimmäiseen mahdolliseen puuhun. Tästä puolestaan upsiyritys puiden välistä ensimmäiseen mahdolliseen puuhun. Tästä sitten foreheitto pitkäksi suoraan väylän toisella puolella olevien puiden taakse. Olin siis nyt neljällä heitolla samalla kohdalla (joskin siis vielä huonommassa paikassa) kuin missä kaikki poolikaverini olivat avauksellaan. Tästä viidennellä vaikeasta asennosta maaginen pitkä fore-lähestyminen n. 8 metriin. Tästä sitten putti ohi ja tripla-bogey korttiin.

Pelasin kisat jalka kunnolla teipattuna, mutta tämä ei siis mitenkään vaikuttanut itse peliin. Se mikä aivan hienoisesti tosin vaikutti fiilikseen, oli että kun pelasin ilman tukipohjallisiani kengissä (koska varvas ei vielä kestänyt pohjallisten luomaa tiukkaa painetta kengän kärjessä), niin jalanpohjani ja (entiset) penikkapohkeeni olivat ekan kiekan jälkeen kohtuu finaalissa. Tärkeintä kuitenkin lupulta oli että jalka pysyi ehjänä. Ensimmäisellä kierroksella kengän paine hieman tuntui jalassa, mutta toisella kierroksella jalka/haava oli jo kuitenkin tottunut kengän jatkuvaan kosketukseen.

Saattaapa olla että joudun muutaman viikon päästä palaamaan Vampulaan amatööritourin tiimoilta. Tämä siis ihan jo vaikka sen takia, että nyt minulla on aivan palava halu todistaa itselleni että pystyn pelaamaan tämän radan HUOMATTAVASTI paremminkin. Pistänen tänne jossain vaiheessa hieman alustavaa pelikirjaa Vampulassa pelaamista varten noin tulevaisuutta silmällä pitäen. Nyt kaksi kierrosta rataa pelattuani tiedän kuitenkin joten kuten kuinka väylät tulisi oikeasti pelata. Kisoissa hävisin nyt muutamia heittoja siellä täällä jo ihan pelkästään väärän väyläkohtaisen strategiankin takia.

[Henruso]

Tänään maanantaina 307. tuli pelattua kolmannen kierroksen reikäpeli Talissa Laakeria vastaan. Ja mikä päivä tämä olikaan. Talin rataenkkani parani kertaheitolla heikosta 65 varsin vakuuttavaan 55 heittoon. Ts. siis kymmenen heiton parannus kertaheitolla!  Reikäpeli-voitto irtosi luonnollisestikin lopulta myös kohtuu helposti näillä lukemilla. Seuraavassa väyläkohtainen tästä lähes unelmakiessistä:

1) Arvoin vakaan Tiipparin ja hieman alivakaamman TL:n väliltä. No päädyin tietysti TL:n, joka luonnollisestikin sitten kääntyi kohtuu pian varsin syvälle oikealla olevaan metikköön. Tästä erittäin pienestä aukosta fore-neppi väylän toisella reunalla olevan kaatuneen tukin alle. Tukin alta fore-S-heitto Tiipparilla tyylikkäästi keskelle väylää n. 25 metriin korista. Koska reikäpelin väyläkohtainen voitto oli tulossa jo vitosellakin, niin ajattelin pelata putterin ensisijaisesti vain korin alle. Nakkasin sen kuitenkin puoli-vahingossa säkkiin ja yllätys-birkku-nelonen korttiin.

2) Olin reenannut edellisellä viikolla avauksia kakkos- ja kolmosväylällä, joten minulla oli kohtuu hyvä haju siitä miten kakkosella tuli avata sekä midarilla että draiverilla. Otin hieman riskillä vakaan tiipparin käteen ja tämä maksoikin vaivan kiekon ottaessa aivan täydellisen linjan ja pomppiessa suoraan väylää pitkin kulman ympäri reiluun 10-15 metriin korista. Tästä kuitenkin putti ohi ja kolmonen korttiin, joka kuitenkin riitti reikäpelin väylävoittoon.

3) Avasin rysty-ässän kuluneella CH Wraithilla hieman turhan kesysti ja kiekko päätyi reilut 10-15 metriä lyhyeksi. Tästä putti ohi ja kolmosella reikäpeliväylä jakoon.

4) Putteriavaus uudehkolla P2:lla kippaa hieman ja osuu "suuaukolla" oikealla olevaan puuhun ja pomppaa muutamia metrejä taaksepäin. Tästä putteriheitto korin alle ja kolmosilla väylä jakoon.

5) Z-Buzzz lähtee liikaa vasemmalle ja päätyy puiden kautta keskelle väylää mäen alareunaan. Tästä hyvä pillisuora putterilähestyminen korin alle ja väylä kolmosilla jakoon.

6) Vakaa Dessu lähtee oikealta hyssessä linjalta joka vaikutti tiipaikalta katsoen aivan täydelliseltä. Sitten vain jännittämään että mitä kuusenoksa-lotosta tällä kertaa tipahtaa meikäläiselle. Noh, hyvinhän siinä tällä kertaa kävi, koska kiekko löytyi 80 cm korin takaa, eli lähempää kuin mitä muistaakseni koskaan olen avauksella päässyt. Reikäpeliväylä jakoon kakkosilla.

7) Yritän heittää kovan loivan ässän Beastilla, mutta kiekko lähtee vahingossa turhan oikealle ja liikaa hyssessä. Odotin että kiekko olisi hieman flipannut. Keikossa on kuitenkin niin paljon nopeutta että se painuu syvälle 12 väylän tiipaikan viireiseen metikköön. Tästä erittäin vaikeasta asennosta fore-ässä-neppi Buzzzilla korin alle ja väylä jakoon kolmosilla.

8 ) Kova avaus Buzzzilla lähtee hieman liikaa oikealle ja osuu todella ikävästi suoraan puun oikeaan laitaan. Kuin ihmeen kaupalla kiekko kuitenkin okimpoaa heti keskelle seuraavaa puuta, josta se pomppii takaisin keskelle väylää. Tästä rysty-S-heitto Buzzzilla n. 6 metriin, josta kolmonen korttiin ja reikäpeliväylä meikäläiselle.

9) Avaus P2:lla lähtee hieman turhan kovaa, laakana ja matalana osuen maahan kohtuu kovalla vauhdilla korin kohdalla. Kiekko päätyy n. 15 metrin päähän alamäkeen, josta yritän heittää sen säkkiin tässä kuitenkaan onnistumatta. Kolmonen kuitenkin korttiin, mutta väylätappio siitä kuitnekin seurasi.

10) Avaus vakaalla tiipparilla väelän vasempaan reunaan n. 40 metriin. Tästä tarkka rystyheitto putterilla korin alle ja kolmosella väylävoitto.

11) Avaus hieman turhan alivakaalla Wraithilla kippaa oikealla oleviin puihin, mutta onneksi kuitenkin puskee kokonaan niiden lävitse. Korille on matkaa vielä jotakin 70 metriä, mutta lähden hakemaan kunnianhimoista upsia. Se lähtee vahigossa n. 5 metriä liian matalana, mutta kuin ihmeen kaupalla puskee kuitenkin puusaarekkeen puiden latvojen läpi/välistä ja päätyy yllätykseksni reiluun 8 metrin päähän korin oikealle puolelle. Tästä itsevarma putti säkkiin ja taas väylävoitto kolmosella.

