Henkan Hajatelmat

[Henruso]

Tietty Lausteella 20. väylä oli enemmän riski kun on tosiaan yksittäinen väylä välissä.

Juurikin näin mekin jälkeen päin aateltiin. Verrattiin esim. et jos Talist ottais yhden kutosen pois, niin ei olisi läheskään niin hämäävää.

Niin ja ymmärtääkseni vain yksi ryhmä kaikilla kierroksilla yhteensä pelasi väärin. Tai minulle asti ei muista kuulunut. En tosin ollut varsinainen TD, joten saattaa olla että oli enemmänkin. Pientä hässäkkää taisi joillakin muillakin olla.

Joo, vaikea kuvitella että enää tokalla tai kolmannella kierroksella porukka olisi pelannut "ylimääräistä" väylää sen jälkeen kun sana levisi meidän kämmistä. "Hälytysvalmius" nousi...

Itse kannatan tuota, että pelaajakokous on edellisenä päivänä, koska silloin ei ole sitä riskiä, että pitää vesisateessa värjötellä 10-20 minsaa juuri ennen peliä ja sitten vasta lähteä lämmittelemään. Isommissa kisoissa tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus ja kyllä pro-tour voidaan jo laskea isommaksi kisaksi.

Tää itsessään ei minusta ollut mikään varsinainen ongelma, ja onhan se tietty oletettavaa että ihmisten pitäisi olla paikalla jo edellisenä iltana kun kyseessä on iso kisa. Mielellään jo kaksi iltaa aikaisemmin. Tietty hieman lähempää tuleville isompi kynnys maksaa ylimääräisestä yöstä, mutta juuri mm. tämän takia porukka varmaan noita perjantai-dubbeleita järjestääkin että saisi vähän enemmän rahoilleen vastinetta reenin lisäksi.

[Juhanuha]

Kärkästä tekstiä? Kaukana siitä. Ainoastaan viimeisen Siltamäki-vertauksen voisi joku todeta kärkkääksi, mutta sekään ei ole sitä kun asiaa katselee tarkemmin:

Satuitko miettimään missä olit pelaamassa kun tämä tapahtui? Kyseessä eivät olleet mitkään viikkokisat missä voidaan katsella läpi sormien pieniä virheitä vaan maan kärkitason kilpailu jossa voidaan todellakin odottaa että pelaajat osaavat säännöt ja myös noudattavat niitä. Ja jos joku ei noudata, siitä voidaan tuomita asianmukainen sanktio. Jos tämä tuottaa vaikeuksia, niin samanlaista peliseuraa varmasti löytyy sieltä Siltamäestä johon viittasin...

Vaikka kirjoitat "itsellesi", kirjoitat kuitenkin täällä julkisesti koko maailmalle ja meillä on täällä mahdollisuus tulla kommentoimaan sinun kirjoituksiasi. Tekstistäsi sai selkeästi sen kuvan että mielestäsi Toni teki väärin huomauttaessaan sinua seuraamaan peliä, kun et seurannut peliä. Kirjoittamasi puolustukset "saisi Toni tulla kokeilemaan..." kertoo siitä että sinulla on vaikeaa eikä sinua saa huomauttaa asiasta. Vaikka sinä sen itse tiedostit niin kukaan ei pääse sinun pääsi sisään vaikka höpiset itseksesi enemmän kuin Klonkku, joten asioista on sanottava jotta niihin voidaan puuttua, myös sinä itse (loppurundin varmaan osasit heittää omalla vuorolla?

Jos sinulta menee sipuli kun teet itse virheitä (ja joku niistä huomauttaa) on ihan hyvä syy hävetä ja rankaista itseään, älä kuitenkaan sotke muita siihen. Toni teki aivan oikein kun huomatti asiasta (ja mielestäni todella hyvin) eikä siihen pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista.

[Henruso]

Kärkästä tekstiä? Kaukana siitä. Ainoastaan viimeisen Siltamäki-vertauksen voisi joku todeta kärkkääksi, mutta sekään ei ole sitä kun asiaa katselee tarkemmin:

Satuitko miettimään missä olit pelaamassa kun tämä tapahtui? Kyseessä eivät olleet mitkään viikkokisat missä voidaan katsella läpi sormien pieniä virheitä vaan maan kärkitason kilpailu jossa voidaan todellakin odottaa että pelaajat osaavat säännöt ja myös noudattavat niitä. Ja jos joku ei noudata, siitä voidaan tuomita asianmukainen sanktio. Jos tämä tuottaa vaikeuksia, niin samanlaista peliseuraa varmasti löytyy sieltä Siltamäestä johon viittasin...

Vaikka kirjoitat "itsellesi", kirjoitat kuitenkin täällä julkisesti koko maailmalle ja meillä on täällä mahdollisuus tulla kommentoimaan sinun kirjoituksiasi. Tekstistäsi sai selkeästi sen kuvan että mielestäsi Toni teki väärin huomauttaessaan sinua seuraamaan peliä, kun et seurannut peliä. Kirjoittamasi puolustukset "saisi Toni tulla kokeilemaan..." kertoo siitä että sinulla on vaikeaa eikä sinua saa huomauttaa asiasta. Vaikka sinä sen itse tiedostit niin kukaan ei pääse sinun pääsi sisään vaikka höpiset itseksesi enemmän kuin Klonkku, joten asioista on sanottava jotta niihin voidaan puuttua, myös sinä itse (loppurundin varmaan osasit heittää omalla vuorolla?

Jos sinulta menee sipuli kun teet itse virheitä (ja joku niistä huomauttaa) on ihan hyvä syy hävetä ja rankaista itseään, älä kuitenkaan sotke muita siihen. Toni teki aivan oikein kun huomatti asiasta (ja mielestäni todella hyvin) eikä siihen pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista.

Nyt täytyy kyllä tunnustaa että loppuu vähitellen aika kesken kun pitäisi tässä vähitelle edistyä Taliin pelaamaan Määristä vastaan. Osassa juttua hyvinkin pitkälle samaan mieltä, osassa puolestaan eri.

Pari pointtia tais mennä kokonaan ohi. Mut ei se mitään, et tainnut olla noissa tilanteissa "livenä" paikalla. Mä pistän sulle sit joskus kuitin kun tulee hieman samanoloinen tilanne meillä yhdessä vastaan, niin ymmärrät hieman tarkemmin. Oli kuiteskin aika tilannekohtainen juttu. Vähän niin kuin joskus voi olla väärä aika sanoa naiselle se oikea asia.

Me tullaan varmasti vielä monesti pelaa samassa ryhmässä.    Ja TRUST ME, kyllä sääkin viel tuut mokaamaan samantyylisesti...

