ymmen fribat

[ymme]

Voisi näin iltatuimaan käydä läpi Veikkolan geimpläänin ihan paperilla

1: Cravella kunnolla hyssekulmaa ja loiva feidi. Yllättävän vaikea muistaakseen osua kohdalleen ja päästä korille asti
2: Tähän vaan seiftisti läpi zonella tai ionilla, kumpi tuntuu avaushetkellä paremmalta. Inhoan lähäreitä, joissa en näe korin juurta, jollaisia tällä väylällä tulee jos ottaa aikaisen puun, joten seiftisti väylään
3: Vakaalla envyllä väylään ja antaa feidata. Kunhan muistaa osua siihen väylään niin pitäisi hyvä tulla, kiekko tekee työn
4: Cravella suoraan väylään, saa vähän ässätäkin
5: En oikein tiedä millä tämä pitäisi heittää. Lähtökohtana crave, mutta ikinä en ole tällä onnistunut, vaikkei mikään kummoisempi linja
6: Cravella varmasti väylään. Hankala griini, joten lähtökohtana kolmosta pelataan
7: Relaylla rennosti väylään ja antaa kiekon tehdä taas työ, kääntää helposti yli
8: Rento neppi cravella väylään pikku hyssellä. Periaatteessa envykin riittäisi, mutta mitä turhaa repimään, kun ylämäkeen heittää eikä täten tarvitse skippejä niin pelätä
9: Aika samanlainen väylä kuin 1, joten cravella rento hysse väylään
10: Foreantsa/-ylikääntävä cravella, väylään olisi taas ihan kiva osua, muuten on mörrivaara
11: Tähän innostuu aina repimään vähän liikaakin. Pitää taas fiiliksen mukaan katsella ajeleeko cravella väylää pitkin vai lähteekö fotonilla hakemaan kovempaa. Ysiltä taisi olla meikäläisen startti, joten nämä alkupään väylät voisi toisaalta ottaa vähän iisimmin, ettei kuse kiessiä heti alkuun
12: Cravella väylään, pitäisi olla envy-rangella korista, jos osuu hyvin
13: Tääkin aika fiilis pohjalla, joko zone forella tai envy loivassa hyssessä. Saariosuma yleensä riittää kakkoseen
14: Fotoni forella, joko pienessä pakkoantsassa tai antaen kääntää yli. Näin off-topicina tää on aika outo ilmiö, miten eri päivinä on sellainen fiilis, että antsa tuntuu luontevammalta kuin hysseflippi
15: Envyllä rento neppi korille
16: Cravella väylään hakien vähän ylikääntävää. Tämän jälkeen loppu väylä on niin tilannepeliä, että lähes turha käydä läpi. Mielummin kuitenkin pelataan oikean kautta kuin vasurista
17: Korkea forehysse cravella. Paino sanalla hysse. Kuin 1 ja 9, mutta kääntyy oikeaan. Antsalla tai hysseflipillä en pääse millään tarpeeksi pitkälle, joten loiva hysse alivakaalla on ainoa mahis
18: Tämän haen fotonilla vain siksi, että väylään on osuttava oli mikä oli. Fotonilla sitten pääsee jonkin verran pidemmälle kuin cravella, mikä on aina plussaa, sillä mörriä löytyy

Ysiltä siis startti. Katotaan miten käy, kun semi kokemuksetta lähdetään

11:

[ymme]

Perseilin taas. Veikkolassa yhteensä 15 pirkkoa koko päivän aikana ja pelasin silti plussalle. Miten näin epätasaisesti voi pelata? En tiedä.

[vitikka]

Pelaatko kuinka kovalla riskillä? Kun tulee kuitenkin noin paljon pirkkoja, niin taitoa löytyy, mutta onko rutiini kunnossa? Vai sipuli? Ei ole tarkoitus avautua, vaan heittää ilmoille mahdollisuuksia. Toivottavasti saat kesän aikana puhtaampia/tasaisempia kierroksia ja tuloksen sitä myöten kohdalleen.

[ymme]

Veikkaan, että rutiinin puutetta jossain mielessä, sillä mielestäni en pelaa riskillä. Suurimmalla osalla väylistä oli tavoitteena vain osua väylään ja cravea nopeampaa kiekkoa heitin vain yhdellä väylällä. Envyllä tai ionilla avaamani väylät (2, 3, 13 ja 15) toisaalta pirkotin 100%, että ehkä sitä geimplääniä olisi pitänyt toiselle kierrokselle tajuta vähän tuunata vieläkin seiftimmäksi. Loput väylät 6. lukuunottamat avasin kuluneella cravella ja relaylla, joita ei lähtökohtaisestikaan voi kovin kovaa heittää, ettei käännä holtittomasti yli.

[ymme]

AM1-tour startattu upeassa säässä, upeassa hengessä ja vielä ihan suht upeasti henkilökohtaisesti. Kaksi kiessiä sain veivattua viime ajat huomioonottaen erittäin poikkeuksellisen tasaista peliä. Tänä viikonloppuna löysin sen ns. pelifiiliksen molemmilla aamukiesseillä ja sain pidettyä pelin kasassa, erityisesti putin osalta, erittäin hyvin. Fiilis on sadannessaviidessäkymmenennessäneljännessä taivaassa, mutta itsekriittisyys huomioonottaen tästäkin saa erittäin paljon analysoitavaa tarttumapintaa. Jospa aloittaisin käymällä pelit läpi väyläkohtaisesti. Tulevassa tekstissä huomioin tiettyjä asioita punaisella asteriskillä ihan vain omia tarkoitusperiä varten, jotka vaihtelevat oivalluksista älä-saatana-tee-näin-ikinä -luokan epäonnistumisiin

[väylä#(tulos1,tulos2,tulos3)]

1.(4,7,6): Tähän geimplään™ oli periaatteessa rynkyttää bossilla maksimeja ojan yli ja toivoa. Ajattelen tämän väylän siten, että bogillakaan ei käytännössä häviä mitään, joten voi rauhassa lähteä pirkkoa hakemaan. Treenatessa osuin väylään ojan takana about 80%. Treenatessa toki ei tuullut yhtään saati vastaan. Pläänit uusiksi ja päätin seiftata forella fireballin mantereen päähän, siitä forella zone* sillan yli ja tästä fore mugille. Tämä toteutui käytännössä kahdella ekalla kierroksella, tavallaan. 1. kierros par, tokalla fore alkoi tökkiä enkä oikeastaan päässyt siihen enää ollenkaan sisään koko viikonlopun aikana. 2. kierroksella tuuli liidätti ihan hyvän näköisen nepin pitkäksi outtiin. Parin huonon ja epätoivoisen* lähäriyrityksen jälkeen 7 korttiin. 3. kierrokselle olin päättänyt, ettei enää forea, joten fireball rystyhyssenä suht kylmiltään*. Outtiin, huono lähäri jne.

2.(4,3,4): Tarkoitus oli yksinkertainen: Forehysse photonilla metsästä ulos feidaten loivasti aukiolle ja hysse korille. Tokalla kiessillä onnistui, muut jäi lyhkäseksi ja niilläkin nepattiin toka lähäri nostolle

3.(4,6,4): Stiletolla matala hysse ob-linjaa myöten odottaen skippiä. Kahdella ekalla kiessillä tätä ei näkynyt, joten jäätiin puiden taakse. Tokan kiessin tupla tuli puttirallista. Kolmannen kiessin avaus skippasi hyvin aivan sweettiin, josta lähäri lipsahtaa liikaa vasuriin ja matalana, joten joutuu hyppyputtaamaan korille ja pelaaman par

4.(4,4,4): Radan helpoin väylä. Tavallaan. Tässä oli aina outo vastatuuli, vaikka oikeasti tuulikin ykköselle vastaan eli vastakkaiseen suuntaan? Joka tapauksessa hakatulla stiletolla pieni antsa viidakkoon. Viikonlopun aikana sulikin naama aivan totaalisesti, kun ei vaan saatanan lottopuut päästäneet läpi. Ekat kaksi vielä suht neutraaleja kikkejä keskelle väylää siihen kallion päälle, tokalla kiessillä ilkeät rollit vasuriin ja kolmannella sitten paskat kikit oikealle puskaan, josta oikeasti pääsi taiteilemaan sitä paaria. Pienikin lipsahdus näissä lähäreissä olisi ollut kallis. Harmittaa vaan, kun näin helpolla väylällä ei napsahda

5.(3,3,2): Suht yksinkertainen: Hakattu ioni käteen ja kovaa väylään. Positiivista ei ole pelkästää se, että osuin väylään joka kerta, mutta myös se, että kaksi ekaa yritystä osuivat oksiin ja tippuivat vajaaksi enkä tästä hermostunut. Yleensä juuri tällaiset random osumat, joille et oikeastaan voi mitään pääsevät meikäläisen kaaliin tehokkaammin kuin aivoskannaus. Joka tapauksessa pelitilanne oli aina se, että pariin pääseminen oli hyvä suoritus milloin vain ja pörö kolmannella kierroksella tuntui aivan taivaalliselta

6.(3.2.3): Tää on sellainen todellinen fiilisväylä mulle. Joko alivakaa ioni rystyllä todella rauhassa tai pieni foreässä zonella*. Eka lähti rystyllä löllönä suoraan vasuriin, toka forella nostolle ja kolmas liian korkeana ehti feidata oikealle vajaan kympin putille