12) Talissa alkaa tuulla kohtalaisesti ja tässä vaiheessa on jo selvää että kierrosenkka alkaa olemaan jo enemmän kuin lähellä entisen ollessa siis vaatimaton 65. Päädyn siispä hieman semisti seiftaamaan vakaahkolla dessulla bunkkerin vasempaan reunaan. Kiekon lentorata oli lopulta hieman tarkoitettua korkeampi ja riskaabelimpi, mutta kiekko kuintekin päätyy kutakuinkin sinne minne yritinkin. Korille on matkaa kutakuinkin 10 mettiä. Pohdin ensin mielessäni että ei muuta kuin vain satalasissa yrittämään (vaikka siis Laakeri olikin melkein pelannut itsensä tämän väylän osalta ulos). Sitten rupean kuintekin hieman epäröimään ja päätän puoli-alitajuisesti heittääkin 20 %:sti seiftin. Yleensä en siis hirveämmin perusta semmoisten semi-yritysten / semi-seiftien yrittämisestä. Kyllä se minusta pitää joko yrittää tosissaan tai sitten seiftata ihan kunnolla suosiolla. Noh, kuinkas siinä sitten kävikään. Kiekko osuu alarautaan ja tippuu korin alle. kiekko ei kuitenkaan aivan pysähdy vaan nousee juuri ja juuri viimeisillä voimillan pystyyn ja lähtee pikkuhiljaa rollimaan kohti bunkkeria. Ja sinnehän sitten lopulta päätyikin. P*skat sitä kannaattaa alkaa ajattelemaan mitään seiftejä! Mph, puttaan kuitenkin OB.n rajalta bogey-nelosen korttiin mikä kuitenkin riitti väylävoittoon.

13) Avaus epäonnistuu kohtuu pahasti ja lähtee suoraan kohti väylän keskellä olevaa aitaa hyssessä. Kiekko kuitenkin menee suoraan vasemman puolisesta aukosta läpi ja päätyykin kovan nopeutensa ansiosta itse asiassa väylän pidemmän korin ja normikorin väliin n. 12 metriin korin taakse. Puttaan tästäkävely-/juoksuputilla keskelle säkkiä ja kakkosella irtosi myös väylävoitto. Laakeri luovutti tässä vaiheessa virallisen reikäpelin ja jatkoi meikäläisen ja mukanamme pelanneen Petterin kanssa normikierrosta.

14) Avaus vakaalla Dessulla oikealta lähtee hieman liikaa hyssessä suoraan (ainakin omasta mielestäni) kohti puusaarekkeen oikeaareunaa. Ajattelin että hyvällä onnella kiekko saattoi ehkä juuri ja juuri rollia OB:n toiselle puolelle. Täysin omaksi hämmästyksekseni kiekko löytyykin reilun 10 metrin päästä korista. Laakeri ei kuitenkaan ollut tästä yllättynyt. En sitten tiedä oliko heitto sittenkin vain yli 20 metriä pidempi kuin tiipaikalta kuvittelin / olin katsovinani vai osuiko heitto esim. maagisesti jonkun puun latvaan niin, että se lähti suoraan liiton siitä eteenpäin vai mitä lopulta tapahtui. Noh, puttasin kuin puttasinkin tästä säkkiin ja elämäni ensimmäinen birkku-kakkonen 14 väylältä oli todellisuutta. Nyt alkoi jo hieman oikeastikin jännittää että mitäköhän tästä lopulta saadaankaan korttiin. Laakeri sanoikin fiksusti "Sä oot 5... ...noh ei sanota tarkemmin missä vauhdissa olet." Turha luoda enää yhtään lisäpaineita.

15) Paineiden kasaantuminen alkoi näkyä 15. väylällä, joka siis normaalisti oli yksi Talin varmimpia par-väyliäni, kun nakkaan kiekon suoraan alaspäin kohti nurmeja about puoleen väliin väylää. Onneksi ei kuitenkaan rollinut OB:lle. Mallailen vakaamman ja hieman alivakaamman P2:n välillä lähestymistä ja päädyn siihen tulokseen että osun mielummin alivakaalla kiekolla raon oikealla puolella olevaan pensaaseen kuin vakaalla vasemmalla olevaan ryteikköön. Noh, heitto lähteekin mallikkaasti, mutta hieman turhan kovaa. Kiekko kuitenkin osuu onnekkaasti juurikin siihen oikean puolen pensaasta roikkuvaan oksaan ja jarruttaa pariin metriin korista. Kolmonen korttiin.

16) Fore-avaus Prodigyn D1:llä lähtee kuin tykin suusta kohti 14 väylän tiipaikkaa. Kiekko kuitenkin feidaa mallikkaasti kohti koria ja jäälopulta n. 8 metriin. Tästä putti keskelle koppaa ja pitkästä aikaa birkku 16 väylällä.

17) Paineiden kasaantumisen tuntee jo ihan tosissaan. Tiedostan tasan tarkkaan että nyt ollaa todella kovassa vauhdissa. Kunhan nyt vain pääkoppa pitäisi loppuun saakka. Noh, eipä se kunnolla pidä kun nakkaan avauksen heti suuaukon oikeassa reunassa olevaan puuhun, josta keikko pomppii vaarallisesti suoraan pois päin väylästä. päädyn todella epämukavaan paikkaan, josta ainoa keino päästä korille on vaike foreheitto ensin suoraa väylää pitkin ja sitten jyrkähkösti kohti koria. Noh, Z-Buzzz-heittoni osuu kuin osuukin tuohon käytävään, muttei kuitenkaan feidaa pitkin väylälle. Kiekko jatkaakin matkaa suoraan väylän yli, mutta rupeaa vähitellen feidaamaan väylän toisella puolella puiden takana. Matala heitto muuttuu vähitellen feidistä sivulle takaisinpäin suuntautuviksi skipeiksi ja kiekko kuin ihmeen kaupalla näyttäisi kuitenkin lopulta päätyvän jonnekin korin alapuolelle, arviolta vajaaseen kymppiin. Noh, mitä vielä. Sehän olikin lopulta peräti kahden metrin päässä korista! Huh-huh mitkä skipit. Sain kuin sainkin siis pelastettua tästä parin.

18) Paineet jatkavat kasautumista. Avaankin siis pitkän S-yritykseni suoraan ensimmäiseen puuhun oikealle, josta kiekko pomppaa pitkälle toiselle väylälle. "Pääsen" siis jatkamaan toisen eli käytännössä kolmannen heittoni vajaa 10 metriä tiilaatan etupuolelta, tällä kertaa tosin huomattavasti heikommasta paikasta. Pyrin seiftaamaan Dessun puoleen väliin väylää pensaan tasalle forella ja lopulta onnistun kuin onnistunkin tässä, kiekon pyörähtäessä lopulta keskelle väylää. Mietin hetken aikaa että lähdenkö hakemaan suoraan saarekkeeseen, mutta totean että näillä jännitystasoilla tuo heitto olisi joka tapauksessa täysin tuhoon tuomittu. Siispä seiftaan n. 15 metriä mantereen päädystä lyhyeksi Jokeri-hyssellä. Paineet ovat käsin kosketeltavissa ja edessä oleva 40-50 metrinen putteriheitto on kaikkea muuta kuin helppo. Saan kuitenkin pidettyä pääni kasassa ja parkkeeraan putterini korin alle ja nostan kohtuu tyytyväisenä ihan suosiolla tupla-bogey-kutosen. Siihen nähden tämä ei kuitenkaan siis ollut mikään katastrofi että tämän vuoden viikkokisoissa olin muistaakseni pelannut tällä väylällä peräti viidesti nyt putkeen vitosen ja sitä ennen kahdesti kasin ja kertaalleen jopa kympin.

Lopulta viivan alle jäi siis 6 birkkua, 10 paria, 1 bogey (12 väylän rolli OB:lle alaraudasta) ja 1 tupla (18 väylän avausmoga suoraan ekaan puuhun josta OB:lle). Ei paha. Jossittelija sanoisi että "vielä kun ei olisi hieman mogannut sitä vikaa väylää", mutta eipä saa jossitella näillä lukemilla!