Edit. vedetääns toi edellä sanottu yli. Oli lähinnä turhautumista kun ei oikein mene pointti läpi. En haluu hyvälle tyypille mitään ikävää, enkä toisaalta itselleni huonoa karmaa. Pahoittelut sanoistani.

Näihin sanoihin päätän tämän keskustelun. *PAM (puhemiehen nuija)

[Henruso]

Seuraavaksi odotettavissa sitten raporttia reikäpelistä ja viikonlopun kisoista. Jos nyt sit pistettäisiin näihin eventteihin seuraavat tavoitteet (kun selkeästikin kansa on puhunut):

1) Pidetään mölyt mahassa, vaikka menisikin huonosti (voisi kenties kuunnella musaa pelatessa --> varmastikin auttaisi, mutta toisaalta taas saattaa heikentää tavoitteen 2 onnistumista)

2) Yritetään parhaan mukaan seurata peliä eli siis lähinnä sitä mitä muut poolilaiset tekevät (vaikka tosin väkisinkin meikäläisen keskittyminen aina välillä herpaantuu --> tässä kohdassa en siis ole liian ehdoton/ankara itselleni)

3) PELATAAN OMAN PÄÄSSÄ OLEVAN PELIKIRJAN MUKAISESTI

[jyrmy]

Moro! Pelasin Kankaanpäässä sun kanssa ekalla kierroksella ja ensimmäiset 16 väylää olit asiallinen ja et suurempia mutissut. Ajattelin et ihan asiallinen jätkä.  Vikalla kahella väylällä otit lukua ja alkoi itselle jupiseminen KOVAAN ääneen. Pilaat muiden kierroksen sillä mutta myös omasi. Nyt äkkiä pääkoppa kuntoon niin susta tulee vielä peluri. "If you can’t stand the heat, stay out of the kitchen”.

[Henruso]

Moro! Pelasin Kankaanpäässä sun kanssa ekalla kierroksella ja ensimmäiset 16 väylää olit asiallinen ja et suurempia mutissut. Ajattelin et ihan asiallinen jätkä.  Vikalla kahella väylällä otit lukua ja alkoi itselle jupiseminen KOVAAN ääneen. Pilaat muiden kierroksen sillä mutta myös omasi. Nyt äkkiä pääkoppa kuntoon niin susta tulee vielä peluri. "If you can’t stand the heat, stay out of the kitchen”.

Tälle peukku!

[VesaH]

Laitetaas nyt kahden leijonan henkilökohtainen näkemys siitä kierroksesta sekä yleensä teikäläisen kanssa samassa heittueessa pelaamisesta. Tähänastinen havaintoaineisto on Talin Ice Bowlissa pelattu kierros (joka kesti kolmella pelaajalla 3 tuntia , sekä tämä Lausteen kolmas rundi.

Ensinnäkin, heiton aikana puhuminen on moga, johon suuri osa pelaajista "syyllistyy" aika ajoin. Joku harvoin, joku hieman useammin. En siis lähtisi jeesustelemaan aiheella, melko inhimillistä se kuitenkin on, ja lähes vääjäämätön seuraus siitä, että yleensäkään juttelee pelikavereilleen. Tässä tilanteessa tavallaan tuimalla katseellani annoin huomautuksen, ja sain lopulta heittää ilman taustapuhetta. Varoitus voisi olla silloin paikallaan, jos vastaava huolimaton käytös toistuu. Se heitto, mikä siitä lähti, oli huono, suoraan siihen etupuskaan, ja tulos taisi lipsahtaa vielä tuplabogiksi. En voi syyttää muita kuin itseäni, mutta siitä se paska rundi jollain tavalla lähti.

Sun on kuitenkin ymmärrettävä, että pelirauhan antaminen on muutakin kuin kirjaan kirjoitettujen sääntöjen noudattamista. Kun saan kiekon heitettyä ja minin nostettua, alan jo mielessäni miettimään seuraavaa heittoa, monia pieniä yksityiskohtia yms. Se, mikä teikäläisen toiminnassa on pahasti vinossa, on että tuona aikana ei saa jumalauta hetken rauhaa. Rauhallinen jutustelu ei todellakaan haittaa, mutta se yksipuolinen monologi suureen ääneen on vaan jotain aivan saatanan rasittavaa. Tottakai toivon, että pelikavereilla heitto kulkee, ja mielelläni tsemppaan hyvistä heitoista tai puteista, mutta mua ei oikeastaan kiinnosta kuulla jatkuvalla syötöllä, kovaan ääneen mitään oman pelin selostusta yhdistettynä siihen, minne kiekko meni viime kierroksella ja että miten oikeasti oli tarkoitus heittää kun kiekko menikin nyt ob:lle. Noistakin asioista on kierroksen aikana usein luontevaa jutustella, mutta liika on liikaa, varsinkin jos kukaan ei edes vastaa monologiisi. Keskity omaan peliisi, minä keskityn omaani. Mieluummin luen kierrostesi yksityiskohdista täällä, oikeasti todella ansioituneessa, blogissasi. Ja etenkin kierroksen jälkeen on luonnollista jälkipuida maukkaita ja karvaita tilanteita.

Olin tosiaan kierroksen aikana hiljaa paristakin syystä. Yksi oli tietysti jatkuvasta selityksestä koitunut vitutus yhdistettynä huonoon kierrokseen, toinen oli keskittyminen ja kolmas se, että uskoin dialogin vain lisäävän puhetta. Ajattelin, että jos ollaan hiljaa niin myös sinä ymmärtäisit olla. Ei mennyt sit ihan niin.. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt huomauttaa tuosta, mutta en varmaankaan olisi osannut kertoa, mitä sääntöä edes rikoit. Räikkälän lampaan hyväksyn kyllä.

Ja se äänenvoimakkuus. Uskon mukisematta, että et koulutustilaisuuksissasi tarvitse mikrofonia, ääni kyllä kantaa. Ota myös se huomioon kisoissa. Lähes kaikilla radoilla väyliä menee vieretysten, ja koska et koskaan voi olla varma, onko joku juuri keskittymässä heittoon tai puttiin jossain lähistöllä, opettele puhumaan hiljaa, jos on pakko puhua.

Annan tämän palautteen, koska hyvin mahdollisesti päädytään vielä jossain tilanteessa samaan heittueeseen. Lausteella kierroksen jälkeen mietin, että pitäisikö näin sattuessa vain kylmästi denffata, koska mieluummin jään odottamaan paluukyytiä kaljaa litkien kuin fribaan noissa olosuhteissa. Ja lisäksi pidän teikäläistä äärimmäisen hyväntahtoisena tyyppinä, etkä varmastikaan tarkoita mitään pahaa. Tässä olis kuitenkin sulla nyt peiliin katsomisen paikka.