7.(4,4,3): Mulle sellasta Veikkola-luokkaa tää. Yleensä nämä tarkat draivit on se vahvuus, mutta jotenkin tähän rakoon harvemmin osuu. Talin 8 osun useemmin, vaikka se on vähän ahtaampi. Joka tapauksessa ekat 2 kierrosta avasin forella* puihin oikealla. Jotenkin maagisesti sai kuitenkin parin pelastettua sieltä mörristä. Kolmannella olinkin jo ymmärtänyt, ettei fore suju, joten villinä korttina relay suoraan väylään. Kääntää täydellisesti yli, mutta ei ihan jaksa korille asti. Reilu kympin putti kovasta haaravenytyksestä huolimatta alarautaan. Tää ois maistunut

8.(4,4,4): Toinen sellainen väylä, jolla en koskaan onnistu. Relay rystyltä sweettiin 2 ekaa kiessiä onnistuen todella hyvin. Ongelmana vaan, etten ole koskaan ollut sweetissä tällä väylällä, joten en osaa sitä pelata yhtään. Eka pitkäksi melkein tielle ja toka reilusti lyhyeksi rinteeseen. Kolmas ottaa puun matkalla ja kiki vasuriin. Kolmannella kiessillä kuitenkin sellainen tuli päällä, ettei bogi tule kelpaamaan, joten semi uskomaton lähäri vasurin mörristä rinteeseen pienen hyppyputin päähän korista ja par siitäkin

9.(4,4,3): Toinen kolmesta lähes pakkopirkosta Keinarissa. Crave syvässä hyssessä väylään aika matalaa linjaa ja sweettiin. 2 ekaa yritystä aivan sweetissä, mutta lähäriforet zonella* lipsahtaa puihin oikealla. Kolmannella sitten avaus pari metriä pitkäksi puiden taakse. Jostain raosta saan kuitenkin taiottua forenepin aliaksella nostolle

10.(3,3,3): Tämä ei myöskään ole niitä turhimpia paareja. Ainoastaan 2. avaus ei osu väylään ja jää ojan päälle. Tässä kuitenkin hieno fore resistorilla* parin metrin putille. Kolmannella kiessillä kutitellaan pirkkoa 11-12 m putilla, mutta ei uppoa

11.(2,3,3): Zonella* rento forehysse korille. Onnistuu kiesseillä 1 ja 3, ykkösellä pirkko ja kolmosella niin jäätävä vastis ettei vaan uskalla kuin nepata alle 7-8 m:stä.

12.(3,3,2): Nojoo, pitäishän tääkin olla aika pirkkoautomaatti. Tavoitteena envy suoraan väylää pitkin. Ekalla kerralla liioittelen vastista, joten jään reilusti vasuriin, tokalla täydellisesti vitosen putille, mutta huono vire päällä ja alarautaan. Kolmannella nostopörö

13.(5,4,4): Tää on oikeesti mahtava väylä. Avauksella haetaan hyville spoteille ja jatkoheitolla pääsee tykittämään ylikääntävää. Pirkko vaatii aika täydellistä peliä, eikä paarikaan ole mikään itsestäänselvyys. Ekalla kiessillä haen vähän liian ahnaasti alivakaammalla, ja fotoni kääntää yli outtiin. Tästä vain bogi on kelpo rangaistus. Kolmannella avaus sweettiin, mutta aivopieru* ajaa mut jatkamaan stilettoforella, joka taas* lipsahtaa ekaan puuhun (tässä tapauksessa mandopuu, huh!), mutta jää peliin. Fireballilla jatko hyssellä skipeillä höystettynä ysin putille, joka vastikseen kylmän rauhallisesti sisään

14.(3,4,3): Tavoitteena fotonilla loiva hysse sisään metsään. Käytännössä mikään avauksista ei onnistu. Ekat 2 taisi lähteä liian matalana ja jäivät lyhkäsiksi. Toisella näistä huono lähäri liian pitkälle putille johtaa bogiin. Kolmas avaus grippaa ja lentää kaiken metsän läpi 20 m korista. Nepii ehkä vitoseen kuusen alta ja par

15.(3,3,3): Forever kuumotusväylä. Koitin fiiliksissäni sitten alkuperäisajatusten vastasesti pelata ihan vaan alivakaalla ionilla suoraan koria kohti luottaen flippaamiseen vakaan envyn sijasta. Ekalla taisin päästä läpi reilun kympin putille, mutta seuraavat 2 ottivat ekaan puuhun keskellä, yllättäen*. Vaikeita lähäreitä ei oikeastaan tullut paitsi kolmannella, kun piti vähän antsata ja lopuksi pistää seiskan putti sisään, mutta onneksi oli jiirissä

16.(3,5,3): Kolmas helppo pörö. Osuin semihyvin väylään joka kerta, paitsi kolmannella joutui pistämään korille foreantsaa resistorilla hiekkamontusta mäessä, mutta hyvin jaksoi korille. Tokan bogi oli ihan rehellinen 4 m puttiralli, kun ei sillä kiessillä putti toiminut muutenkaan juuri ollenkaan*

17.(3,6,4): Viime aikoina on tämä alamäkeen heittäminen ollut ajatuksissa ja siinä on mielestäni kehitytty todella paljon. Tämä väylä on hyvä esimerkki. Ekalla kerralla todella pitkälle sweettiin, tokalla astun draivissa oudosti suoralle polvelle ja avaus lähtee ihan minne sattuu eli vasuriin ja skippaa pitkälle hiekkatietä pitkin. Sellaista mörrin persettä on tiedossa, että tuplaksi menee. Kolmannella sitten taas ihan jees pillisuora, mutta napsahtaa ekaan puuhun metässä. Tästä vähän hankala lähäri, mutta helppo par

18.(3,2,2): Tämä ja edellinen väylä kuvaavat hyvin, miten paljon kontrolli suorilla alamäkiväylillä on kehittynyt. Envyllä 3 täysin suoraa aivan kohti koria, eka leijailee vähän liikaa pitkäksi, ettei uskalla putata, mutta 2 muuta käytännössä nostolla


Käytännössä 2 asiaa jäivät vaivaamaan. En vielä edes tiedä kumpi on vakavampi, mutta foredraivit näin kuumalla kelillä (suht-)pehmeillä kiekoilla lähtevät ihan minne sattuu hirveästi väpättäen. Zonesta stilettoon. Toiselle päivälle otinkin mukaan pro-d ja esp zonet, joista olikin erittäin paljon iloa, sillä cryztal flxiä en käyttänyt kertaakaan.

Joka tapauksessa lopputuloksen kimallellessa +3:ssa irtosi koko kisasta jaettu 10. sija, joka vastaa odotuksia enemmän kuin loistavasti. Ekan päivän jälkeen linjasin, että pakko päästä top 20:een. Asetin siis itselleni kirjaimellisen suoritustavoitteen, jonka kestin takaraivossa loistavasti. Ratingia kierroksista -1, +7 ja -3 (62, 70, 60) rapsahtaa alustavasti 952, 894 ja 971, eli mikään katastrofi ei se toka kierroskaan loppujen lopuksi ollut.

Yritetäänpä tämän valossa luoda uskoa kehitykseen luomalla painetta jatkoon: Vain voitto kelpaa ensi viikonlopun SFKG:n MA2:sta. Ajattelin ensin, että joku kierrosten rating-raja olisi parempi, mutta ei ole mitään hajua, paljon esim. parin pelaaminen sitä tuottaa ko. radalla

[ymme]

Ihan hirveästi ei ole kyllä kirjoituttanut. Kisiksen koitos kaato- tai läheskaatosateessa oli todella vaikeaa tekemistä. Huomaa, miten vähän kokemusta sadepelistä on takana ja miten paljon siihen ei-heittämiseen liittyvään sadekierroksen aikana pitää keskittyä. Ihan lähtien perusasioista kuten heittokäden kuivana pitämisestä. Paljoa kerrottavaa ei siis Kisikseltä jäänyt taskuun, paitsi Mertasen Antin huikea peli

Kuukausi sitten tuli koettua eka b-tierin kisa, kun käytiin Kankaanpäässä After easter openissa. Tänä viikonloppuna sitten vielä naksu ylöspäin ja pro touria Tammisaaressa. Ja olihan huikeaa menoa. Itse en siis ollut rataa koskaan pelannut, mutta SM2013 filmit juutuubissa ovat tuttua kamaa. Näillä eväillä sitten lähdettiin kera hyvän itseluottamuksen, sillä videolla väylät näyttivät olevan hyvin itselleni sopivia. Ja niinhän ne olivatkin. Seurakin oli ihan uudenlaista kuin koskaan ennen; pelissä oli aivan erilaista nöyryyttä, kun tiesi kilpakumppanien painivan aivan eri sarjassa. Tämä sai aikaan sen, että yksikään huono heitto ei oikeastaan jäänyt kaivamaan, mutta samalla peli pysyi kuitenkin erittäin rentona. Jokainen kierros oli aika luonnollista nousua, kun rata tuli tutummaksi. Tämä myös näkyi tuloksissa. Käydäänpä läpi geimpläänin kautta väylä kerrallaan:

[väylä#(tulos1,tulos2,tulos3)]

1.(6,6,5): Tämä oli luonnossa jotenkin paljon hankalampi. Avaus sinne päin jollain photonilla riippuen tuulesta. Semivakaalla taisin heittää joka kerta ja tuuli sai kääntämään yli ja olin joka kerta hyvällä jatkopaikalla. Lähärit sitten kusikin tässä todella pahasti. 2 kiessillä jatkoin metrin syvyyteen vasurin mörriin, josta vähän turhan ahnaat forelähärit mörriin, mutta pääsi sentään vain bogilla. Kerran heitin ekan jatkoheiton keskelle, mutta forelähäri metsään. Fore tosiaan kusi lähes koko viikonlopun, niin ei hirveästi tullut viljeltyä