Laakeri ilmoittaa välittömästi tulokseskseni maagiset 56 heittoa. Hän korjaa tuon kuitenkin vielä minun edukseni 55 heitoksi jahka varmistaa lopputulokset kännykästään. Kova uusi rataenkka on todellisuutta! Voipi olla että menee kohtuu kauan ennen kuin tämän enkan rikon...

PS. Erityiskiitokset Laakerille ja Petterille mitä mahtavimmasta ja ennen kaikkea kannustavimmasta peliseurasta! Kun itse pystyisi joku kaunis päivä olemaan edes puoliksi noin asiallista seuraa (sen ainaisen negatiivisen valittelun ja itsepuhelun sijaan)...

[Henruso]

Kirjataanpa tähän viestiin eri radoilla pelaamiani rataenkkoja, jahka edistyn niitä eri lähteistä tarkistelemaan... 

[Henruso]

Hmmmm... Maanantaina reikäpelissä Talissa 6 birkulla irtosi hienot 55. Eilen viikkokisoissa samaiset 6 pirkkoa riitti enää tulokseen 68. Pitäisiköhän sitä kenties keskittyä pelaamiseen hieman enemmän niillä huonostikin käyntiin lähtevillä väylillä...(?)

Niin ja keskiviikkona väännettiin Siltamäessä kaikkien aikojen surkein kiessi. Jäätiin salee muutaman heiton plussalle... O_o

[Henruso]

Turun Pro-tourin kisat olivat ja menivät viikonloppuna 3.-4.8. eikä niistä sitten paljoa jäänytkään käteen.

Eka kiessi oli varsin heikko 67 (+8 / 908 reitattu), mutta sallittakoon tämä koska en ole pelannut kuin kertaalleen viime kesänä Lausteen radalla, enkä muistanut sitä paikoitellen niin hyvin. Kävin kyllä ennen kierrosta nopsaa kävelemässä radan läpi (kun ilmeisesti kunnon kisoissa ei saa käydä lämppäämässä radalla vaikka se olisi käytännössä melkein tyhjä --> hyvä tietää tulevaisuuden kannalta), mutta meninpähän kävelemään väärän layoutin. Kisoissa pelattiin ilmeisesti ensin lay-out 2 (WTF?!?) eli "metsä" ja tämän jälkeen layout 1 eli "niitty". Aika hämäävää kieltämättä järjestäjiltä. Vähän sama kuin ensin kirjoittaisi kirjan osan 2 ja tämän perään sitten osan 1. Noh, TD:n selitys oli että "kaikki löytyy netistä".

Ensimmäinen kierros alkoi kiinteältä väylältä 11 eli doglegilta. Pistin siihen ennen kiessiä yhden harjoitusheiton täydellisesti kupille ja sanoin porukalle että "eipä olis pitänyt käyttää tota hyvää heittoa". Noh, varsinaisen heiton tietysti nakkasin Mandon kautta ulos ja uusi avaus laatalta. Lopulta tripla-bogey seiska korttiin. Hyvin alkoi kiessi. Kiinteä väylä 15 (tiipaikka metsän reunalla, kori "taskussa") olikin sitten kisoissa sangen lempeä. Nappasin siitä kohtuu huonoista avauksista huolimatta ekalla kahdella kiessillä birkut ja kolmannellakin olin puttaamassa birkkua 7 metristä, mutta ohi.

Kiinteä väylä 20 (hysse puiden taakse, avaus tieltä) oli kyllä aikamoinen fiasko. Ekalla kierroksella muut ryhmästämme avasi korille, minä n. kymmenneen metriin. Pähkäilimme siinä hetken oliko se kymppi, kunnes kaveri tuli mittaamaan ja juuri kun olin alkamassa puttaamaan niin viereiseltä väylältä huikattiin, että "ei sitä väylää ole tarkoitus pelata". Itse olin siinä kirjurina ja olin siis kävellyt "väärän" layoutin läpi, joten en muistanut että tätä väylää ei ollut tarkoitus pelata. Tilannetta ei myös yhtään auttanut se että poolikaverini oli merkannut scorecardeihin itse manuaalisesti pelattavat väylät ja oli vahingossa kirjannut myös kyseisen väylän pelattavaksi. Tästä annan kyllä ison nootin järjestäjille, jopa kolmesta eri syystä: ensinnäkin jos kisoissa ei radan väylää pelata, niin tiilaatalle tulisi selkeästi merkitä tämä (laittaa iso ruksi mattoon, huputtaa väyläkartta tms.; juurikin NIIN kuin Karkkilalaiset ovat nähtääkseen tehneet Prodiscus Openissa, jossa kävin eilen treenaamassa), toisekseen scorecardeissa luki vain väylänumerot 1. -->18., vaikka selkeästikin olisi parempi merkitä niihin ne väylät, jotka väylätauluissakin lukevat ja kolmanneksi juurikin tuo layouttien järjestys-sekaannus. Omaa hölmöyttähän tuo tietty loppupeleissä oli, mutta toisaalta selkeätä laiskuutta myös järjestäjien puolelta. Noh, kaikillehan siitä rankut merkittiin. Poolikavereitani kävi eritoten sääliksi, kun kukin oli avannut kohtuu hyvälle birkkuputille. Kun vain olisi ollut joku paikallinen poolissa... 

Muilla väylillä ei juuri sitten tapahtunutkaan mitään erityisen mainittavaa; kierroksen toiset kaksi birkkua nostin kiinteiltä väyliltä 7 ja 13.  Loput olivatkin sitten vuorotellen tasaista paria ja bogeya.

Toinen kierros oli huomattavasti ekaa pirteämpi ja lopputulokseksi tuli 63 (+4 / 937 rating). Kierros alkoi ironisesti juurikin tuolta edellisen kierroksen rankku-väylältä eli kiinteältä 20. Tästä perus-par eli en saanut hyvitettyä tuota edellisen kierroksen hölmöilyä tällä. 21. väylällä (alamäki tiukkaan puuränniin, mando oikealla) heitin n. 25 metristä yläpantaan hienon birkkulähestymisen, mutta ikäväkseni ei jäänyt siis kippoon. "Sipulinhajotusväylä" 22. (mm. minne Kärkkäinen oli ihan oikeastikin tuonut sipuleita tiilaatalle) meni kyllä kisoissa nihkeästi; kierrostulokset bogey, tupla ja tupla tästä (tosin par 3 onkin aika kova tälle väylälle mikäli ei ihmeen kaupalla pääse draiverilla alun karmeasta rännistä pitkälle ulos).

3. väylä (semi-neppi fore-ässä metsässä) menikin sitten ihan sähläykseksi. Avasin "täydellisesti", mutta kiekko nappasi viimeiseen pieneen väylän yläpuolella roikkuvaan havuun ja oikealle pöpelikköön. Tästä kohtuu helposta paikasta "varma-putti korin alle" jääkin vajaaseen kymppiin. Siinä itseksini manailen asiaa ja kävelen kiekolle jatkamaan peliä seuraavalla putilla. Noh, eihän se  sitten ollutkaan minun vuoroni vaan huomasin että toinen kaveri olikin kauempana ja mallaamassa puttia. Häpesin käytöstäni, varsinkin kun luulin tosiaan että oli meikäläisen vuoro ja nyt varmastikin häiritsin kaveria jollain tasolla. Noh, Syrjiksen pitää sitten mennä vielä kuittaamaan tähän perään (vaikka minua hävetti jo valmiiksi), että "seuraa hei vähän peliä" (kaveri ei siis itse ollut puttaamassa). Noh, tästähän se oma peli vasta lukkoon menikin, sillä tuo kommentti jäi sen verran vaivaamaan että otin tästä vielä kolme puttia lisää. Ts. pelasin "helpon kakkosen" näköisestä avauksesta triplan. Kyllä v*tutti. V*tutti ja hävetti saman aikaisesti. Kuta kuinkin pahin mahdollinen kombinaatio.