 

[Henruso]

No niin, Karkkilan kisojen ensimmäiset kaksi kierrosta takana.

Tarkastellaans päivän suorituksia osittain asetettujen tavoitteiden pohjalta, jotka siis olivat:

"1) Pidetään mölyt mahassa, vaikka menisikin huonosti (voisi kenties kuunnella musaa pelatessa --> varmastikin auttaisi, mutta toisaalta taas saattaa heikentää tavoitteen 2 onnistumista)

2) Yritetään parhaan mukaan seurata peliä eli siis lähinnä sitä mitä muut poolilaiset tekevät (vaikka tosin väkisinkin meikäläisen keskittyminen aina välillä herpaantuu --> tässä kohdassa en siis ole liian ehdoton/ankara itselleni)

3) PELATAAN OMAN PÄÄSSÄ OLEVAN PELIKIRJAN MUKAISESTI"

1. kierroksella pelasin ekat kaksi väylää bogeilla, joista ensimmäiseen olin hieman pettynyt ja toiseen varsin tyytyväinen väylän vaikeusaste huomioon ottaen. Tämän jälkeen lähtikin sitten peli jyrkkään alamäkeen. Helpohkolla kolmosväylällä vielä par, mutta sitten neloselle naurettava pelastus-tupla ja samoin vitoselle tupla. Vitosella olin avauksella n. 40. metrissä väylän reunalla, josta pelasin siis kutosen. Rupesi keittämään ja papupata auttamatta aukesi eikä pidätyskyky yksinkertaisesti vain riittänyt.

Kutoselle perus par ja seiskalle perään par, mutta tämä selkeä pettymys väylän helppous huomioiden. Kasille fiksu seifti-par pelikirjan mukaisesti ja ysille kohtuu karmea bogey nössöllä kämmenneppi-avauksella. Kympille vaikea kolmonen pitkällä putilla. Lyhyellä 65 metrisellä 11. olin reenannut pari päivää aiemmin ja tiputin putterin kahdesti korin alle. Nyt kuitenkin heitto jäi järkyttävän vajaaksi ja suoraan ojaan. Ihmettelin aluksi että missä vika kunnes tajusin että aiemmin olin heittänyt vauhdin kanssa ja nyt hölmöyksissäni paikoiltaan. Bogey korttiin ja päässä rupeaa keittämään yhä lisää.12. väylällä heitän vihdoinkin ensimmäistä kertaa oikeasti onnistuneen avauksen ja kiekko päätyy jopa hieman yllättäen kolmeen metriin kupista tällä kohtuu vaikealla 125 metrisellä väylällä. Ajattelin itsekseni että olisipa tämä ollut ctp-väylä. Birkku-hana vihdoinkin auki. Tosin olin jo edellisen väylän jälkeen täysin menettänyt kiinnostukseni peliin, joten eipä tätä erityisemmin tullut "juhlittua". Hyvä puoli siinä että olin menettänyt kiinnostukseni peliin oli se, ettei sitä pahemmin enää tullut jupistua saati sitten valitettua. Ei vain yksinkertaisesti enää kiinnostanut.

Honorit joka tapauksessa ekaa kertaa meikäläiselle, mutta heti 13. väylällä kuitenkin sain huomata että tämä oli suoranainen kirous meikäläiselle. Olin heittänyt viimeisen reeni-antsan tässä jopa yläpantaa pari päivää aiemmin. Kuitenkin nyt kun pistin kiekon about samaan linjaan, niin aivan valtaisa tuuli nappasi täysin kiekon mukaansa ja vei sen piiiitkälle n. 50 metrin päähän korista suoraan 15. väylälle ja siis OB:lle. Muut kaksi poolilaista seurasivat enemmän tai vähemmän meikäläisen perässä tuulen mukana, mutta onnistuivat kuitenkin välttämään sentään OB:n. Mikäli itse olisin nähnyt eka yhden avauksen alle - eli sen kuinka rajusti tuuli repi kiekkoja - niin tuskin olisin ihan OB:lle kuitenkaan tempaissut. Tästä turhautuneena nakkaan seuraavan heiton OB:n rajalta turhautuneena puolihuolimattomasti jonkun 8 metrin päähän korista, josta vielä kaksi puttia ja karmea tupla korttiin. Eipä tosin hirveästi kiinnostanutkaan. Tässä vaiheessa pelasin jo tuloksessa +9 ja keskeytys tämän kierroksen jälkeen (tai ihan viimeistään ekan kisapäivän jälkeen) alkoi tuntua enemmän kuin oikealta vaihtoehdolta.

Seuraavat kaksi pitkää väylää pelaan säkällä koomassa pariin. 15. puhdas hysse-avaukseni päätyi kaksi metriä 100 metrin OB-alueen sisäpuolelle ja puoli metriä vasemmalla olevan OB:n sisäpuolelle. 16. pelaan viiteen metriin ja birkku. 17. avaukseni jää auttamatta lyhyeksi ja jäljelle jää n. 17 metrinen alamäkiputti paikoiltaan oksat haarovälissä. Tästä maaginen säkitys ja birkko ja 18. vielä birkko, joten kolmen birkon putki loppuun. Tämä pelasti kiessin vielä jotenkin siedettävään tulokseen +6 (64) ja ajattelin, josko sitä kuitenkin vielä katsoisi seuraavan kierroksen ennen kuin heitän pyyhkeen kokonaan kehään.

Jälkeen päin analysoiden ensimmäiset 13. väylää (+9) menivät kokonaisuutena kutakuinkin niin persiilleen kuin voisin mitenkään kuvitella niiden menevän. Vaikea kuvitella että pystyisin niiden aikana enää missään kunnos, millään säällä hirveästi isompaa lukua ottamaan. Viimeiset kolme väylää onneksi kuitenkin nappiin.

Toinen kierros menikin sitten jo huomattavasti paremmin kun avasin birkolla ja taas kakkosella ihan ok bogey jälleen vaikealla ylämäkiputilla. Kolmoselle par, neloselle hölmö-rolli bogey ja vitoselle taas par. Kutosella vajaa kuusimetrine putti ohi ja bogey. Perskutale. Nykyään ei enää yhtään meikäläisen tyylistä mogata näin lyhyitä putteja. Kuitenkin lyhyet putit olleet kohtuu varmoja tämän kesän. Seiskalla pelasin pelikirjan vastaisesti ja hain korille hyssellä, koska ekalla kiekalla olin epäonnistunut suorassa buzzz-heitossa ja toisaalta kaveri juuri ennen meikäläistä pisti hyssen mukille. Väärä ratkaisu selkeästikin, koska hysse ei lähtenyt tarpeeksi kaukaa, vaan meni liikaa vasemmalle, kuten lähes joka kerta tänään. Kasilla lähes identtinen seifti-par ekan kierroksen tapaan. Erinomainen onnistuminen taktisesti! Ysillä avaus onnistuu tällä kertaa, mutta hysse lähestyminen aivan järkyttävän pupuna ryteikköön ja pelastus-par.