2.(3,4,4): Täähän on kuin pikkasen hankalampi Kivikon #6. Eli pitäisi olla peruskauraa. En silti saanut forea kertaakaan oikeastaan sweettiin. Ekalta kiessiltä otin pirkon, kun jäin zoneforella mandopuun viereen ja lirvautin lotolla sinne päin. Luultiin että pitkä oisi ollut, mutta nostolla. Muut avaukset pitkänä puskassa ja todella löysät lähärit. Ei sentään pahempia mörrimöykkyjä kuin nämä paarit

3.(2,3,2): Juuri sopivan pituinen väylä perusrennolle cravedraiville. Suoraan eteenpäin ja feidi korille. 2 nostopirkkoa ja yksi lähti vähän löysemmin ja nappasi puuhun matkalla, mutta helppo par

4.(3,3,4): Relaylla kovaa ylös. Aika simppeli pirkko, mutta vikalla jäi katajan taakse, jostai ei oikein ollut kunnon linjaa. Kasin putille pääsin, muttei uskaltanut korkeaan koriin vastatuulessa yrittää

5.(3,2,3): Tästä tuli samantien mieleen se eräs Peurungan samanlainen väylä (9?), johon en ikinä osu. Osuinpa kuitenkin 2 kertaa hyvin ja kolmannella jäi pariin kymppiin oikealle, kun lähti vähän antsassa. Eli Envy rennosti suoraan eteenpäin. Ekalla kiessillä joku 7-8 m putti ohi koneesta, kun oli kiessin eka, mutta toka sitten nostolla.

6.(3,2,4): Helppo väylä . Väki ihmetteli, kun availin bäkkärillä, mutta pääsin aina pisimmälle. Luotto tällaisiin avauksiin on todella kova, eli relay suht kovaa ränniin luottaen, että se kääntää yli. Joka kerta olin sweetissä ja tokalla kiessillä napsahti jatkoheittokin pönttöön kotkan arvoisesti. Kolmannella kiessillä olikin jo niin huono forefiilis, että zone lähti väpättäen ihan liian matalana ja otti kiveen vasurissa. Pahoja vahinkoja ei kuitenkaan päässyt sattumaan

7.(3,3,3): Tähän ois pitänyt ottaa pirkkoja. Envyllä taas suoraan, mutta ekalla avaus pitkäksi outtiin, putti sisään. Tokalla huono avaus oksiin ja reilusti vajaaksi. Kolmannella taas pitkäksi, mutta jotenkin oudosti pari senttiä IB. Kiessin eka putti taas ohi, tässä vaiheessa oli muutenkin se tunti kulunut edellisestä yli 4 m putista, kun 7. väylä oli jo kyseessä. Tämä on huono juttu

8.(5,4,3): Ekalla lähti crave hyvin pienessä antsassa, mutta liikaa oikealle ja sentti rannasta. Dropparilta huono lähäri ja yli kympin putti alarautaan. Tokalla huonompi avaus dropparin viereen. Taas huono lähäri ja envy vielä kikkaa veteen. Kympin putti puiden välistä sisään. Kolmannella pääsi jo liidättelemään 15 m pirkkoputtia ylhäältä mäestä, pikkasen liian lyhyt ja nostopar

9.(2,3,2): Simppeli putteriheitto korille. Tokalla ei ihan natsannut, niin sai vähän lähestyä mörristä, mutta korille kuitenkin ja helppo par

10.(4,3,4): Semivakaalla photonilla vaan rennosti suoraan eteenpäin. 3 kertaa onnistuin, yhden kerran en. Lähärit hyviltä mestoilta oli vähän heikkoja; ekalla kiessillä pitkäksi outtiin, mutta par save pitkällä putilla. Tokalla 7-8 m pirkkoputti sisään ja kolmannella OB-avauksen ja löysän lähärin jälkeen hieno 10 m vastisputti sisään. Läheltä piti

11.(4,3,2): Hakatulla stiletolla korille päin. Ekalla kiessillä käy niinkin hassusti, että kääntää yli tuulessa eikä jaksa feida peliin. Tokalla lähtee vähän huonosti ja jää 20 m lyhyeksi. Vikalla sitten 8 m putti iinekseen ja hyvä pörö

12.(3,3,3): Tämä väylä kuvasi hyvin miten huonolta foredraivi tuntui taas koko viikonlopun. En päässyt kertaakaa edes 20 m rinkiin

13.(3,3,2): Aukolle vaan hysse stiletolla ja putti mukille sanoi pelikirja. Onnistui hyvin, mutta kolmannella pistin vahingossa sisään

14.(4,5,3): Upea väylä. Harvemmin pääsee tällaisia liidätyksiä päästelemään, että pitkä suora heitto on mahdollisesti outissa eli huono. Heitin joka kerta vähän liikaa vasuriin, ettei käsi riittänyt hysselinjaa korille. Tokalla vielä tuuli nappasi ja jatko liiteli metrin outtiin. Kolmannella sitten kyllästyin tähän ja luotin suoraan draiviin cravella ja pistin suoraan metsän läpi siitä holesta korille päin. Ehkä kympin lyhyt, mutta putti sisään

15.(3,4,4): Tämänkin pitäisi olla helppo pirkko. Suoraan envyllä alas ja helppo lähäri korille. Kerran osuin avauksella, muilla joutui vähän taiteilemaan, mutta helpot paarit

16.(4,5,5): Jotenkin osoittautui vaikeammaksi kuin pitäisi olla. Onnistuin Keinarin viikolla hukkaamaan molemmat hyvät hakatut craveni, jotka olisivat sopineet tähän loistavasti. Näillä mukana olleilla kuitenkin se perus rento veto ei saa kiekkoa kääntämään yli. Yritän sitten kahdella vikalla kerralla vähän kovempaa ja enää ei osukaan väylään ja taisteluksi menee, bogit näiltä siis korttiin

17.(3,2,3): Hyppyputti korille. Ekalla liian alivakaa ioni ottaa puuhun ja yli kympin putille, neppi alle. Tokalla joku 8-metrinen putti jää, joka hienosti sisään. Kolmannella sitten pitkäksi korin vierestä ja pieni putti sisään

18.(3,3,3): Vakaalla draiverilla vain outin yli ja zonella joka kerta joku 30-40 m lähäri korille. Aika seiftisti vaan

Reittinkiäkin tuli -1, -1 ja -3 kierroksista ihan hyvin: 963, 966 ja 984, joista vika on henk.koht. uran pohjat toistaiseksi. Sijoitus 26/70, joka tarkoittaa ilmeisesti pro tour -pisteitä, hurraa!

Tykkään todella tällaisista radoista, joilla pitää olla koko tarkkana, mutta samalla pääsee välillä myös lataamaan kunnolla. Itsellä sattui puttipäivät ja lähes kaikki upposi, pari vähän pidempääkin vahingossa.

Joka tapauksessa putti tosiaan toimi loistavasti. Nopealla laskutoimituksella missasin ringistä vain 4 puttia koko 3 kierroksen koitoksen aikana, joista 3 olivat kierrosten ekat putit. Tämä on aivan fantastista ja osoittaa, että alkaa se putin löytyminen materialisoitua pikkuhiljaa tulokseksi. Tai ainakin tasaisemmaksi pelaamiseksi, kun fokus ei leviä palasiksi helppojen puttimissien takia

Myös avauksiin olen erittäin tyytyväinen, sillä oikeasti huonot avaukset voi laskea yhden käden sormin. Harmaita hiuksia taasen aiheutti tällä kertaa lähärit. Usein oltiin par-nelosilla sweetissä, mutta erityisesti foret olivat paikoitellen erittäin löysiä ja aiheuttivat välillä jopa vaikeampia jatkopaikkoja. Muutaman tuhlattu lähäri oli kyllä sellaiselta paikalta, että sen avauksen jälkeen olisi voinut varmaan jonkun 5 heittoa napostella vielä kokonaistuloksesta 181 eli -5


Jatkossa luvassa Sepän heitto Mäntsälässä ensi sunnuntaina. Lauantain Karjaa openin jätän näillä näkymin välistä ihan vaan lepoa ajatellen. Johan tässä on 9 päivän sisään 3 kertaa ajettu sinne päin, vähän alkaa olemaan uupumusta koneessa havaittavissa viikkoisin töissä

Nyt kattoo lätkää

[ymme]

Vähän ollut vaikeuksia löytää puheenaiheita viime aikoina, kun niin hartaasti tullut keskityttyä vaan siihen toistoon toistoon perään. Tulokset kuitenkin alkavat näkyä aika konkreettisesti. Tosiaan fribakevät alkaa olemaan käyty ja vasta nyt alkaa tajuamaan, millainen koitos tämä viimeinen 6-viikkoinen on ollut. 7 kisaa tähän siis mahtui ja suoritusten aluksi heiteltyä aika rankasti, on lopputulemana kuitenkin itselleni huikean tasaista peliä. Viimeisten 5 kisakierroksen keskiarvoratingin jymähtäen 967 taikapongoon. Ennenkuin kuitenkaan aletaan analysoimaan, pitää kuitenkin käydä sunnuntain Sepän heitto 2016 läpi Mäntsälän hiekkakuopalla. Kyseessä oli ehkä huikein kilpailu, johon olen osallistunut ja tässä pronssin nappaaminen tyydyttää suunnattomasti