Saisi tulla Toni joskus hieman kokeilemaan miltä tuntuu olla kunnon ADHD-ihmisen pään sisällä. Meikäläinen meinaan mm. hävittää/sotkee/hajottaa asioita/tavaroita n. keskimäärin varmaan 5 kertaa päivässä. Viimeisen kerran mm. olen käyttänyt ylipäätään mitä tahansa korua (kihlasormus pois lukien siis) n. 5 vuotta sitten, koska yhtäkään omistamaani en ole käytännössä onnistunut säilyttämään hävittämättä. Pyyhkeitä pidän kiessillä mukana jotain 3-4 kappaletta aurinkoisellakin säällä, koska kyllä niitä kohtuu usein matkan varrelle jääkin. Penkkiä en käytä, koska sitä saisi olla vain jatkuvasti etsimässä radoilta. Vastaavasti olen myös kova puhumaan. Meikäläinen vetää toisinaan firmalla koulutustilaisuuksia, enkä ole koskaan vielä a) käyttänyt mikkiä ja b) väsähtänyt kesken näissä 3-4 tunnin monologi-sessioissa. Nyt kyllä lähti mopo (TAAS) pahasti käsistä tässä, joten palataans asiaan.

Noh, kokosin itseni kuitenkin sangen mainiosti lopulta tästä farssista (vaikka väylä kummittelikin pitkään vielä mielessäni), sillä pelasin seuraavat kuusi väylää solidisti yhteensä yhden alle. Noh, tätä iloa ei kauan kestänyt, sillä kiinteällä 16. (yli 200 metrin väylä, jossa pelataan ensin koivikosta ulos ja sitten isoa antsaa aukealle) menin ryssimään tuplan. Avasin seiftinä täydellisesti "suuaukolle" putterilla, josta tarkoitus oli vetää sitten iiiiiiiso antsa. Noh, antsaa ei tämä heitto ollut nähnytkään ja kiekko lähti feidaamaan varsin nopeasti päätyen lopulta väylälle 15. Täältä iso hysse reiluun kymppiin, josta vielä "rohkea" puttiralli perään ja tupla korttiin. Kolmannella kierroksella pelasin muuten tämän väylä LÄHES IDENTTISESTI päätyen taas väylälle 15., mutta tällä kertaa kuitenkin pelastin parin hienolla n. 80-90 metrisellä hyssellä korin viereen. Hysse noin ylipäätäänkin kulki läpi kisojen erinomaisesti. Juurikin tästä syystä sain miltei kolmesti birkun 15. väylällä vaikka avaus karkasikin pari kertaa pahasti vasemmalle ja jäljelle jäi pitkä hysse. Antsa puolestaan oli läpi koko päivän ihan jumissa ja sekaisin, koska antsoista puuttui lähes järjestään antsa. Suurin syy tähän varmastikin on se ettei niitä 50-50 rysty-fore-pelaajana juurikaan tule reenattua. Ts. mikäli ei heitetä distanssia, niin itselleni on nykyään kutakuinkin se ja sama että onko väylä rysty- vai foreväylä. Tähän tilaan olen siis pyrkinytkin viime kesän kovalla fore-reenillä, mutta sen huonona puolena puolestaan nyt on ollut se että olen lähes tyystin unohtanut kuinka antsaa heitetään. Jotkut väylät kuitenkin kipeästi tarvitsisivat tuota antsaa juurikin joko a) väylän "profiilista" johtuen tai sitten b) koska tarvitsee saada maksimi-pituudet heitolle. Ensi kerralla kyllä jatkan tällä 16. väylällä suosiolla forella ja otan kohtuu varman parin...

Toisen kierroksen toinen birkku tuli siis Jokeri-hyssellä 23. väylältä ja kolmas ja viimeinen tuli puolestaan fore-nepillä kiinteältä 18. (lyhyt jyrkkä alamäki, kori alhaalla oikealla). Kiinteä 19. oli muuten mielestäni kenties yksi radan helpoimmista birkku-väylistä (168 metriä pitkä tosin, mutta avauksen pääsi tykittämään lähes täysiä varsin leveään väylään, josta ei sitten tarvitse muuta kuin tiputtaa Jokeri-hysse korille, jonka takanakin on vielä n. 10 metriä tilaa), mutta itse onnistuin ryssimään tämän peräti kolmesti! Ensimmäisellä kieroksella hysse lyhkäseks ja par, samaten myös toisella. Noh, kolmannella kierroksella kokeilen tässä tykittää avauksen aivan täysiä (100 % tehoilla 85 % sijaan) kahden edellisen "huonon" parin motivoimana ja eipä siinä muuta kuin ekaan puuhun ja sen alle --> korttiin bogey. Harvinaisen surullinen väylä siis meikäläiselle, jos laskin että siitä pitäisi ottaa birkku vähintäänkin 50 % ajasta.

Kolmannella kierroksella pelattiin lähes täydet 22. väylää. Kierros meni minulla lopulta ihan läskiksi lopun (osittain väsymyksen tuomien) mokelluste takia. Kierrostulokseksi erittäin huono 84 (+11 / rating 900). Lähtöaikojen kanssa oli kieltämättä vähän sähläystä sillä edellisenä iltana n. klo 22 olin tarkistanut että meikäläisen tiiaika (kolmas kiekka golflähdoin) oli klo 9:40, mutta paikan päällä se olikin muuttunut klo 9:50. Onneksi siis näin päin. Paikan päällä ei myöskään ollut missään päivitettyjä lähtöaikoja, vaan ainoa tieto löytyi Laihosen kämmentietokoneelta (eli netistä).

Kierros alkoi hyvin kolmella parilla, joista viimeinen oli mahtava pelastus syvältä kolmosen puskista (kiekko puolessa välissä väylää). Nelosen tiille tultaessa Ville tuli siihen hyväntuulisen skauttaamaan tulevia väyliä eritoten pidennettyä kiinteää 5. väylää. Noh hyvän tuulisuus tarttui siinä sitten minuun ja kysyin jotakin kilpailuun liittyvää siinä sitten Villeltä. Noh, harmikseni ja omakseni hölmöydekseni siinä olikin juuri Huotelinin Vesa avaamassa samalla selkäni takana laatalla ja tällä meni selkeästikin tästä keskittyminen uusiksi. Noh, se hyvin mahdollisesti vaikutti kaverin peliin kun tämä nakkasin avauksensa ensimmäiseen mahdolliseen puskaan. Tällä kertaa hävetti jo vähintäänkin yhtä paljon kuin toisen kierroksen vastaavantyylisessä tilanteessa. Selkeästikin pitäisi keskittyä enemmän (eli käytännössä siis intensiivisesti ja aivan koko ajan, koska puolilla valoin EN pysty mitään tekemään) kanssapelaajien tekemisiin.

Noh, oma pelikin meni siitä sitten aivan pakettiin (osittain koska hävetti ja osittain koska uskon vakaasti karman lakiin). Avaus AIVAN liikaa vasemmalle, josta sitten jouduttiin pistämään pommihysseä. Mittailin tuota hysseä siinä hyvän aikaa ja pistin menemään. Ihmettelin kun kiekko ei palauttanut käytännössä ollenkaan vaan päätyi n. 20 metrin päähän korista. Sinällään kumma kun olin kuitenkin hyssetellyt hyvin läpi viikonlopun. Noh, selitys selvisi kun kävelin kiekolle. Olin napannut vakaan ST Tiipparin sijaan (LUOTTOkiekko hysseihin, perus rystyihin, perus foreihin ja ties vaikka mihin, löytyy kolme identtistä joista aina kaksi bägissäö) hieman samanvärisen Ch Sidewinderin (flippi-/rolleri-/pommiantsakiekko, johon ei huvikseen turvauduta)! Tein muistaakseni viimeksi viime kesänä kertaalleen tämän samaisen mogan että nappaan vahingossa väärän kiekon käteen enkä edes heittoa mallaillessani huomaa sitä. Kyllä huomasi että olin AIVAN tilteissä hölmöilyistäni.