Kympillä avaus tällä kertaa jo hieman ekaa kierrosta pidemmälle, mutta liikaa hysseä/ liian vakaa lätty. Kolmannella kiekalla en kyllä heitä ihan niin vakaalla. Par kuitenkin korttiin. 11. muistan tällä kertaa ottaa vauhtia ja helppo birkku. 12. avaus lähtee aivan liian hyssenä ja karkaa uhkavasti vasemmalle kohti siellä vaanivaa jokea. Jää kuitenkin onnekkaasti syvälle korin edessä olevaan ryteikköön. Tääktä aivan mahtava neppi-upsi viiteen metriin, josta sitten aivan järkyttävä ohi putti. Tavaan itsekseni hiljaa, että onpa aivan karmeata puttipeliä nyt toisella kierroksella. 13. tällä kertaa varma par. 14. päätän tällä kertaa lähestyä hyssellä, mutta kympin vajaa. Putti jälleen kerran ohi.

15. on tokalla kiekalla distance-väylä. Enkat väylälle tultaessa jossain n. 135-140 metrissä. Avaan dessulla kohtuu kauniisti, muttei vieläkään aivan tarpeeksi antsaa heitossa vaan feidaa hieman turhan nopeasti. Kuitenkin jonnekin 120-125 metrin hujakoille. Mielessä kävi "kun olisi ollut nyt Blizzu dessu tai bossi mukana". Tuskinpa kuitenkaan olisi aivan riittänyt ja olisi tietty voinut päätyä myös jonnekin aivan muualle kuin väylälle. Par kuitenkin korttiin. 16. taas birkku ja ainoa väylä tänään, jolta kaksi birkkua. 17. avaus aivan päin honkia, josta melkein mahtava fore-antsa kippoon. Pieni puuhipaisu juuri ennen koria suistaa kuitenkin kiekon riittävästi korin ohi. 18. avaus n. 7-8 metriin, josta putti ikävä kyllä taas ohi.

Toka kiekka oli jo huomattavasti ekaa parempi ja kaikin puolin henkisestikin "aurinkoisempi" (+2 / 60), mutta ne muutamat missatut putit jäivät kieltämättä vielä hieman kaivamaan. Noh, kotiin päästyä katsoin että olin päivän päätteeksi jaetulla 20. sijalla, joten aivan nappi kolmannella kiekalla voinee päästä vielä kympin joukkoon (10. tila neljän heiton päässä).

Nyt kun sitten tarkastellaan noita kolmea etukäteistavoitetta, niin tilanne on toistaiseksi kutakuinkin seuraava:

1) Mölyjen mahassa pitäminen. Epäonnistui kohtuu surkeasti ekan kierroksen välillä väylät 4. - 14. Lopun ajan siis ihan homma hanskassa, mutta tuolla välillä olin paikoitellen varsin tilteissä. Onneksi sain kolmen pelaajan ryhmääni kaksi "rentoa" kaveria, joten olivat varsin rentoja asian suhteen. Toinen kaveri oli niin rento/hyvä keskittymään, että tämä tuskin häiriintyi/välitti lähes ollenkaan (oli muuten tosia asiallinen asenne silloinkin kun tällä itsellä meni huonosti; hymyili yms.) ja toinen kaveri taas huomautti asiasta asiallisesti jälkeen päin huomauttaen vielä että "onneksi sait tämmöiset poolikaverit peliseuraksesi". Joka tapauksessa siis epäonnistuin arviolta n. 11 väylällä 36 väylästä (n. 30 % ajasta), eikä tämä ole missään nimessä hyväksyttävä prosentti. Mikäli joku päivä pääsen siihen pisteeseen, että manaan huonollakin kiessillä vain n. 1-2 väylää / kiessi, niin tähän olisin jo sangen tyytyväinen. Tämä tämmöinen ei kuitenkaan käy missään nimessä laatuun!     

2) Keskittyminen muiden peliin. Pariin kertaan pelasin/olin alkamassa pelaamaan enemmän tai vähemmän väärällä vuorolla (esim. about yhtä kaukana toisen kaverin kanssa ja heitettiin yhtä aikaa yms. sähläystä), mutta pääsääntöisesti meni kohtuu hyvin. Muistelisin kyllä ainakin kerran manailleeni toisen kaverin jo tähdätessä heittooaan, joten ei kuitenkaan ruksata tässä missään niemssä onnistuneeksi.

Problemaattistahan tässä lajissa on se, että vaikka menisi itse aivan tiltteihin pään sisällä, niin tulisi pystyä kuitenkin koko ajan seuraamaan mitä ympärillä tapahtuu. Yksilölajeissa ja mailapeleissä (joita siis olen pelannut suurimman osan elämästäni, pingis etunenästä) kun menee tilttiin, niin pelissä ei kuitenkaan tapahdu mitään ennen kuin itse nimenomaan on valmis. Tämä tietty on itsestään selvää omalla syöttövuorolla, mutta vastujankin syöttövuorolla syöttö yleensä uusitaan jos toinen kaveri ei selkeästikään ollut vielä valmis vastaanottoon. Ts. "valmoiustasoa" ei tarvitse pitää 100% ajasta ylhäällä. Tässä asiassa kehittyminen ei siis ts. ole pelkästään asenne juttu, vaan tarvitsee todella kovaa harjoitusta yleisen valveuden parantamiseen. Siinä missä mailapeleissä pelaaja on sitä parempi, mitä paremmin pystyy sulkemaan ulkoisen maailman täysin pois mielestään - ja suoraan sanoen myös "silmistään". Tässä lajissa tuntuu että homma menee usein juurikin nurinkurisesti. Joka tapauksessa paljon hankalampi homma ainakin meikäläiselle kuin miltä saattaisi ensisilmäyksellä vaikuttaa.

3) Pelikirjassa pysyminen. Tässä onnistuttiin erinomaisesti. Heitin oikeastaan vain 1-2 kertaa koko päivän aikana pelikirjan vastaisesti. Näissä tilanteissa siis lähinnä sen takia kun näin edelle kavereilla onnistumiset kyseisillä heitoilla. Yllättäenhän nämä molemmat poikkeamat johtivat sitten huonoihin lopputuloksiin. Joka tapauksessa ylpeä siis siitä etten ruvennut "pakottamaan tulosta" huonosti alkaneen kiessin edetessä.

[Henruso]

Jäätävän asiallista ja rehellistä tekstiä Vesalta! Kiitokset tästä.