Klo 6 ylös, perussetti eli pekonit ja munat suuhun, nestetankkaukset naamariin ja kohti maaseutua taas. Muutama putti alle, pari lähäriä ja kiessille, aloitus väylältä 9. Ensimmäinen kierros ei sinänsä paljoa tarjonnut, paitsi lähtöasetelmat huikeaan finaaliin, joten käyn sen läpi vain pelillisesti asettaen pelikirjan jne. Mäntsälän olen kyllä kiertänyt pari kertaa, mutta viime kerrasta oli ehtinyt edeltävän illan pariskaboja (nämä vietiin Sieverssin kanssa tuloksella -10) lukuunottamatta vierähtää yli vuosi.
9: Keskivakaalla photonilla väylään. Jää puoli metriä liikaa oikealle greenisuoran alun puun taakse. Korille ehkä 100 m, mutta suoraa linjaa ei pääse heittämään. Jatko relaylla vasurista ns. varmalla antsalla (cutroll) mahdollisimman pitkälle väylään. Jotain tapahtuu, ja plätty suoristaa sen verran, että alkaa ässäämään ja lentää parin kympin putille. Taisi siis olla vähän löysä veto. Joka tapauksessa neppi alle ja hyvä par alkuun (0)
10: Envyllä varma korille, 5 m putti sisään ja pörö (-1)
11: Alivakaalla ionilla suoraan koria päin, nappaa yläraudasta kikit vitoseen takaoikealle. Putti sisään ja pöörd (-2)
12: Keskivakaalla photonilla aukon yli korille päin, lähtee vähän huonosti riuhtaisten, joten ässää vähän ja korkealta, feidaten pariin kymppiin oikealle. Neppi alle ja par (-2)
13: Tämä väylä kiteyttää tämänhetkiset ongelmat pelissäni: Väylään tuntuu todella helpolta osua, mutta en osaa kontrolloida, mitä kiekko tekee ilmassa. Keskivakaalla photonilla lähden hakemaan suon yli ja osun hyvin väyläänkin...tavallaan. Kääntääkin sitten yli ja kuolee puihin oikealle. Pienellä venytyksellä pääsee kuitenkin forettamaan väylään, hyppyputti alle ja par (-2)
14: Fore-fotonilla pikkasen lyhkäseksi, 11 m putti niukasti vasuriin ja ulos ketjuista, par (-2)
15: Envy lipsahtaa täysin sormista ja reilussa kympissä ollaan vasurissa. Vähän on ahdasta, puttia korille ja jonkun puun kautta kikit seiskaan. Putti sisään ja par (-2)
16: Uudistettu väylä. Tii samassa paikkaa, mutta kori vanhan par 4:n sweetissä n. 120-130 m:ssä. Alivakaalla photonilla hysseflippiä. Flippaa liikaa, ollaan hankalassa paikassa oikealle metsän reunassa sokkona korille. Pieni neppi puiden yli ysin putille, sisään ja par (-2)
17: Alivakaalla photonilla kunnolla hysseflippiä tällä kertaa. 12 m putti puun alta polviltaan vasurista taas niukasti chain out ja par(-2)
18: Vakaalla photonilla varma hysse väylään. Envyllä hyvä hysse neljäänkymppiin ja neppi ihan pikkasen vasuriin. Vitosen haaraputti sisään ja par (-2)
1: Mielestäni radan vaikein väylä 18:n ohella. En oikeastaan näe muuta keinoa, kuin draivata semi-kovaa oikeanpuoleiseen rakoon ja toivoa, ettei käännä yli tai feidaa liikaa. Tämähän onnistuu lehtiä hipoen. Neppi taas korille ja pieni putti sisään, par (-2)
2: Resistorilla fore luiskahtaa vähän sormista ja nousee ylös, oksan kautta 15 m putti korista ohi ja muutaman metrin paluu sisään (-2)
3: Vakaalla fotonilla hysse yläkautta, onnistuu aika tosi hyvin ja 30 m neppi korille ja pörö (-3)
4: Resistorilla fore parin metrin putille, pöröä pukkaa (-4)
5: Uusi väylä, 4:n korin takaa vanhan 5:n tiin ohi suoraan pieneen ylämäkeen n. 120 m. Keskivakaalla fotonilla lähtee hyvin, korista 8 m vasurissa pirkkoputti sisään (-5)
6: Kovaa keskivakaalla fotonilla. Joku 140 m lähtee alamäkeen. Loistavalta paikalta huono draivi matalana puskaan. Tässäkin kori siirretty siis 20 m lähemmäs, hiekkamäellä toisen keskipuskan taakse. Puskasta pääseekin venyttämään puiden takaa kuin telinevoimistelija, ja hädin tuskin seiskan putille pieni upsi. Putti sisään ja par (-5)
7: Vakaalla envyllä korkeaa hysseä hakien lähtee vähän huonosti pienessä antsassa. Päädytään oikealle kuusimörriin, josta todella joutuu taas venyttämään, että päästään korille 15 m päähän. Joku postiluukku sieltä löytyy zoneforelle ja nostopar (-5)
8: Tämä pitäisi aina pirkottaa. Lauantaina otettiin eaglekin. Mutta kun ei. Vanishilla (tungin randomina bägiin testiin, alivakaa pituusdraiveri) ehkä 30 m:iin ja sekin todella huonolla riuhtaisuavauksella, joka cutrollaa. Hyppyputti grippaa todella pahasti ja suoraan puskaan. Neppi vaan alle ja pettymyksellinen par (-5)

Ekalta kiessiltä reittinkiä pupsahtaa 970 pongoa. Aika jeba. Yhtään puttia en missannut ringistä. Tokalle kiessille sitten kärkikortista tokalta sijalta kaksi heittoa kärjestä (Huusko) ja heitto jaettua 3. sijaa (Kämäräinen N. ja Poikonen) edellä. Tällä kertaa menikin vähän paikallisten show'ksi
5: Hyvin lähtee, mutta vähän liian matalana. 15 m putti ohi ja par (0)
6: Lähtee vielä vähän paremmin ja ylitetään se 150 m raja. Jää taas helpohko hysse korille, joka vähän pitkäksi. 8 m putti sisään ja hyvä pörö (-1)
7: Resistorilla tällä kertaa samanmoinen heitto. Pikkasen liikaa oikealle ja kasin putti alarautaan. Pienet rollit kutoseen ja paluu sisään, par (-1)
8: Kusen tän väylän taas. Aivan liikaa yritystä ja vielä pieni griparikin päälle. Mörrissä ollaan, ninjaupsi jostain raosta yli kymppi pitkäksi seuraavan väylän siirtymälle. Haku polvelta lähemmäs 15 m:stä reilusti ohi ja paluu seiskasta sisään, par (-1)
9: Avaus sweetissä, vastikseen ei vaan oikein viitsi lähteä hakemaan, joten rennosti cravella väylään. 20 m vajaana vasurissa, neppi alle ja hyvä par (-1)
10: Envyllä taas hienosti parin metrin putille ja pörö (-2)
11: Sama setti ja helppo pirkko, saavutan Huuskon (-3)
12: Liian korkeana lähtee eikä lähelläkään koria, neppi alle ja par (-3)
13: Vakaalla fotonilla kompensoiden suoraan rakoon. Sen verran kuitenkin vakaampi, ettei jaksa loppuun asti ja feidaa pahaan paikkaan outin kohdalle vasuriin. Venytellään taas pikku neppi väylään, zonella lähäri korille ja pieni putti sisään, par (-3)
14: Tähän vaiheeseen asti ovat Kämäräiset liekittäneet fieldiä oikein kunnolla, mutta S kakkoskortista on -6 tuplabogilla, kun 10 väylää pelattu ja N -5. Kakkoskortti siis on tässä vaiheessa saavuttanut mut ja toinen menee menojaan. 14:llä kuitenkin alkaa Poikonen syttyä nostopöröllä. Itellä luiskahtaa fore täysin sormista ja pitkälle oikealle, par (-3). Poikonen ja Kämäräinen N jaettu kärki, itse tasoissa Huuskon kanssa 2 perässä
15: Täysin identtinen lipsahdus vasuriin. Neppi alle ja par. (-3) Kämäräinen N ottaa johdon, Kämäräinen S saavuttaa mut ja Huuskon
16: Poikonen avaa nostolle, itse taas puskaan oikealle. Mellakkaupsi 12 m:iin, putti sisään ja par (-3). Jaettu kärki
17: Kämäräinen S ottaa pörön ja ohittaa mut ja Huuskon, muille par.
18: Avaus vähän enemmän vasurissa, joten enemmän tiukempi hysselähäri resistorilla. Paha lähäri puun takaa vasurista 50-60 m korille. Ei saa kunnon heittoasentoa, joten lähärikin jää vähän orvoksi. 11 m putti sisään ja par (-3) Huusko putoaa pelistä triplalla, Poikonen pitkällä pirkkoputilla huikealla forelähärillä, Kämäräiset molemmat menettävät heiton, joten meikäläinen ottaa S:n kiinni ja N kakkosena
1: Päivän eka bogi, kun taas avaus suoristaa liikaa ja ottaa kikit mörriin. Ollaan niinkin pahassa paikassa, että ainoa heitto mikä tulee mieleen on vasuriforeantsa. Tähän vielä päälle huono lähäri ja 9 m bogiputti sisään (-2) Kämäräinen S ottaa tähän (kuulemma) hienon nostopirkon ja N bogin, Poikosen johto kasvaa kolmeen heittoon
2: Resistori nostolle (-3), mä ja  Kämäräinen N otetaan heitto Poikosta kiinni. Tosin itse olen vielä 3 heiton päässä. Kämäräinen S johtaa mua heitolla
3: Sama heitto liian flättinä eikä jaksa feidata väylälle. Troubleshottia väylään ja neppi nostolle, par (-3) Poikonen taisi tässä vaiheessa todeta, että tonnin kiessiä haetaan. Haku kostautuu traagisesti, kun korkea foreässä feidaa keskelle mörriä korista 30-40 m oikealle päätyen tuplaan. Kämäräinen S takana ottaa myös tuplan ja minä siirryn kolmoseksi. Kämäräinen N nappaa pörön ja siirtyy kärkeen heiton Poikosesta ja kaksi meikäläisestä
4: Ratkaisuväylällä kukaan ei onnistu kakkosen arvoisesti, joten lopputilanteeksi jää minä -8, Poikonen -9 ja Kämäräinen N -10