Eikä parempaa ollut luvassa meikäläiselle. Pitkällä vitosella heitin täydellisen avauksen dessulla lähelle normaalia korin paikkaa. Katsoin että korille - joka siis oli syvällä metsässä, kapean aukon takana - oli todella vaikea suoraan päästä joten ajattelin heittää putterilla suuaukolle ja nostaa varman parin. Noh, valitsinpa vähän turhan vakaan putterin ja heitin aivan liian pupumaisesti, joten kiekko päätyi lopulta vasemmalle OB:lle n. 40 metrin päähän mistä lähdettiin liikenteeseen. SURKEA HEITTO! Ja oltiinpahan siinä vielä sitten kymmenisen metriä korkea puurivistön takana, joten tästä hieman vajaa upsi ja tupla-bogey-kutonen korttiin. Suraavalla kiinteällä seiska väylällä puolestaan fore flippaa täysin ja kiekko suoraan OB:lle. Bogey korttiin. Kasilla avaus suoraan hyssenä vasemmalla olevaan pöpelikköön ja bogey korttiin. Olen siis pelannut nyt +5 viimeisen neljän väylän aikana = EI HYVÄ. Ei sillä että edelliset kaksi avaustakin tällä kasilla olivat jääneet aivan vasemman OB-rajan tuntumaan, suorastaan lähes säkällä. Väylän opetus: heitä ensi kerralla ALIvakaalla kiekolla ja/tai pirusti kovempaa.

Metsäväylät menivätkin sitten tällä kertaa solidisti (kokonaistuloksena lähes nappiin) ja pelasinkin seuraavat yhdeksän väylää yhden alle.

Kierroksen lopussa miestä rupesi valitettavasti vähitellen väsyttämään (ainakin henkisesti) ja pelasinkin viimeisen kuuden väylä aikana kolme tuplaa, yhden bogeyn ja kaksi paria. Maaginen kiinteä 20. (ekan kiekan rankkuväylä) piti edelleen taikansa, sillä tällä kertaa huomasimme avausten jälkeen, että korinpaikkaa olikin siirretty. Muut poolikaverit manasivat tätä oikein kunnolla, mutta meikäläinen suorastaan nauroi sisällä koska olihan tämä väylä ollut jo muutenkin NIIN FARSSI! Itselläni myös oli käynyt ehdottomasti paras säkä, koska olin ainoa joka oli selkeästikin "väylällä", koska oma (hyssekorille tarkoitettu) avaukseni oli epäonnistunut, nyt siis minun edukseni. Huonoimman arvan sai Rami, joka oli avannut puiden vasemmalta puolelta Fore-hyssellä ja jäänyt hieman lyhyeksi (nyt siis SUORAAN puiden takana)! Noh, Rami pelasti bogeyn, muut poolikaveri mokelsivat turhautuneina ja itse sain parin. Aika paha sanoa millainen maku tarkalleen tästä väylästä lopulta jäikään suuhun. Kierroksen huonot (ja kenties jopa hieman epäonnisetkin) suorituksen kruunasin viimeinen kiinteä 23. väylä jossa fore-avaukseni jäi vajaa kympin lyhyeksi ja paikalle saavuttuani oli hieman yllätyksekseni rollinut OB:lle. Drop zonelta sitten vielä läskiksi mennyt putteriheitto ja tupla korttiin. Pelsin tämän väylän kisoissa par - bogey - tupla. Ei mikään ihan ihanteellisin sarja, varsinkin kun katsoo "kokemuksen" mukana tuomaa kehitystä...

No niin, ja sitten jaetaan tähän loppuun ensimmäistä kertaa meikäläisen blogihistoriassa kisojen leijonat ja lampaat! Tarjolla on siis leijonia sekä lampaita molempia yhdestä kolmeen. Aloitetaan lampaista.

3 lammasta - tämä on paha. Toisaalta kisajärjestelyissä oli vakavia puutteita erityisesti rataan ja sen selkeyteen liittyvissä asioissa. Toisaalta taas itse mokelsin välillä oikein urakalla, ja mikä vielä pahinta, niin käyttäydyin selkeästi väärin peräti kahteen otteeseen kisoissa. Yleistä manailua oli semmoinen about perusmäärä, kenties jopa hieman keskiarvoa vähemmän. Hmmmmm... ...kuten sanoin, tämä on paha. Toisaalta omat mogani olivat minusta vakavampia, mutta toisaalta taas järjestäjillä on enemmän vastuuta kisoissa kuin meikäläisellä. Ok, nyt tiedän mitä tehdään: pistetään splittiin. Eli:

- 2 1/2 lammasta: allekirjoittanut, pääsyinä paikoitellen tosi jäätävä (huonolla tavalla siis) peli ja puhuminen väärään aikaan

- 2 1/2 lammasta: kisojen järjestelyt/järjestelijät, pääsyynä erityisesti ratakarttaan liittyvät häsläykset

- 1 lammas: tämä myönnettäköön nyt Syrjikselle, koska löi lyötyä maahan ja maksoi meikäläiselle mahdollisesti yhden tai kaksi heittoa (joskin omassa päässähän se vika lopulta aina on, vaikka kuka tekisi/sanoisi ympärillä mitä --> tätä pitää meikäläisen ehdottomasti kehittää yhtä lailla kuin omaa käyttäytymistä/havainnointia). Ei kuitenkaan mikään erityisen vakava moga (ei siis läheskään meikäläisen mogien tasoa), joten ei tarvitse ottaa itseensä mikäli sattuisit lukemaan tämän. Kaveri on kuitenkin tosi hyvä tyyppi!

- 3 jellonaa: Tapani Aulu, koska nousi viimeisellä kierroksella hienosti kärjen ohi pelaten maagisen -10 / bogeyfree kierroksen. Joskin teki tämän kotiradallaan, mutta kuitenkin. Magee fleda kanssa.

- 2 jellonaa: Vesa Huotelin, koska ei valittanut/sanonut mitään meikäläiselle vaikka selkeästikin kaveri häiriintyi juttelustani Villelle ja selkeästikin tätä v*tutti. Jäätävää itsehillintää ja käyttäytymistä! Hyvä jätkä kaikin puolin! Meikäläinenkin voisi ottaa oppia Vesan käytöksestä ja maltista radalla. Vielä kun Vesa saa oman keskittymisensä niin hyvän kuntoon, ettei ympärillä olevat tapahtumat enää vaikuta tämän omaan peliin, niin kaveri on ihan selkeätä kolmen leijonan materiaalia!

- 1 jellona: Hmmm... En nyt kyllä ihan suoralta kädeltä keksi oikein ketään mainitsemisen arvoista tähän. Myönnetään tämä siis ihan puhtaasti kilpailusuorituksen mukaan suhteessa omaan reitingiin. Lopputuloksissa jaetulla sijalla 18. näytti olevan kaveri, jonka rating oli kilpailuhetkellä 899 (tämä ei tietty aina kerro läheskään kaikkea pelaajan todellisesta tasosta, mutta nyt kuitenkin). Kaveri on kuitenkin pelannut kierrosratingit 977, 946 ja 991. Kohtuu jäätävää alle 900 rating kaverilta! eli yksi jellona myönnetään täten Mikko Nieminen nimiselle kaverille (pistää miettimään että olisikohan kenties kotirata...?)!