Laitetaas nyt kahden leijonan henkilökohtainen näkemys siitä kierroksesta sekä yleensä teikäläisen kanssa samassa heittueessa pelaamisesta. Tähänastinen havaintoaineisto on Talin Ice Bowlissa pelattu kierros (joka kesti kolmella pelaajalla 3 tuntia , sekä tämä Lausteen kolmas rundi.

Otos on minusta jo aivan riittävän kattava muodostamaan ulkoisen kuvan ihmisestä (tällä tarkoitan siis sitä puolta mikä näkyy "suurelle yleisölle" ja mikä varmastikin on poolikavereille kilpailun aikana se merkityksellinen). Joo, tuo Icebowlin kierros oli kyllä jo meikäläisenkin mittareilla aika överi. Tota pitää ehdottomasti parantaa, varsinkin silloin kun kiekko on ns. "perus paikalla" eikä missään ihan älyttömässä pelastus-upsi mestassa. Tällöin ainakin sallin niin itselleni kuin muillekin kanssapelaajille hieman "extra mallailua". Tänään Karkkilassa pelasin onneeksi "tarpeeksi nopeasti" ryhmien yleiseen tahtiin nähden (eka kierros kolmella pelaajalla tosin) ja Määriksen kaa vedettiin itseasias tällä viikolla meikäläisen Talin nopeus-enkka - 18. väylää jotakin about 1h 40-45 min.

Ensinnäkin, heiton aikana puhuminen on moga, johon suuri osa pelaajista "syyllistyy" aika ajoin. Joku harvoin, joku hieman useammin. En siis lähtisi jeesustelemaan aiheella, melko inhimillistä se kuitenkin on, ja lähes vääjäämätön seuraus siitä, että yleensäkään juttelee pelikavereilleen. Tässä tilanteessa tavallaan tuimalla katseellani annoin huomautuksen, ja sain lopulta heittää ilman taustapuhetta. Varoitus voisi olla silloin paikallaan, jos vastaava huolimaton käytös toistuu. Se heitto, mikä siitä lähti, oli huono, suoraan siihen etupuskaan, ja tulos taisi lipsahtaa vielä tuplabogiksi. En voi syyttää muita kuin itseäni, mutta siitä se paska rundi jollain tavalla lähti.

Ok, kiitos selvennyksestä. Ei tosin tee virhettä yhtään "vähemmän anteeksi annettavammaksi", mutta kenties paransi meikäläisen jälki-fiilistä noista kisoista sen pari prosenttia.

Sun on kuitenkin ymmärrettävä, että pelirauhan antaminen on muutakin kuin kirjaan kirjoitettujen sääntöjen noudattamista. Kun saan kiekon heitettyä ja minin nostettua, alan jo mielessäni miettimään seuraavaa heittoa, monia pieniä yksityiskohtia yms. Se, mikä teikäläisen toiminnassa on pahasti vinossa, on että tuona aikana ei saa jumalauta hetken rauhaa. Rauhallinen jutustelu ei todellakaan haittaa, mutta se yksipuolinen monologi suureen ääneen on vaan jotain aivan saatanan rasittavaa. Tottakai toivon, että pelikavereilla heitto kulkee, ja mielelläni tsemppaan hyvistä heitoista tai puteista, mutta mua ei oikeastaan kiinnosta kuulla jatkuvalla syötöllä, kovaan ääneen mitään oman pelin selostusta yhdistettynä siihen, minne kiekko meni viime kierroksella ja että miten oikeasti oli tarkoitus heittää kun kiekko menikin nyt ob:lle. Noistakin asioista on kierroksen aikana usein luontevaa jutustella, mutta liika on liikaa, varsinkin jos kukaan ei edes vastaa monologiisi. Keskity omaan peliisi, minä keskityn omaani.

Niin, siis itsehän välitän muiden mielipiteistä ja fiiliksestä huomattavasti enemmän kuin säännöistä. En oo itse koskaan erityisemmin välittänyt pilkun hinkkaamisesta, vaan ennemminkin käytännön ratkaisuista, jotka miellyttävät kaikkia. (Ja tähän filosofiaan ei sit kenenkään tarttee tarttua, tiedän että jakaa selkeästi mielipiteitä.)

Toi oli erinomainen pointti että alat ajattelemaan heti minin noston jälkeen seuraavaa väylää. Ymmärrän että tämä eritoten lisää v*tutusta kun joutuu kuuntelemaan marinoita jo pelattujen väylien kohtalosta. VArsinkin varmasti silloin kun itseeläkin on mennyt samat huonosti ja tiedostaa ettei kuitenkaan marise niistä ja yrittää "katsoa tulevaisuuteen". Tähän tulisi ehdottomasti itsekin pyrkiä, mutta on ollut yllättävn vaikeata. Ehkä tämän lajin yksi suurimmista vaikeuksista - ei, ei puhuta nyt vaikeuksista vaan haasteista - meikäläisen kohdalla on se ettei menneitä väyliä kuitenkaan koskaan täysin pyyhitä pois, vaan jokaisella itseasiassa on oma vaikutuksensa lopputulokseen. Tällä tarkoitan siis sitä että mikäli ottaa esim. kolme triplaa kierroksella, niin voitto on melkein väkisinkin karannut jo käsistä. Siinä missä "normaalissa" urheilussa (otetaan nyt esim pingis) kolmen pisteen häviö ei merkkaa käytännössä mitään, niin fribailussa se voi olla ihan kaikki kaikessa. Juurikin tämän takia tykkään itse HUOMATTAVASTI enemmän pelata reikäpelejä, koska niissä on kohtuu helppo nollata itsensä joka ikisen väylän jälkeen, koska niin kauan kun peli ei ole poikki, niin tietää että voi vielä voittaa. Jos saisin jumalamaisesti itse valita lajiin säännöt, niin määräisin ehdottomasti sen että 3-5 huonoiten pelattua väylää ruksattaisiin aina joka kierroksella pois / pariksi. Lisäisi varmasti myös "hyökkäävän tyylin" kannattavuutta, mihin useissa sääntömuutoksissa eri urheilulajeissa usein pyritäänkin.

Olin tosiaan kierroksen aikana hiljaa paristakin syystä. Yksi oli tietysti jatkuvasta selityksestä koitunut vitutus yhdistettynä huonoon kierrokseen, toinen oli keskittyminen ja kolmas se, että uskoin dialogin vain lisäävän puhetta. Ajattelin, että jos ollaan hiljaa niin myös sinä ymmärtäisit olla. Ei mennyt sit ihan niin.. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt huomauttaa tuosta, mutta en varmaankaan olisi osannut kertoa, mitä sääntöä edes rikoit. Räikkälän lampaan hyväksyn kyllä.