Reittinkiä -3:lla irtosi 952


Ajattelin pitkään olevani ulkona pelistä, mutta tasapaksu mättäminen tuotti tulosta tällä kertaa; Muut auttoivat mua hoitamaan homman kotiin töhöilyillään. Nopealla vilkaisulla kukaan ei ollut varsinaisesti lähelläkään meikäläisen yhden bogin saldoa koko päivänä. Vajaassa kuukaudessa saavutin oman pelini täydellisen vastakohdan. Veikkolassa Toukokuun alussa pelasin muistaakseni 16 birdietä ja 17 bogia kahdella kierroksella. Sepän heitossa 9 pirkkoa ja 1 bogi. Ero on musertava ja se näkyy ratingeissa

Mitä sitten viime aikoina onkaan tapahtunut? Noh, kuten edellisestä saattaa pystyä päättelemään, on putti ollut suoraan sanoen naurettavassa tikissä. Omien laskujen mukaan missasin sunnuntaina vain yhden ainoa putin ringistä. Yhden ainoan. En pysty edes lähtötasolla ruveta pohtimaan, miten pystyin tällaiseen suoritukseen. Treenattu on toki joo, mutta miten tulokset nousevat esiin näin yhtäkkiä? Tammisaaressa viime viikolla oli samanlaisia viittauksia. Siellä missasin jokaisen kierroksen ensimmäisen putin, joista kaikki olivat tyyliin 5-7 m ja näiden jälkeen tunsin vain pystyväni pistämään kaiken sisään. Ja niin taisin tehdäkin

Tämä vaan nostaa huolenaiheeksi tosiaan sen draivin. Ja varsinkin lähärit. Par-nelosilla kun pitäisi pystyä pääsemään putille. Näin vain valitettavan harvoin tapahtui näissä kisoissa, eväten mahdollisuuden todellisiin huippukierroksiin. Toki olen näihin ehdottoman tyytyväinen. Vielä vuosi sitten oli n. 960 paras reitattu kierrokseni ikinä. Nyt pistin kahdessa eri kisassa keskiarvon tämän yli

Mitä oikeasti haen nyt takaa on aika. Aika on valitettavan rajattu. En ole ikinä treenannut tätä lajia yhtä paljon kuin viimeisen kahden kuukauden aikana. Toki treenit ovat muuttaneet muotoa draivin hakemisen ja kehittämisen kautta viime vuoden orastavaan ongelmaan eli puttiin ja tämän löytämiseen. Olenkin tainnut jo pari kertaa todeta/hehkuttaa, että nyt se on löytänyt ja jee, osaan putata. Frisbeegolfissa vaan on niin monta osa-aluetta, että pitkälle pääsemiseen vaaditaan niin kovin paljon ja monipuolista harjoittelua.

Ensimmäistä kertaa ikinä tunnen olevani teknisesti valmis paketti siinä mielessä, että tekniikka draiviin, lähestymisiin ja puttiin on hallussa. Onkin siis aika siirtyä takaisin siihen ja sinne, mistä kaikki alkoi eli kentällä. 20  kiekkoa reppuun ja kentälle draivaamaan. 20 kiekkoa reppuun ja puistoon heittämään lähäreitä. 20 putteria käteen ja puttaamaan. No okei ehkei ihan kahtakymmentä, mutta metaforana on toisto ja toisto. Veikkaan, että tämä vaihe tulee määrittämään miten pitkälle frisbeegolfaaja tulee pääsemään. Miten paljon sinä olet valmis rutinoittamaan harjoitteluasi? Miten paljon toistoa kestää pää?

Näihin kysymyksiin tullaan vastaamaan ajallaan, huomenna kuitenkin seuramatkalle Viroon loppuviikoksi vähän vieroittautumaan tästä vakavammasta kisaamisesta. Taisin pari tuntia tätä tekstiä pyöritellä tässä ja useita viikkoja hautoa päässäni, että miten näitä ajatuksia avaisi. Tuntuu taas erittäin hyvältä saada ajatuksia vähän kasaan

Seuraavana varsinaisena koitoksena on rauhallisemman kesäkauden avaus Loviisassa parin viikon päästä ja tämän jälkeen seuraavat vasta heinäkuun loppupuolella. Tällä hetkellä treenaaminen ja toiston opettelu ja siihen totuttelu tuntuvat niiltä asioilta, joita haluan tehdä. Ehkä oikeasti tahdon itseltäni paljon enemmän kuin mitä olen ikinä kuvitellutkaan tässä lajissa. Katsotaan mihin rahkeet riittävät

Kuukauden tajunnanvirta purettu, over and out

[ymme]

Bägipäivityksen paikka.

Tän kauden bägi alkaa vakiintumaan:

Putterit:
5x electron Ion (putit ja lyhyemmät lähärinepit. kaikki samanlaisia, tykkään kantaa täyteen ahdettua reppua)
3x proton Envy eri kulutusasteilla (rystyt sinne 90 m asti)
1x cryztal flx Zone (foret 80 m asti)

midarit:
1x proton Alias (alivakaampi zone)
1x Buzzz os (naksun vakaampi zone)

väylyrit:
3x proton Crave eri kulutusasteilla (draiverilinjat sinne sataseen asti, metsäradoilla varsinkin tykkään välillä korvata alivakaimman näistä Relaylla, jonka saa kääntämään yli helpommin, kun ei rystyantsaa vielä oikein osaa heittää)
1x neutron Resistor (hakattu 164 g, mutta vielä tuulen kestävä, vakaampi ja lyhyempi crave)
1x champion Max (vakain kiekko mitä ikinä heittänyt)
1x neutron Fireball (resistorin ja maxin välissä vakaudeltaan

distäns:
2x proton Photon (156 g perusvakaa ja tästä naksun vakaampi 168 g)
1x neutron Photon (vielä naksun protoneja vakaampi ja hieman jäykempää muovia, käytännössä pääasiallinen foredraiveri)
1x gstar Boss (166 g, max distance)
(2x Stiletto, tuulidraiveri. ei aina mukana, mutta kun oikeasti tuulee ja pitää draivata vastatuuleen niin loistava työkalu luotettavuutensa ja tuulenhalkomiskykynsä vuoksi


Peli perustuu käytännössä envyn, zonen, craven ja photonin ympärille, joilla heitän tyyliin 90% heitoista. Lähes kaikki muu onkin sitten sellaista vakaampaa kiekkoa, joiden käytön koitan määrittää päässäni aina tilanteen mukaan.

Vähän hienosäätöä
5x electron Ion
2x proton Envy
1x pro-d Zone
1x cryztal flx Zone

1x 750 M4 (vain fore)

2x proton Crave
1x neutron Crave (vain fore)
1x neutron Relay
1x neutron Resistor
1x champion Max

4x proton Photon
1x neutron Photon (vain fore)
1x proton Wave


Lähinnä on tullut draiveriosastolla oivallettua kaikenlaista. Suurin osa muutoksista lähti siitä, kun fore ollut pidemmän aikaa vähän hukassa. Kyllä sitä on ihan tasaisesti tullut treenattua, mutten jotenkin tuntui tatsin kadonneen kelien lämmetessä ja muovien pehmetessä. En ole varsinaisesti muuta tällä tantereella keksinyt.

Jyräpuolella ajattelin poistaa stileton arsenaalista ja testata miten täysipainoinen proton photon pärjää sen tilalla. Periaatteessa nämä photonit ovat todella vakaita, mutta oikein riuhtomalla eivät pärjää vastatuulessa ihan stiletto-tasolla. Alivakaimmat proton photonini eli vähän päälle 150-grammaiset taas ovat sen verran vakaita vielä, että otin waven testiin pidemmäksi relayksi, eli hysseflipkoneeksi.