[Henruso]

Tiistaina 6.8. pelattiin kuukausikisat Kaatiksella.

Osallistuin B-luokkaan, jossa irtosi lopulta toinen sija tuloksella 44 (lyhyet tiit) + 23 (etu seiska, lyhyet tiit). Voittaja vei meikäläisen kahdella heitolla. Nuo kaksi heittoa menetin juurikin ensimmäisen kiekan lopussa kun puttasin ensin birkkuputin korotettuun koriin 6-7 metristä ohi ja heti perään sitten vielä seuraavalla väylällä birkkuputti n. 7-8 metristä ohi.

Noh, parannusta kuitenkin tuli kaksi sijaa edellisistä kuukausikisoistani kesäkuulta. Ja mikä tärkeintä, kanssa-tallaaja Winteri jäi yhden heiton meikäläisen taakse lopulta...

Huomattavaa on että Kaatis alkaa nyt olemaan niitä harvoja ratoja, jotka meikäläisellä on oikeastikin "hallussa". Tästä kertoo mm. se että tämän kesän kaikki kisakierrokset Kaatiksella olen pelannut joko parin alle tai about pariin. Nyt ei muuta kuin vain muitakin ratoja valloittamaan!

[Tapanote]

Turun Pro-tourin kisat olivat ja menivät viikonloppuna 3.-4.8. eikä niistä sitten paljoa jäänytkään käteen.

3 lammasta - tämä on paha. Toisaalta kisajärjestelyissä oli vakavia puutteita erityisesti rataan ja sen selkeyteen liittyvissä asioissa. Toisaalta taas itse mokelsin välillä oikein urakalla, ja mikä vielä pahinta, niin käyttäydyin selkeästi väärin peräti kahteen otteeseen kisoissa. Yleistä manailua oli semmoinen about perusmäärä, kenties jopa hieman keskiarvoa vähemmän. Hmmmmm... ...kuten sanoin, tämä on paha. Toisaalta omat mogani olivat minusta vakavampia, mutta toisaalta taas järjestäjillä on enemmän vastuuta kisoissa kuin meikäläisellä. Ok, nyt tiedän mitä tehdään: pistetään splittiin. Eli:

Apu-TD:nä otan vastuun järjestelyiden ongelmista. Silti haluaisin puolustuspuheenvuorona sanoa seuraavaa ja perustella päätöksiä.

Ratakartat olivat oikeat ja kaikissa kansioissa sekä kolmessa eri paikassa kilpailukeskuksella nähtävillä, sekä Kisakoneessa etukäteen selattavissa. Esimerkiksi väylien 5 ja 20 muutokset olisi nähnyt kartasta.

Ratakarttojen numerointi "osa1" ja "osa2" saattoi olla hämäävä, mutta osa1 kyllä pelattiin ensimmäisenä eli parigolfissa. Jälkikäteen ajatellen numerointi olisi kannattanut jättää pois kokonaan. Kisakoneessahan näistä puhuttiinkin vain nimillä "niitty" ja "metsä". Eli infot lukemalla epäselvyyttä ei olisi pitänyt olla.

Tiimattoja ei merkattu pois käytöstä tai koreja huputettu, sillä molempia lay-outeja pelattiin samana päivänä ja säästä ja pelaajien nopeudesta riippuen eri leiskojen kierrokset olisivat saattaneet mennä osittain "päällekkäin" tai ainakin olisi tullut kiire vaihtaa merkintöjä ryhmien välillä. Tai sitten joku ryhmä olisi pelannut väärin sen takia, että olisivat katsoneet "jaa tämä on merkattu, tätä ei varmaan pelata". Jälkikäteen ajatellen olisi varmaankin sittenkin pitänyt.

Selkeä moka itselleni tuli siinä, että tuloskortteihin jäi numerointi 1-18. Tämä oli ensin ratakartoissakin, mutta halusin että niihin vaihdetaan 1-24 koska kaikissa rataopasteissakin on tämä numerointi. Tämä ratkaisu oli hyvä, mutta valitettavasti unohdin pyytää myös tuloskortteihin tämän muutoksen ja tajusin sen vasta itsekin kun kirjasin ensimmäisen kerran tuloksia ensimmäisellä kierroksella. Onneksi siitä seurasi vain kosmeettisia ongelmia siten että parilla ryhmällä tuloskortti oli vähän suttuinen kun oli aloitettu merkkaamaan väärästä kohdasta. Tosin ainakin yksi ryhmä oli käyttänyt korttien korjaamisen useamman minuutin ja kirjanneet pari kertaa uudestaan vaihn huomatakseen kirjanneensa oikein alunperin.

Aikatauluissakaan ongelmaa ei olisi pitänyt olla, koska niin kauan kuin Kisakoneessa lukee ryhmien ja lähtöaikojen kohdalla teksti "(ryhmät alustavia)", ne voivat muuttua. Sen jälkeen kun ryhmät oli merkitty lopullisiksi ei muutoksia tullut.

Tämä saattaa kuulostaa tietysti vähän tylyltä järjestäjän "suusta", mutta infot olivat kyllä helposti saatavilla ja käsiteltiin pelaajakokouksessa ja pelaaja on vastuussa siitä, että hankkii tiedon mikäli ei ole pelaajakokouksessa. Järjestäjän pitää tietenkin tehdä parhaansa tässä auttaakseen ja aina otetaan opiksi, joten pahoittelut häriöistä.

Niin, ja kiitos 3 jellonasta. Kotietupurkki tuli tyhjennettyä vikalla kierroksella pohjia myöten.

[Juhanuha]

Kyllä niistä sääntörikkomuksista saa ja pitääkin kanssapelaajien huomauttaa. Aivan turhaa alkaa moittimaan toisia jos huomauttavat sinun tekemästä virheestä. Jos oma sipuli ei sitä kestä, on aika vaihtaa lajia tai ainakin siirtyä Siltamäkeen pelaamaan neppailumielessä.

[JaakkoR]

Muutamaa kohtaa pitää nyt kommentoida.

Tuohon Tonin saamaa yksi lammas pitäisi ehdottomasti muuttaa yhdeksi leijonaksi, koska hän toimi juuri niin kuin pitääkin toimia, se mitä hän/muu heittue olisi voinut tehdä lisäksi on antaa sinulle varoitus. Suomessa on aivan liikaa pelaajia, jotka kierroksen aikana häiritsevät kanssapelaajia. Se kun muut eivät edes sano mitään, kun joku häiritsee toisen peliä, ei todellakaan vähennä tätä häiriökäyttäytymistä. Olen myös kuullut huhuja, ettei muiden pelaajien häirintäsi Lausteella rajoitu ainoastaan näihin kahteen mainitsemaasi tapahtumaan, joten aihetta kuittaamisiin oli enemmän.

Tuohon Vesan saamaat kaksi leijonaa pitäisi muuttaa lampaaksi, kun EI antanut sinulle varoitusta tuosta tilanteessa, varsinkin jos olit syypää hänen epäonnistuneeseen heittoonsa.

Mun pointti koskee pelaajia yleisesti , että pitäisi kunnioittaa kanssapelaajia ja antaa heille mahdollisuus pelata ja keskittyä  omaan peliinsä ilman ulkopuolisia häiriöitä. Ja jos näille pelaajille, jotka häiritsevät muiden peliä, ei kerrota kun he häiritsevät, he eivät sitä välttämättä tajua, eivätkä myöskään täten muuta käytöstään.

[Henruso]

On aina mukava saada vastauksia noihin tarinointeihin, koska tämä kielii siitä että joku muukin kun meikäläinen lukee noita päiväkirjoja...