Mun mielestä kandee aina huomauttaa (tietty "asiallisesti") oli sitten kyseessä meikäläinen, toinen peluri, katsoja tai ihan kuka tahansa. Ei sitä tosiaan muuten opi tai edes ylipäätään välttämättä edes sillä hetkellä "tajua" kun on kunnolla tilteissä. (Tiedän että tämä voi olla toisten ihmisten sangen vaikea ymmärtää, mutta tuskin nuo samaiset ihmiset ymmärtävät yhtään enempää sitä että kuinka yhdet maailman analyyttisimmistä ajattelijoista pystyvät häviämään parhaimmillaan 4 miljoonaa dollaria/euroa yhden illan aikana (pokerinpelaajat). Kunnon tiltti on oikeastikin kunnon tiltti.) Tällöin sitä luonnostaankin toimii "itsekkäästi" ja jatkaa pölinää. Tuolla asiallisella huomauttamisella voi parhaassa tapauksessa jopa saada aikaan oman rauhallisuuden saavuttamisen lisäksi sen, että häiritsijä itsekin saa "alku-nolostuksen" jälkeen jotenkin kiinni omasta keskittymisestään kun tajuaa ajatella olennaista eli tulevaa peliä menneen sijaan.

Sen asian voin jo tässä ja heti luvata että mikäli sinä, tai joku muu, tulevaisuudessa huomauttaa minulle (asiallisesti) pölötyksestäni/manailustani, niin sen määrä ei ainakaan tule lisääntymään, vaan mitä todennäköisimmin huomattavasti vähentymään, ja lupaan myös etten varmastikaan tule tästä piikittelemään takaisin, jos ei tuo huomautus nyt tapahdu ihan meikäläisen putatessa tai muulla tosi "väärällä" hetkellä.

Niin ja minusta siis asiast tulisi huomauttaa MAHDOLLISIMMAN nopeasti ja oikea tapa sanoa asiasta saadakseen aikaan parhaan mahdollisen lopputiloksen on minusta kutakuinkin "Hei, voisitko vähentää tuota sinun puheluasi/manailuasi, koska se rupeaa vähitellen vaikuttamaan negatiivisesti meikäläisen peliin. Usko tai älä, mutta nyt jos oikeasti lopetat tuon ja rupeat ajattelemaan positiivisemmin, niin oma pelisikin varmasti paranee tulevilla väylillä." Ja tämä siis vielä ystävälliseen/kunnioittavaan sävyyn (ei vihaiseen/alentuvaan). Huonoin mahdollinen tapa lienee sanoa jotakin kuten "Jos sä vielä vähänkin jatkat tota marmatusta, niin sulle tulee rankku!!" Ihmisluonto kun on sellainen, että tuleen tuppaa vastaamaan tulella. Kunnioittavaan, ystävälliseen puheeseen kunnioittavasti ja ystävällisesti. En nyt siis tällä tietenkään tarkoita sitä etteikö tuo pöliseminen kesken kiessin olisi kaikin puolin todella törkeätä, mutta kannattaa kuitenkin hieman käyttää pelisilmää, vaikka itseä oikeastikin v*tuttaisi toisen käytös. Ja huomattavaa on, että tuskin se v*tuttaisi puoliakaan niin paljon mikäli olisi laittanut itse sille stopin heti alkuunsa.

Niin, ja vielä semmoista edittiä tähän lisää, että olen aivan tosissani miettinyt tähän pölisemiseen yhtenä hoitokeinona musan kuuntelemista kiessillä (eritoten siis silooin kun rupeaa menemään tilttiin) kovaa napeista. Sehän on vain enemmän kuin loogista, että ihminen ei puhu silloin kun ei kuule omaa puhettaan. Harvoinpa sitä törmää ihmiseen joka puhuu mitään samalla kun musa soi niin kovaa ettei itse kuule mitään mitä sanoo. Tässä vain ainoana huonona puolena olisi ehdottomasti se ettei niin herkästi huomaisi kun on oma vuoro, ei välttämättä kuule/huomaa kun oma nimi huudetaan scoreja kysyttäessä, ei kuule ollenkaan fore huutoja jne. jne. Toisinsanoen yleinen havainnointi kärsisi kunnolla, joka ei muutenkaan meikäläisellä ole millään ihan parhaalla tolalla lähinnä lievän ADHD:n takia. Tässä kohtaa sitten pitäisi jo oikeastikin saada hieman ymmärrystä muilta poolilaisilta, etteivät he tavallaan voi "saada ihan kaikkea" kerralla. Pitänee kenties sitten hieman selittää asiaa ryhmäläisille ennen kiessille lähtöä, ettei tule sitten turhaa v*tutusta ihmisille siitä että "taaskaan tuo jätkä ei yhtään kuuntele/seuraa mitä tapahtuu"...

Tuskinpa sillä on väliä jos ei tiedä mitä sääntöä toinen rikkoo, jos vain tietää toisen rikkovan sääntöä tai ylipäätään siis käyttäytyvän idioottimaisesti. Otan itse milloin vain mielummin pooliin rentoja säännön-"rikkojia" (lue: säännönvenyttäjiä) kuin kusip*itä säännön noudattajia tai pahimmillaan säännön n*ssijoita. Tämä ei siis ollut millään muotoa kenelläkään tietylle ihmiselle kohdistettu, vaan yleisesti vain sanottu, vieläpä hieman liioitellen.

Ja se äänenvoimakkuus. Uskon mukisematta, että et koulutustilaisuuksissasi tarvitse mikrofonia, ääni kyllä kantaa. Ota myös se huomioon kisoissa. Lähes kaikilla radoilla väyliä menee vieretysten, ja koska et koskaan voi olla varma, onko joku juuri keskittymässä heittoon tai puttiin jossain lähistöllä, opettele puhumaan hiljaa, jos on pakko puhua.

Joo, tähän ongelmaan oon törmännyt muutamaan kertaan mm. juurikin silloin kun viereisellä väylällä heitetään/putataan.  Ongelma varsinkin korostuu radoilla kuten Vampula joissa on TÄYSIN hiiren hiljaista pelaajien toiminta pois lukien. Mut tää on kyllä todella vaikea asia noin vain korjata (puhun nyt siis puhtaasta äänenvoimakkuudesta). Se on (usko tai älä) melkein sama kun yrittäisi opettaa/pakottaa luonnostaan nopeasti kävelevää ihmistä matelemaan. Vastaavasti sama kun yrittäisi opettaa/pakottaa paljon silmiään räpsyttävää ihmistä vähentämään räpyttelyä. Normaalisti äänenkäyttöni ei kuitenkaan häiritse tuttujani. Voi tietty toisaalta olla että he ovat jo ajan myötä "tottuneet" tähän. Työpaikalla puolestaan siitä harvemmin on haittaa, vaan juurikin päinvastoin. Vaihteiden vaihto edes-takas on yllättävän vaikeata. Tätä en lupaa välttämättä suoraan parantavani, mutta ajoituksen kanssa tulee ehdottomasti petrata ja paljon. Parempi olla kokonaan hiljaa esim. jonkun avatessa kuin yrittää väkisin kuiskia. Tällöin se kuiskiminen tosin tietty tulee jo tilannejohdannaisesti luonnostaan.