Lyhyissä foreissa taas luotto parantunut sen verran, että pärjää alivakaammalla. Pro-d zone on mahtava, katotaan vaan miten kuluu. M4 taas 750ssä taas on niin jäykkää muovia, että on ihan naminami jo pelkästään tähtäillä sillä foreja. Tosin pro-d zone saattaa kuluessaan tämän ajallaan syrjäyttää

[ymme]

Viikonloppuna tiedossa sitten Loviisan lisäksi villinä korttina lauantain Martin heitot Kivikossa. Jos vaikka toimisi pienenä näennäisenä lämmikkeenä, kun taitaa sen luokan säitä olla lauantaille tiedossa. Ihan kiva olisi kunnon myräkässä päästä siellä pelaamaan, tyyni Kivikko kun on enemmän tai vähemmän nähty rata

Loviisaa sitten taas odotan oikein innolla. Viime vuoden mittelö jäi todella hiljaiseksi suorittamiseksi, ja on muutenkin kiva nähdä tälla tavalla miten sitä on kehittynyt lähes vuodessa. Eilen käytiin rata kiertämässä pari kertaa, ekana sinkku kiessi -5 siten, että hain jokasen putin ja päälle palauttavampi kiessi paribestiä. Sinkulla 9:lle nappasin tuplan, kun vähän töhötin 12-metrisen pöröputin hakemisen lisksi muutenkin. Vielä bogi kakkoselle, joka on käytännössä ainoa väylä, jolla bogi ei ole erityisen paha. Pirkot sitten väyliltä 1, 3, 4, 7, 10, 14, 15 ja 17. Aika monta helppoa siis pääsi lipsahtamaan, tämä korjataan viikonloppuna

Geimplään:
1. Sinne vaan antsaa wavella tai relaylla. Näinkin korkealla antsalla wave tykkää palauttaa, jos on vähänkään myötistä ja eilen meinasikin jatkaa pitkäksi väylää pitkin
2. Cravella väylää pitkin flättinä. Pitäisi kääntää yli ihan pikkasen
3. Envyllä pieni feidi korille
4. Envyllä väylää pitkin
5. Envyllä suht matala suoraan koria kohti, ei pitäisi feidata. Tähän tulee kuulemma joku halkaisijaltaa 20-metrinen saari
6. Vakaalla photonilla haetaan puiden yli iso hysse. Tämä suht riskitön, kunhan pääsee sweetin yli vähintään
7. Kori siirtyy vasuriin kuten viime vuonna. Sanoisin jopa, että väylä helpottuu. Hysse resistorilla
8. Photonilla väylään, kunhan pääsee suht pitkälle, tästä ei ihan helpolla kakkosia ota
9. Zonella fore, tähän tulee vasemmankierron mando
10. Envyllä hyssereittiä
11. Envyllä rento väylään, ei haittaa vaikka olisi pitkä, kunhan osuu väylään. Pahimmillaan outtiin päätyessä joku 6 m putti, mihin on luotto tällä hetkellä kova
12. Eilen oli kovat vastikset, joten pistin suht vakaata fotonia täysiä. Vähän lähti liian korkeina, joten jäi sellanen 30 m lähäri. Pitäisi keskittyä vaan säätämään sitä korkeutta
13. Resistorilla hysse
14. Tähänkin tulee mando estäen antsalinjan. Suoraan vaan jollain putterilla
15. Envyllä vaan neppi korille
16. Eilen kokeilin tähän taivasforeantsaa maxilla parikiessillä, nostolla oli. Tosielämässä kuitenkin ehkä hysseä vakaalla fotonilla, jos vastis, (niinkuin usein taitaapi olla) ja muussa tapauksessa cravella väylää pitkin aika kovaa
17. Envyllä hysse väylään ja tästä ideaalitapauksessa fore resistorilla ja helppo nostopörö, gg.
18. Maailman vaikein helppo väylä. Envyllä suoraan korille eikä tässä voi vissiin edes tuulla ikinä. Silti en ole koskaan osunut väylään. Ja tilaakin on

Pitäisi sitä nyt kiessillä vähintään se 8 pirkkoa ottaa. Bogejakaan tuskin hirveästi tulee, mutta kiva olisi voittokamppailussa olla mukana. Nimilista tosin on sen verran kovan oloista, että todella mielenkiintonen kisa tulossa. Katsotaan missä vireessä haminalaisetkin ovat vai meneekö koko päivän Silanderin fribakouluksi. Tämä selviää ensi jaksossa

[ymme]

Voisi vähän avautua miten perseestä on, kun kroppa hajoaa. Tukijalan polvi ei vaan tällä hetkellä kestä heittämistä. Oireet ilmenivät ensimmäiset kerran reilu kuukausi sitten, kun oltiin seurareissulla Virossa. Heittämistä on kieltämättä ollut nyt keväällä niin paljon, ettei näin huonolla peruskunnolla välttämättä pärjää. Voisi silti vähän käydä läpi mitä tässä viime viikkoina tapahtunut.

Edellinen postaus näyttää olevan Loviisa-viikolta. Tällöin tuli vähän muutenkin perseiltyä, sillä silloin mainittu Kivikon Martin heitot oli kaikkien aikojen hauskimman kisan lisäksi yksi opettavaisimmista. Miten käy sipulin, kun molemmat nilkat iskevät niin pahasti rakoille, että käveleminen on hankalaa vielä reilun viikon päästäkin? Sadekelin sattuessa en siis ajatellut sen helvettiäkään, vaan iskin vaan salomonit jalkaan ja perus nilkkasulat. Ei toiminut, molemmat nilkat olivat seuraavana aamuna aivan tuskanpunaiset ja käveleminen ei Loviisassa onnistunut fribakengillä metriäkään. Se kisa meni silti ihan perustasolla. Kivikossa tuli runtua, kun minkään kiekon heittäminen yli 50 metriin alkoi olla loppupäästä hankalaa kosteuden ja tuulen takia. Vaikeimmat olosuhteen, joissa olen ikinä pelannut. Kuitenkin oli tajuttoman hauskaa pelata, sillä juuri tällaista random vaihtelua tarvitaan radalle, jonka olet kolunnut läpi monta sataa kertaa. Se Kivikossa on hienoa, kun olosuhteet vaihtelevat nimenomaan tuulen osalta lähes joka kiessillä.

Loviisassa sitten tosiaan tuli töhöiltyä ja heitettyä upeita heittoja. Ei tosian tarpeeksi paljon niitä upeita, mutta pari sinne mahtui. Vähän oli pasmat sekaisin, mutta hengissä selvittiin.

Reittinki tosiaan nousi 922:een tuossa kesäkuun päivityksen myötä, kun saatiin Tammisaari mukaan. Mäntsälä tästä vielä upuu, mutta se tulee hyvin tasapainottamaan nämä kesäkuun heko-heko -heittelyt, eli varmaan niille sijoille tullaan jäämään toistaiseksi.

Niin joo, Juhannuksena kävin vielä Jussin kisoissa upouudella Joensuun tilalla Sipoossa. Tästä radasta tykkäsin todella paljon. Tai no, väylät ovat mahtavia, vaikka rehellisesti sanoisin odottavani paljon eeppisempiä ratkaisua maksulliselle radalla. Joka tapauksessa todella fiksua maastonkäyttöä, ei voi muuta sanoa. Parin vuoden päästä todella huikea rata, kun ihminen vielä  alueen luonnon kunnolla valloittaa. Ei siinä, kyllä itse ainakin kehtaan tuonne mennä pelaamaan milloin vaan. Ruuskasen kanssa pelattiin pariskabat -10 torstaina ja omat kiessit perjantaina ja lauantaina -1 ja -2

Sitten aloin käytännössä suorittamaan polven kuntoutusta. Eilen pelasin ensimmäisen normikiessin sitten Jussin, jos nyt ei lasketa mukaan niitä paria rystyavausta Keinarissa viime viikonloppuna, kun käytiin Sieversin kanssa parittelemassa (-9). Käytännössä siis forella on tullut pelattua mahdollisimman paljon. Toissa viikonloppuna kävin ekaa kertaa Hattulassa ja Ykslammilla. Molemmat luokkaa +3 pelkällä forella

Nyt aloin muokkaamaan bägiä tilapäiskuosiin sellaiseksi, että pitää alkaa keskittyä siihen rauhallisempaan ja teknisempään heittämiseen. Selvästi jotain on vialla, jos paikat ei kestä

Putterit:
3x ion
3x envy
2x zone

midarit:
1x cryztal buzzz (750 m4 jäi telakalle kun tän ihanuuden sain käteen, 100% forekiekko)

väylyrit:
3x crave
1x resistor
1x max

draiverit:
1x wave
4x photon

testikiekkoina kulkee mukana:
thrill
matrix

Tämän yksinkertaisempaa bägiä en ole ikinä kantanut. Kaikki turhat hifistelylätyt jätin hyllyyn ja keskityn nyt vaan siihen tekniikkaan

Viikon päästä Tammisaaressa taas kisat. En tiedä mitä odottaa, muuta kun että kisat yhdellä suosikkiradoistani
Kahden viikon päästä Ouluun am1-tourille. Täältä ainoina odotuksina elämykset
Kolmen viikon päästä Lahteen pro-tourille. Tännekin lähdetään pelaamaan omilla vahvuuksilla, nauttien jokaisesta hetkestä ja mahdollisuudesta

Huomenna kuitenkin Joensuun tilalle mättämään supersunnuntaita. Toivon, että paikat kestävät tämän kolmen viikon puristuksen. Syteen tai saveen, vaikka sattuu niin denffaa en. Elokuussa olen lomilla ja reissussa, joten ei tarvitse heittää ainuttakaan heittoa, jos ei tahdo, mikä sopii hyvin kuntoutumiseen. Kuitenkin taas pitäisi syyskuussa olla pelikunnossa, kun amatöörien SM:t iskevät päälle. Jänskättää pelisuoritusten sijaan enemmän se, miten tästä selvitään

[ymme]

Mihinkäs mä jäinkään? Ai niin, heinäkuun puoleen väliin. Edellisessä viesteissä näemmän mainitsin jotain polviongelmista, Tammisaaren DGstoren kisasta ja Joensuun tilan supersunnuntaista. Ja Oulun AM1-tourista. Ja Lahden pro-tourista. Tota noin...