Juhalta varsin kärkästä tekstiä:

Jos oma sipuli ei sitä kestä, on aika vaihtaa lajia tai ainakin siirtyä Siltamäkeen pelaamaan neppailumielessä.

Tähän vastaan lainaamalla otteen tuosta raportistani: "joskin omassa päässähän se vika lopulta aina on, vaikka kuka tekisi/sanoisi ympärillä mitä --> tätä pitää meikäläisen ehdottomasti kehittää yhtä lailla kuin omaa käyttäytymistä/havainnointia". Niin ja lajin vaihto ei yleensä auta henkimaailman jutuissa, TRUST ME ON THIS ONE.

Kyllä niistä sääntörikkomuksista saa ja pitääkin kanssapelaajien huomauttaa.

Tämä on totta. Mutta siis huomauttaminen vasta SEN JÄLKEEN kun pelaaja itsekin on jo tajunnut oman mogansa on sangen turhaa. Joskin sain sen viban että Syrjis itsekin tajusi  jälkeen päin tämän huomautuksen turhuuden ja kenties jopa aavistuksen verran katui sitä alitajuisesti kun huomasi kuinka se vaikutti meikäläisen peliin.

Aivan turhaa alkaa moittimaan toisia jos huomauttavat sinun tekemästä virheestä.

Ei tässä kukaan ole ketään moittinut. Kirjoitin tosiaan myös "Ei kuitenkaan mikään erityisen vakava moga (ei siis läheskään meikäläisen mogien tasoa), joten ei tarvitse ottaa itseensä mikäli sattuisit lukemaan tämän.", missä "moga" sana on varmastikin vähintäänkin hyvin harhaan johtava, MUTTA koska kyse on meikäläisen omasta treenipäivyristäni (,jota siis kirjoitan ensisijaisesti aina omasta vinkkelistäni katsottuna ITSELLENI), niin annan oikein mielelläni tunteideni heijastua myös sanoissani. Tämä sinun mainitsemasi "moittiminen" ei siis oikeastaan kohdistu kehenkään, vaan ennemminkin kertoo vain meikäläisen fiiliksistä. Virallinen teksti on aina oma juttunsa sitten. Yritin vielä tuohon loppuun kirjoittaa epäsuorasti disclaimerin sanomalla tosiaan että "ei tarvitse ottaa itseensä mikäli sattuisit lukemaan tämän".

Sangen kärkästä tekstiä siis Juhalta...

[Henruso]

Lisää kommentteja. Pakko tykätä, vaikkei sisältö aina ensi silmäyksellä välttämättä sitä olekaan mitä itse haluaa kuulla. 

Tuohon Tonin saamaa yksi lammas pitäisi ehdottomasti muuttaa yhdeksi leijonaksi, koska hän toimi juuri niin kuin pitääkin toimia, se mitä hän/muu heittue olisi voinut tehdä lisäksi on antaa sinulle varoitus.

Niin, siis ymmärrän tuon leijonanäkökulmankin, mutta täsmennetään nyt siis että kyse on meikäläisen yksityishenkilönä myöntämistä leijonista. Jos toimisin jonkun organisaation puolesta, niin lista olisi varmastikin sangen erinäköinen ja perustelut olisivat ihan eri. Tällä kertaa tuo pisti meikäläisen tilttiin (koska häpesin siis jo ennestään), siksi lammas (Tallaajien sisäisessä toiminnassa, missä kanssapelaajan saaminen tilttiin on enemmän kuin lähes suotavaa, niin tuosta olisikin voinut leijonan myöntää ).

Suomessa on aivan liikaa pelaajia, jotka kierroksen aikana häiritsevät kanssapelaajia.

Tätä en ole itse suoranaisesti huomannut. Sanoisin että meitä "härvääjiä" on moneen muuhun urheilulajiin verrattuna kohtuullisen vähän. Totta tosin on, että harvoinpa sitä henkilöä itseä "oman kaltaiset ihmiset" häiritsevät niin. Tietysti jos haluaa, että frisbiigolf on täysin golfin "tasoinen" herrasmieslaji, niin sitten on vielä pitkä matka lajilla. Itse en tosin mistään hinnasta rupeaisi luopumaan esim. shortsien käytössä urheillessani (tahalteen äärimmäisen karrikoitu esimerkki, ei maksa vaivaa tarttua tähän).

Se kun muut eivät edes sano mitään, kun joku häiritsee toisen peliä, ei todellakaan vähennä tätä häiriökäyttäytymistä.

Täysin samaa mieltä tässä. Minusta ihmisten tulisi pelatessa aina huomauttaa toisilla ja kaikesta mahdollisesta mikä ei mene säännön pilkun mukaan. Näin pelaajat oppivat toimimaan sääntöjen mukaan ja "herrasmiesmäisesti" jos nyt tätä sanaa haluaa käyttää.

Kyse oli lähinnä vain ajoituksesta, joskin kaveri tuskin sillä hetkellä sitä itse tajusi. Lue meikäläisen vastine Juhalle.

Olen myös kuullut huhuja, ettei muiden pelaajien häirintäsi Lausteella rajoitu ainoastaan näihin kahteen mainitsemaasi tapahtumaan, joten aihetta kuittaamisiin oli enemmän.

Tämä pitää varmastikin paikkansa. Mikäli olisin edes puoliksi yhtä kylmäpäinen kaveri kentällä kuin mitä pystyn olemaan muussa elämässäni, niin olisin varmastikin aivan eri maata mitä "herrasmiespelaamiseen tulee" ja tämä heijastuisi varmastikin myös todella vahvasti tuloksissa. Mutta tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Ei ole yhtään helpompaa muuttaa aivojen sähkökemiallisia reaktioita, kun on saada vajaat 100 metriä heittävä rimpula nakkaamaan kiekko + 150 metriin. Se vaatii kovaa työtä ja sitoutumista asiaan. Eikä tässä siis puhuta mistään kuukausien työstä, vaan paremminkin vuosien. Pelasin itse pingistä 15 vuotta kilpaa (joskin pari vuotta meni rasitusvammojen kaa säheltäessä), joista viimeiset vuodet kohtuu korkealla tasolla. Itse sanoisin että vasta viimeiset pari pelivuotta aloin olemaan sinut itseni, pelini ja ympäristöni kanssa kun astuin pöydän ääreen. Eli sanoisin että tuohon "rauhoittumiseen" meni n. kymmenkunta pelivuotta siellä. Nyt jos onnistuisin tekemään saman fribailussa sanotaan nyt vaikka seuraavan kolmen vuoden aikana, niin olisin enemmän kuin tyytyväinen itse tähän.

Ts. asia on kyllä hyvin allekirjoitetulla tiedossa. Kannattaa myös lukaista tämän viestiketjun aiempia viestejä, niin näet hieman mitä itse olen mieltä tuosta omasta härväyksestäni kentällä...

Tuohon Vesan saamaat kaksi leijonaa pitäisi muuttaa lampaaksi, kun EI antanut sinulle varoitusta tuosta tilanteessa, varsinkin jos olit syypää hänen epäonnistuneeseen heittoonsa.

Tässä täysin eri mieltä. Asian ja tilanteen voi hoitaa huomattavasti fiksumminkin. Tuo Vesan tapa hoitaa asia oli yksi sellainen. Niin ja varoituksen - tai tarvittaessa pari heittoa sakkoa - ottaa aina paljon mielummin kuin huonon fiiliksen, mistä yleensä seuraa muutama katastrofiväylä karman ja liian hyvän oman tunnon vuoksi. Sitä ajattelee alitajuisesti että sitä ikään kuin "ansaitsee mogaavansa". Niin kuin Kärkkäiseltä kerran opin "Anna sakkoo, anna rankkuu!"