Annan tämän palautteen, koska hyvin mahdollisesti päädytään vielä jossain tilanteessa samaan heittueeseen. Lausteella kierroksen jälkeen mietin, että pitäisikö näin sattuessa vain kylmästi denffata, koska mieluummin jään odottamaan paluukyytiä kaljaa litkien kuin fribaan noissa olosuhteissa.

[Henruso]

Huomasi juuri että porautuminen asioihin pelin teknis-taksista puolta syvemmälle tämän "treenipäivyrini" kautta tuntuu ainakin välillisesti auttavan meikäläistä selvittelemään niitä kaikkia "ongelmia" joista meikäläinen henkisesti urheilussa kärsii. Nyt kun sen vielä saisi siirrettyä tuonne radalle. Noh, kuten jo aiemmin jossain yhteydessä totesin, niin mikäli saan tehtyä itsestäni KOLMESSA vuodessa HENKISESTI sen pelaajan, joka haluaisin itse olla, niin tähän olen itse tyytyväinen. Toivon vain, että mahdollisimman harva viaton sivullinen ihminen kärisi tämän muutosprosessin aikana. Juha sanoi/kirjoitti tuossa noihin Turun kisoihin liittyen että:

"Satuitko miettimään missä olit pelaamassa kun tämä tapahtui? Kyseessä eivät olleet mitkään viikkokisat missä voidaan katsella läpi sormien pieniä virheitä vaan maan kärkitason kilpailu jossa voidaan todellakin odottaa että pelaajat osaavat säännöt ja myös noudattavat niitä."

Tällä Juha siis viittasi ymmärtääkseni (tai ainakin toivoakseni) ennemmin yleiseen "herrasmiesmaiseen" käyttäytymiseen kuin pilkun tarkkaan sääntöjen noudattamiseen. Ja siis nimenomaan isoissa kisoissa. Tässä saattaa hyvinkin olla perää. Aivan samoin kuin pelaajien jotaka jäävät +10 heittoa per kierros kärjestä tulisi "jäädä vielä vuodeksi kotiin kasvamaan", niin varmasti tulisi myös niiden pelaajien (kuten meikäläinen), jotka eivät pysty käyttäytymään (heitetään nyt vaikka yli 95 % ajasta) asiallisesti. Ts. itse pitäisi kyllä kenties jääväytyä ihan suosiolla pois Pro-Tourilta, SM-kisoista, Eurotourilta yms. kisoista (vaikka siis pelitaso näihin ilmoittautumishetkellä joten kuten riittäisikin), mikäli tietää etukäteen ettei käyttäytyminen välttämättä pysy kisojen edellyttämällä tasolla (ei sillä että pienet kisat vaatisivat sen vähemmän kunnioitusta, mutta ymmärsitte varmaan kuitenkin pointin). Ainoa ikävä juttuhan tässä on se että amtööritason kisoja kun ei ole läheskään kaikilla Suomen merkittävillä radoilla joka vuosi. Kyllä esim. amatööritourin tulisi meikäläisen mielestä käydä läpi vähintäänkin 7-8 paikkakuntaa, mielellään jopa enemmän.

Ts. siis sitä ennemminkin kiinnostaa kisata usealla paikkakunnalla ja hienoilla radoilla, kuin mitenkään erityisesti tässä vaiheessa Pro Tourilla. Selkeästikään pelillinen tasokaan (lue: ennen kaikkea tasaisuus) ei vielä sinne riitä. Useimmiten voidaan varmastikiin hyvin laveasti yleistää (hihasta heitto), ettei about 20 huonoimman pelaajan tuskin tulisikaan edes tuon tasoisiin kisoihin osallistua.

[VesaH]

Aavistinkin, että kestät palautetta, siitä iso peukku! Olet oikeassa äänenvoimakkuusasiassa. Kun se on luonnostaan mikä on niin sit on oma hommansa totutella muuhun. Ja se volahan kasvaa kun vähän vielä innostuu ja unohtaa ympäristön. Joka tapauksessa, vähemmästä puhumisesta suosittelen aloittamaan jo vaikkapa heti. Eikä tarvitse turhaan odotella, että joku (lammas) asiasta huomauttaa.

[Henruso]

Vika kiessi Karkkilassa takana. Tulokseksi keskinkertainen 60 toisen kierroksen tapaan.

Etu-kutonen eli "metsäosuus" oli kohtuu tuskaista. Tästä käteen tulokseksi +4. Ykköselle bogey, kakkosella puolestaan nappasin vihdoinkin tuplan ekojen kiessien bogien jatkoksi. Vitosella surkea lähestyminen ja kymppimetrinen ohi. Kutosella karmea putti 12 metristä ihan sivuun puuhun ja tästä vielä 5-6 metrinen ohi.

Keski-kutonen oli kohtuu vahva. Tästä käteen puolestaan -1; birkku helpolla seiskalla, lopuista "varma" par, joskin kympillä yli kymppimetrinen säkkiin.

Takakutonen sitten olikin "menetettyjen tilaisuuksien" tarinaa. 18. birkku, lopuista par. Birkkuputit kuitenkin ohi 13. (11 m), 14. (7-8 m), 16. (11-12 m) ja 17. (5 metrinen forella keskeltä valtavan puun (yli metriä leveä) takaa harmittavasti yläpantaan. Tuo 17 missi jäi erityisesti kaivamaan. Kytö sai itse kaivettua about vastaavasta paikasta (metrin tosin lähempää) putin ikään kuin "puun ali" vielä säkkiin ihan rystyllä.

Noh, koska kiessille lähdettiin jaetuilta sijoilta 20.-24. ja 16. parhaalle kuulemma palkinnot luvassa, niin olen kohtuu varma siitä että tipuin palkinnoilta ulos 1-3 heitolla. Todennäköisesti tulen olemaan sijoilla 17.-20. Noh, ei voi mitiä kun putti kulkee tähän malliin kuin mitä viimeiset kaksi kierrosta.

Päivän positiivisin asia kuitenkin oli että pää pysyi kokolailla varsin hyvin kasassa läpi koko kierroksen ja pahemmilta marinoilta tällä kertaa vältyttiin. Kierroksen huvittavin asia (ainakin omasta vinkkelistä katsottuna) oli että heti toisella kiessin heitollani ykkösväylällä pelasin väärällä vuorolla ja nappasin ansaitusti varoituksen tästä. Taisi varoituksen antanutta Juhaa itseäkin naurattaa se ettei meikäläisellä pysynyt "ajatukset pelissä" edes viittä minuuttia...! 