Mun pointti koskee pelaajia yleisesti, että pitäisi kunnioittaa kanssapelaajia ja antaa heille mahdollisuus pelata ja keskittyä omaan peliinsä ilman ulkopuolisia häiriöitä. Ja jos näille pelaajille, jotka häiritsevät muiden peliä, ei kerrota kun he häiritsevät, he eivät sitä välttämättä tajua, eivätkä myöskään täten muuta käytöstään.

Tällä pelastit kyllä koko viestisi. Jäätävä loppukaneetti! 100 % samaa mieltä kaikessa tässä sinun kanssasi! Ei pystyisi paremmin itse asiaa sanomaan! Nyt tämä meidän välinen suhteemme sai ainakin yksipuoleisen arvostuksen...

[Henruso]

Tapanin viestiin en voi kyllä oikein mitään muuta vastata kuin että kiitokset vain äärettömän asiallisesta vastineesta!

Selitit tuossa asiat hyvin ymmärrettävästi ja inhimillisesti, ja useimmat vastauksesi saivat minut tuntemaan että olisin itsekin voinut tehdä aivan samat "virheet" (hipsut, koska minusta on aivan loputon suo ruveta vääntämään siitä mikä nyt on tarkalleen oikeasti virhe ja mikä ei) vastaavassa tilanteessa. Minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä etteikö teidän kilpailuorganisaatio tulisi kehittymään vielä yhdeksi Suomen parhaista! Sulla on selkeästikin kohtuu syvällinen ymmärrys asioiden syy-seuraus-suhteista ja kyky ottaa myös vastuuta. Sillä päästään minusta elämässä yleensä sangen pitkälle...

Yhden lainauksen kerkeän tässä vielä nopeasti ottamaan:

Tämä saattaa kuulostaa tietysti vähän tylyltä järjestäjän "suusta", mutta infot olivat kyllä helposti saatavilla ja käsiteltiin pelaajakokouksessa ja pelaaja on vastuussa siitä, että hankkii tiedon mikäli ei ole pelaajakokouksessa. Järjestäjän pitää tietenkin tehdä parhaansa tässä auttaakseen ja aina otetaan opiksi, joten pahoittelut häriöistä.

Niin, tuon pelaajakokouksen edellisenä iltana pitämisen miellekkyydestä voi olla montaa mieltä, mutta totta on että tiedot olivat kyllä netissä esillä. Minusta tässä on kuitenkin ennemminkin kyse hieman samasta paradoksista kuin mitä voisin kuvitella että liikenteen suunnittelussa on: mikäli joku liikennejärjestelmä tai sen osa - esim. vaikka kaikessa yksinkertaisuudessaan tasoristeys - suunnitellaan niin että 99,99% väestöstä osaa toimia sen kanssa oikein, niin onko kyseessä hyvä järjestelmä? Ts. tuleeko esim. tasoristeys korvata sillalla mikäli vuodessa kuolee keskimäärin yksi ihminen käyttäessään tätä tasoristeystä? Minun mielestäni missään nimessä ei, mutta moni voisi olla eri mieltä. Samaten voidaan ajatella miksei loivaan liittymään ajeta moottoritienopeuksilla vaikka suurin osa kuskeista osaisi kyllä pitää auton loivassa kurvissa tiellä ja ajaa 100 km tunnissa edellisen auton ollessa "vain" 10 metrin päässä. Käytännössä asiat eivät kuitenkaan toimi näin.

Ts. minusta nuo kilpailuohjeet tulisi tehdä sellaisiksi - ja nyt puhun siis eritoten noista käytössä pois olevista tiipaikoista - että virheen todennäköisyys putoaa alle prosentin. Oma veikkaukseni viikonloppuna oli, että otoksen ollessa tarpeeksi iso keskimäärin joka 20-30 ryhmä olisi ainakin aloittanut pelaamaan tuota ekalla kierroksella pois otettua 20. väylää nyt kun sitä ei oltu mitenkään merkitty tiipaikalla. Mikäli tämä virhe-% on siis järjestäjien mielestä hyväksyttävä, niin silloin olitte tehneet siis oikean päätöksen jättää se merkkaamatta.

Edit: niin ja lisätään tähän asiaan liittyen vielä SUPER MAHTAVAT ETUKÄTEISET KIITOKSET Prodiscus Openin järjestelijöille (etukädessä ilmeisesti Tumi?). Kävin eilen heittämässä radan läpi heidän CADDYBOOK taskussa ja kyllä oli nautinto pelata kun siinä oli tarkalleen kuvattu kaikki oleellinen mitä väylästä tuli tietää. Ja entäpä sitenne punaiset "rastit" jotka oli vedetty väärien tiilaattojen päälle: WOOOOW!

Jos nyt näin etukäteen pitää jotain noottia Karkkilalaisille antaa, niin minusta 2. väylä oli ihan naurettava, koska mikäli kiekko vähänkin hipaisee jotain oksaa, niin kiekon joutuu hakemaan elämääkin suuremmasta ryteiköstä (lue: v*ttumaisen ever). Ja eiköhän se aika monella osu, kun ottaa huomioon kuinka kapea väylä tarkalleen olikaan kysymyksessä. Vähän vastaava fiilis tuli myös parilla seuraavalla väylällä. Joskin huomasin että jotkut neidit tulivat meikäläisen jälkeen jotakin tekemään sinne puskiin, olisivatkohan kenties olleet raivaamassa sitä (?). Vastaavasti osa niistä tiilaatoista oli todella vaarallisia. Liukkaita irtonaisia, hieman eri-koroilla varustettuja pihalaattoja, joissa kaikissa ei edes ollut tarpeeksi vauhdinottotilaa. Ennustan että ainakin yhdellä pelaajalla tulee käymään jonkun tasoinen loukkaantuminen niiden kanssa.

Mutta joka tapauksessa siis tiedotus ja väyläopasteet ovat omaa luokkaansa! Iso käsi sinne päin!

[Tapanote]

Oma veikkaukseni viikonloppuna oli, että otoksen ollessa tarpeeksi iso keskimäärin joka 20-30 ryhmä olisi ainakin aloittanut pelaamaan tuota ekalla kierroksella pois otettua 20. väylää nyt kun sitä ei oltu mitenkään merkitty tiipaikalla. Mikäli tämä virhe-% on siis järjestäjien mielestä hyväksyttävä, niin silloin olitte tehneet siis oikean päätöksen jättää se merkkaamatta.

Tiedostettiin että virheen mahdollisuus on olemassa, mutta luotettiin siihen, että onnistuu. Tässähän oli käytännössä aika sama tilanne kuin SDGO:ssa tänä vuonna. Pelaajakokous oli edellisenä päivänä (kesti 10 minsaa) ja infot sitten netissä. Ja sielläkin pelattiin ekalla kierroksella väylät 1-9 ja 18-27 ja tokalla 1-18 ja kolmannella 10-27 tai jotenkin noin. Eikä sielläkään ollut merkattu väyliä mitenkään. Tietty Lausteella 20. väylä oli enemmän riski kun on tosiaan yksittäinen väylä välissä.

Niin ja ymmärtääkseni vain yksi ryhmä kaikilla kierroksilla yhteensä pelasi väärin. Tai minulle asti ei muista kuulunut. En tosin ollut varsinainen TD, joten saattaa olla että oli enemmänkin. Pientä hässäkkää taisi joillakin muillakin olla.

Itse kannatan tuota, että pelaajakokous on edellisenä päivänä, koska silloin ei ole sitä riskiä, että pitää vesisateessa värjötellä 10-20 minsaa juuri ennen peliä ja sitten vasta lähteä lämmittelemään. Isommissa kisoissa tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus ja kyllä pro-tour voidaan jo laskea isommaksi kisaksi.