[Henruso]

Tiistaina 13.8. elämän eka kiessi viikkokisojen merkeissä Keravan Keinukalliossa. Lopputuloksena +3. Pitkään mentiin parissa, mutta loppuun muutama helppo virhe. Selkeästikin potentiaalia löytyy pelata reilun viikon päästä kisoissa alle parin kierroksia kunhan vain pää pysyy kasassa ja heitto kohdallaan.

Tänään torstaina 15.8. viikkikset Talissa. Ekan puolikkaan loppu plörinäksi eikä jäänyt hirveästi kiinnostusta toiseen puolikkaaseen. 10. kokeiltiin forella, mutta ei jaksanut ja tarpeeksi pitkälle ja bogey korttiin. 11. avaus koko keskellä olevan puusaarekkeen läpi, mutta liian kova lähestyminen ja par. 12. avaus bunkkeriin, dropparilta pitkäksi ja tupla korttiin. Ekalla puolikkaalla kuitenkin birkku seiskalta ja 18. par niin että lähdin hakemaan tokalla puskan vierestä saareen, mutta tiippari kippasi kovassa tuulessa ja jäi vielä maagisesti rollien jälkeen juuri mantereen päätyyn sisälle. Toisella kiekalla olisi varmaan tullut about joka väylältä par, mutta super-rohkeat birkkuyritykset ja täysin kadoksissa ollut kiinnostus peliin toivat myös bogeja kiekkaan. Loppuun nelinkertainen bogey kakkosella, kun mentaliteetti oli "joka heitolla yritetään säkkiin". Hieman oli tasoitusmanipulaation tuntua ilmassa...

Kisojen jälkeen vielä Kantsu-Maltsun urheilukentälle distanssireeniä. Tuuli oli laantunut lähes tyystin, eikä siitä juurikaan ollut apua. Fore-heitoissa se toi kenties aavistuksen kantoa lisää, mutta rystyissä se paremminkin vain tuntui tappavan kiekkoja alas (tuuli tuli pääsääntöisesti takaa hieman oikealta).

Heitin n. 20 rystyä ja 10 kämmentä erinäisillä kiekoilla. Jalkamitalla mittautin kahden pisimmän rystyn pituudeksi reilut 140 metriä (loiva S-heitto semi-vakaalla star-dessulla ja pitkä antsa Prodigyn D2:lla) ja kahden pisimmän foren 115 metriä (ässiä Ch Wraitheilla). Jalkamittani muuten on tällä hetkellä n. 92 cm / askel.

Selkeästikin huomasi että Star dessut, joilla on tottunut heittämään kisoissa pisimmät siivut oli helpointa saada kutakuinkin oikeaan . Mm. Blizzard dessua ja bossia, joita myös kokeilin, en saanut kertaakaan kunnolla liitämään. Vastaavasti taas Wraitit lensivät  kämmenellä pisimmälle todennäköisesti, koska rimmi on kaikista sopivimman paksuinen meikäläisen foreen ja niiden vakaus sopi ainakin tämän illan tuulilla kaikkein parhaiten ässän saamiseen aikaiseksi.

Arvioidut pituudet olivat juurikin sellaiset, jotak oletin jo muutenkin valmiiksi meikäläisen tämän hetkisiksi maksimeiksi. Heitoista jäi sellainen mututuntuma että rystyllä voisin saada vielä ainakin 10 metriä mittaa lisää jahka saisin kiekon paremmin oikeaan asentoon ja vieläpä mikäli se onnaisi myös Blizzuilla. Tietty tekniikkaa kehittämällä tulisi kanssa varmasti kanssa kohtuu helpolla lisämetrejä, puhumattakaan sitten siitä jos hönkisi kunnolla takavasempaa. Forella taas tuo 115 metriä tuntui kokolailla olevan se about maksimi mitä käsi tällä hetkellä kestää heittää (tekniikkaa rupeaa muuten hajoamaan). Kenties voisi saada sen 5-10 metriä lisää mittaa jos löytäisi jonkun hieman Wraithia nopeamman/vielä liitävämmän, ei niin kauhean leveärimmisen kiekon, jolla nakkailla tota distanssia...

[Zuum]

Mitkäs oli fiilikset Keinukallion radasta?

[Henruso]

Radasta jäi sangen hyvät fiilikset. Seuraavassa radan plussat ja miinukset (minun mielestäni):

+ Todella paljon todella "fiksuja" ja mielekkäitä väyliä. Ts. lähes jokaisella väylällä oli selkeä ajatus ja useimmista löytyi myös selkeä (joskin usein myös kapea) heittolinja, varsinkin monipuolisemmalle ja taitavammalle heittäjälle.
+ Monipuoliset heittolinjat; ts. kaikki eri heitot (pitkiä lukuunottamatta) tuli oikeastaan kierroksen aikana käytyä läpi.
+ Monella väylällä hienot puitteet/maisemat.
+ Tiipaikat ja korien paikat. Ts. tiit erinomaisessa kunnossa ja toisaalta korin paikat oli minusta usein varsin hienosti valittu.
+ Täydellinen reeniväylä heti radan alussa (olisikohan se nyt kakkonen?). Minusta radan alussa/parkkipaikan vieresä tulisi AINA radoilla olla yksi sellainen väylä (ellei siis erikseen ole rangea), jossa pääsee heittämään kohtuu kovaa ja monipuolisesti lämmitelläkseen.

- Ei oikeastaan yhtään kunnollista "liidätysväylää". Oma pelini ainakin hieman kärsii tässä ja vie vähän fiiliksiä pois radasta.
- Turhan pitkät ja "hankalat" siirtymät väylien välillä. Ts. olisi minusta voinut kyllä rakentaa radan niin että korit ja tiipaikat olisivat hieman lähempänä toisiaan. Usein tuli joko sahattua väylä edes-takas tai sitten oikaistua seuraavalle väylälle jonkun ihan hc-jyrkänteen kautta (kyllä joku vielä loukkaa itsensä noissa "epävirallisissa" siirtymissä).
- Vaikka radalla olisi ollut ihan huikeasti potentiaalia korkeuserojen puolesta, niin minusta tämä potentiaali on jäänyt kyllä vielä hieman hyödyntämättä. Turvallisuusasiat tietty ovat aina turvallisuusasioita, mutta silti.

Näin loppukaneettina iso plussa ratamestarille! Selkeästikin on ollut sellainen kaveri joka on asettanut väylien mielekkyyden etusijalle.