Tällöin tosiaan oli vaikka kuinka monta rautaa tulessa ympäri maailman (Suomen). Heinäkuun alussa kävin jumituttaa heittokäden pesiksen parissa. Ei Hyvä. Tosin ei vaikuttanut muuhun kuin treenaamiseen, Tammisaaren DGstore-kisaan lähin enemmän pokemon-metsälle kuin pelaamaan. Tosin peli kulki ihan jees, vaikka olin jumissa kuin helvetin saatana enkä saanut ainuttakaan puttia sisään yhtään mistään. Ei muistaakseni haitannut, kun vitutti, ettei pikachu jäänyt haaviin.

No mutta, aina tulee uusia kisoja, ja niinhän niitä tuli. Lähdin silloin Ouluun AM1-tourille. Siellä oli kivaa, ehkä yhdet nastoimmista kisoista ikinä, vaikkei peli sujunut ekaa kiessiä pidemmälle. Virpiniemi oli paljon kivempi rata kuin videot ja puheet antoi ymmärtää, melkeenpä 2. paras amatöörikisarata Kippasuon jälkeen mitä oman kokemuksen perusteella pystyy sanomaan. Täällä tosiaan lähdettiin nauttimaan helteistä, vaihtokalsareista ja lenkkeilyn tuomasta anaerobisesta kunnossa. Jälkimmäisestä ei siis mulla ollut mikroskooppistakaan havaintoa. Kuolin siellä mäntysaharassa. Onneksi Riekkolan Mikko oli niin mahtava kädi ettei tarvinnut yksin suorittaa tätä tapaturmaa. Lopputuloksena kuitenkin 11. sija.

Viikkoa myöhemmin Lahden Grip EQ -tourin osakilpailu, johon latasin kaiken. Eli latasin kaiken vaihteeksi ekalle kiessille, jonka pelasin -4 ja reittinkiä tuli ehkä 2. eniten ikinä. Ratahan oli oikeasti aika helppo, mutta kun ei skarppi pysynyt mukana tarpeeksi pitkään. 3. kierrokselle asetin tavoitteeksi puhtaan, keskittyneet kierroksen vähintään -5, mutta kusin sen huonoihin foresuorituksiin väylällä 13. (tupla-OB) ja väylän 14 naurettava sylky 5 m pirkkoputista mursi lopullisesti selkärangan. Lopullinen sijoitus 35. tuloksella +2, joka jättää kuitenkin kokonaistuloksen pakkaselle. Joo, pelasin jälleen ison kisan sokkona. En ollut Mukkulassa ennen käynyt.

Tämä ei oikeastaan viittaa mihinkään muuhun kuin siihen iänikuiseen fiiliskysymykseen. Tavallaan. Toisaalta motivaatiota on, mutta se keskittyy lähinnä treenaamiseen. Toisaalta motivaatiota on äärettömästi, mutta vaan siihen kun tosi paikka koittaa. Ekan kiessin pelasin ratingillä 979, joka on meikäläisen huippua. Se fiiliskysymys taas viittaa siihen, että pystyn pelaamaan kokonaan tuntemattomalla radalla 60 pongoa yli oman tason vain sen hyvän pelifiiliksen turvin.

Mutta miten tämän fiiliksen saavuttaa muuten, kuin sattumalla samaan korttiin Hirsin tapaisen pelifiiliksen kohottajan kanssa? En tiedä... Pyrkimällä nauramaan omille suoritukselle aina ja kokoajan näin pakolla yrittäen säilyttää pelihuumorin? Saattaa toimia välillä, mutta se vaatii aikamoisen määrän uskoa itseensä.

Lahden osakilpailu oli kuitenkin sitä kuuluisaa hopealusikan metsään heittämistä lukuunottamatta hieno kokemus ja rating-keskiarvo jäi kuitenkin yli 30 pinnaa oman ratingin yli. Tähän olen sinänsä tyytyväinen, vaikka mahdollisuuksia parempaankin oli. Ja huomattavin määrin.

Lahden reissun jälkeen todellisuus iski vähintään 500000 Newtonin voimalla takaraivoon: oli loman aika!

Vietettiin emännän kanssa 3 viikkoa Kroatiassa ja Italiassa roadtripillä, En koskenutkaan kiekkoihin 28 päivään, joka on meikäläisen kohdalla ennätys toistaisen 3 vuoden uran kohdalla.

Tästä saavutaankin nykyhetkeen. Syksy alkaa olemaan jo aika universaali käsite ja sateenvarjoja kannetaa oletuksena. Paitsi Keravalla. Reissun jälkeen palatessani friban pariin ensimmäisinä huomioina lajin suhteen olivat epäluottamus puttiin ja kovempiin draiveihin. Monen viikon tauosta huolimatta pystyin yllätyksekseni toistamaan alle 100 m draivit hyvin, 30-50, lähestymiset todella huonosti ja alle 10 m putit vieläkin surkeammin. Tämä kuitenkin riitti viime torstaina Joensuun tilan viikkisten voittoon. Pelasin kiessin vahvoilla avauksilla -8 ja pesin sudarissa Rechardtin Jonnin pistämällä vitosen putin sisään väylällä 3. Toki koko päivän fiilis oli sellainen, etten heittänyt heittoakaan siten, että olisin tuntenut sen omaksi suoritukseni. Tämän pistän tauon piikkiin, sillä kuka tahansa saattaa välillä pystyä ihmekierroksiin, kenellä tahansa saattaa joskus sattua kohdalle elämänsä kierros ilman ainuttakaan oikeasti vaativaa puttia. Näitä on itsellänikin tullut vastaan säännöllisesti.

Tänään sitten lähdettiin mättämään Talmaa ihan höntsökisan meiningeissä. En saanut putteja sisään tokalla kiessillä. Jäin Heinäsen Joonasta 19 heittoa.

Viikko aikaa DGstore-finaaliin Keinariin. Päätavoitteena tälle syksylle on ama-SM Peurungassa, johon odota itseltäni rehellisesti sanoen kovia suorituksia. Tämä on sellainen rata, joka vain sopii mulle. Katsotaan miten käy. Keinariin ensi viikolla tosin lähden pelaamaan vaan sitä omaa peliä, eli osumaan väyliin ja pistämään putit sisään; putit ovat vähän niinkuin sataa hiipineet meikäläisen vahvuuksiin tänä kautena. Odotukset ovat henk.koht. semi-korkealla, mutta katsotaan kuitenkin miten käy.

[ymme]

Ama-sm:t taisteltu. Täytyy kyllä ensiksi kiittää paikallisia huikean haastavasta radasta; ei ollut meikäläisellä tsäänssejä. Ne vähät ns. helpot väylät oli lähes kokonaan karsittu ja pöröjen eteen todella tarvitsi tehdä töitä. Suurimmalla osalla väylistä jo pelkkä väylällä pysyminen oli todellisen työn takana ja kyllä se huimaa osaamista vaati heittää niitä junnujen 10- ja 12-alle tuloksia.

Itselläni peli sujui pääosin hyvin, mutta suurin virhe oli lähteä vähän takki auki pelaamaan, sillä juuri nämä hieman muuttuneet väylät olivat itselleni niitä kompastuskiviä, kun jokainen siirtynyt tii tai muuttunut korinpaikka pakottivat vähänniikuin mukavuusalueen ulkopuolelle. Juuri sen verran, että tekemisestä tuli hieman epävarmaa ja ajautui ottamaan turhia riskejä

Pelasin itseni aika tehokkaasti ulos jo ensimmäisen kierroksen puoliväliin mennessä enkä enää saanut pelikuria palautettua ensimmäisen kierroksen aikana. Ensimmäisen kierroksen aikana peli myös yllättäen tuntui parhaalta koko viikonloppuna, mutta virheet tulikin tehtyä lähinnä pään sisällä. Pari liian löysää draivia ja muutama liian kova lähäri rokottivat korttia todella pahasti. Käydäänpä hieman läpi:

Kelithän olivat todella mahtavat koko viikonlopun, pilvetöntä ja käytännössä täysin tyyntä.
1: Ekan väylän lähin vain seiftaamaan. Hysseä vakaalla reilulle kympin putille, josta pääsin vähän yrittämään, mutta 3 paria. 3,3,3
2: Suoralla envyllä vaan koria kohti, ekalla kiessillä olin vajaan kympin lyhyt ja lähin hakemaan, mutta otin kakkosnelosen jäykällä putilla. Tokalla sinne päin ja par, kolmannella sinne päin ja kympin putti sisään. Putti kyllä tuntui hyvältä koko viikonlopun, mutta pari ikävää löysää löllöä tietty aina mahtuu mukaan. 4,3,2
3: Olin niin asennoitunut pelaamaan tämän siitä normaalilta paikalta, mutta nyt oli tii siirtynyt reilun kympin takaoikealla. Tämä sai meikäläisen pelkäämään oksia oikealla, jotka eivät oikeasti edes varsinaisesti olleet tiellä. Ekalla kiessillä piti pistää stiletto pienessä antsassa, mutta lähtikin hyssessä ja skipit outtiin. Tokalla ja kolmannella jo sinne päin, mutta yli kympin lyhyinä. 4,3,3
4: Octanella kovaa korille, joka kerralla olin about kympin putilla, mutta outin vaaniessa 2 m korin takana ei näitä oikein uskaltanut lähteä kokeilemaan. Joten mummotin. 3,3,3
5: Tähän ei käsi edes riitä. Tarkoituksena oli pistää vaan photoni flättinä väylään rennosti. Kaksi kertaa onnistui hyvin, kerran lipsahti hysseksi pitkälle vasuriin ja lähäri pitkäksi. 4,3,3
6: Loman jälkeen ollut draivista tehot jotenkin poissa. Yritin kyllä, mutten päässyt n. 40 m lähemmäksi koria. Tästä kuitenkin pääsi aina hyppyputilla kolmoselle. 3,3,3
7: Ekalla kiessillä oltiin sen verran epätoivoisessa vaiheessa, että päätin kokeilla antsaa, kun oli niin hyvä tuulikin vasemmalta. Fotonilla korkealle, tuli takaisin kuoppaan. Lähärin sain kuitenkin kuopasta metsän reunaan ja siitä edelleen vitosen par-putille. Putti kuitenkin vituiksi ja kauas ja tupla korttiin. Seuraavat kaksi kiessiä menivät hyvin hyssellä, paitsi että tokalla jäin ikävästi puun taakse, josta venytysputti ei onnistunut. 6,4,3
8: Tämä on ehkä radan hienoimpia väyliä. Myös todella ahdistava ja kuumottava. Rento neppi suoralla envyllä väylään. Ekalla nostopörö, tokalla osui puuhun ja lähäri vituiksi, kolmannella puuhun ja outtiin. 3,4,4
9: Tää olikin sitten vähän oudompi väylä. Musta se vanha antsa liidätys oli hieno, mutta tähän sai enemmän tai vähemmän silmät kiinni lätkiä menemään. Cravella väylään, kaksi kertaa osuin, kerran en. Toinen näistä osumista johti sellaisiin kikkeihin että tuli käytyä outissa ja melkein oravassakin. 5,3,4
10: Klassinen vitutusavaus. Suht helposti saa parin pelattua, kun ei satu osumaan niihin puolivälin puihin. Osuin rakoihin ja neppasin parit. 3,3,3
11: Envyllä vaan rento suora. Kerran lipsahti, kerran grippasi, kerran suoraan korille. Ei mitään sen ikävämpiä onnettomuuksia kuitenkaan. 3,3,2
12: Bossilla loivaa hysseä väylään (kova champpari skippaa kivasti). Olin joka kerta siellä 20-30 m:ssä korista, neppiä alle puiden väleistä ja pöröt taskuun. Paitsi, että yhden sylkäsi. 3,4,3
13: Väylään vaan ylikääntävää. Pistin Wavella rennon letkeesti ja neppasin parista kympistä nostolle. 3,3,3
14: Tääkin oli aika jänskä. Vasuriin ei halua, mutta aika kovaa pitää silti heittää, ettei ihan tuosta noin vain voi seiftatakkaan. Pistin ekana verdictillä pakkoässää, pääsin tuurilla par-putille. Sitten cravella kaksi vikaa kiessiä vaan väylään. Toisella olin kutosen putilla, jonka tuhrin ja toisella mörrissä vasurissa korin tasalla. Juuri ja juuri pääsi ulos ja puttaamaan parin. 3,3,3
15: Tähän ei oikein ollut asetta. Cravella en ihan uskaltanut lähteä pelaamaan, koska draiveri. Hain vaan verdictillä vähän kovempaa väylään. Kaksi kertaa 10-15 m vajaana ja kerran gripari huonon lähärin kanssa tupla-bogille. 3,3,5
16: Verdictillä väylään. Oli muuten yllättävän vaikeeta, kun heittä joka kerta hyssessä ja osui puihin. 3,3,4
17: Kympin ja 19:n lisäksi omissa kirjoissa niitä radan pakkopirkkoja. Ionilla vaan rennosti rakoon ja korille. Kerran lipsahti. 3,2,2
18: Tähän vaan envyä suoraan. Kaksi kertaa osuin, kerran en. Kaksi kertaa 4 m putilla, kerran sylkäsi prodigyn häkkyrä taas ilkeesti. 2,3,4
19: Piikkihysseä cravella. Kaksi kertaa pitkäksi, joista toinen yli kymppimetrinen sisään ja kerran 5-6 m putille, joka sisään. 3,2,2
20: Viime vuonna joukkue-sm:issä otin tästä 4 nostopirkkoa. Nyt siihen väliin oli tullut laituri, eikä enää pystynyt skipauttaa veden kautta läheskään yhtä helposti. Ekalla kiessillä kusin liian löysänä ja 10 cm vajaaksi veden puolelle. Retee verdictillä bäkkärihyssenä taas liian löysänä ja 10 cm vedessä. Lukua tuli, eikä yhtään gagosta. 6,3,3

Kausi alkaa olemaan vähän niinkuin siinä. Vähän antiklimaattisesti tuli se kyllä päätettyä hölmösti harrastuksen kannalta suunnitellun loman takia. Ei näin. Talvikauden treeniä olen jo miettinyt aika paljon ja siitä voisi ääneen ideoita täällä paremmalla ajalla. Teemana pelifiilis ja sen löytäminen.

[ymme]

Jaa-a pitäisiköhän sitä vähän tarinoida syksyn tunnelmista. Päätavoitteena loppukaudeksi asetin peruskunnon kohottamisen aerobisen ja erityisesti jalkoihin kohdistuvan harjoittelun osalta. Kesän polviongelmat olivat sen verran inhottava ja varoittava esimerkki siitä, miten sitä keho vanhenee näillä geeneillä jo näinkin nuorena, ja miten paljon se ottaa sipuliin, kun on jatkuvasti varottava heittoa. Ajattelin, että nyt jos koskaan on ryhdyttävä säännölliseen kehonhuoltoon. Toistaiseksi on ollut niin upea syksy kelien puolesta, että on vaan ollut pakko käydä fribaamassa. Täten 2 kertaa viikossa 45 min lenkki ja 3 kertaa viikossa 3 sarjaa syväkyykyt ja askelkyykyt. Päälle keskivartalon ja jalkojen venyttelyt niin voisi ensi kesäksi saada vähän liikkuvuuttakin. Tätä helppoa rytmiä on nyt reilu kuukaausi railatettu ja huomaahan sen jo miten kevyempää ihan radalla käveleminenkin on. Tarkoituksena koventaa fysiikkatreeniä loppuvuotta kohti ja alkuvuodesta lisätä keski- ja yläkroppa viikottaiseen ohjelmaan.

Yksinpuhelun osalta tästä pääsee aika luontevasti siirtymään seuraavaan puheenaiheeseen. Aika paljon nimittäin tullut pohdittua fribassa sitä fiilistä, että saat itsestäsi irti juuri sen, että peli kulkee. Jokainen on varmasti kokenut joskus sen tunteen, kun kaikki vain yksinkertaisesti onnistuu. Se fiilis, kun pelaaminen on kivaa, kiekot tuntuvat hyvältä kädessä ja vallitsee ylipäätään sellainen usko omaan tekemiseen ja rentouteen. Itse koin näitä muutamia tänä vuonna. Olen niitä aika paljon pohtinut ja olen löytänyt tilastoistani tiettyjä kaavoja. Yksinkertaisia huomioita, kuten darrassa ei kulje, huonot yöunet rasittavat ja epäsäännöllinen sekä liiallinen treenaus sekoittavat pään. Sitten on niitä asioita, joita saa jo vähän kaivaa, kuten toista kierrosta päivässä ei jaksa pelata, sipuli kuoriutuu kun käy näennäisesti huono tuuri, kilpakumppaneiden juttuja ei jaksa kuunnella jne.

Isoin asia mitä tänä vuonna olenkin oppinut on pelihuumorin vaikutus peliin. Pelihuumorin kautta olet valmiimpi kohtaamaan näitä edellämainittuja ongelmia ja vastoinkäymisiä. Olen jopa pelannut pari kierrosta ihan jees pienessä jälkihassussa, nauranut törkeille sylyille keskeltä koria, sietänyt rasittavia pelikavereita ja jopa liittynyt näidän kanssa juttuun. Tällä tavalla olen pystynyt lähestymään tasaisempia pelisuorituksia ja ylläpitämään 18-väylän pelin aikana sellaisen tilan, että heitettäessä edellinen heitto on jo unohtunut. Miten tämän sitten yhdistää fyysiseen harjoitteluun? Pystyessäni määrittämään kuluneena vuonna oppimani, on ollut pakko miettiä myös sitä, mitä olen tehnyt väärin, ja jossa olen epäonnistunut. Nimittäin fysiikka petti. Polvi kipeytyi, lähes jokainen hellepäivänä pelattu kierros jäi todella veltoksi ja ylämäkien kiipeäminen reppu selässä hengästytti ja pisti jumiin liian pitkäksi aikaa. Yllättävää, sillä tänä vuonna olen panostanut vähiten lajin ulkopuoliseen harjoitteluun kuin pitkään aikaan. Peliteknisesti koen nyt "löytäneeni" draivini sekä puttini siten, että niiden suorittamiseen on kylliksi itseluottamusta. Kun valmistaudun kisakierrokseen asianmukaisesti treenaamalla viikolla säännöllisesti, nukkumalla hyvin ja tankkaamalla kisa-aamuna, jaksan pelata ensimmäisen kierroksen erinomaisesti. Tästä löytyy tältä kaudelta lukuisia esimerkkejä, joista räikeimpinä Ama-tour Keinari, jossa ensimmäisen ja toisen kierroksen rating-ero on 68 pistettä. Team DGstore qualifier finaalissa 59 pistettä ja Oulun ama-tourilla 52 pistettä. Monessa muussakin kisassa oli havaittavissa sama ilmiö, vaikka sainkin useaan kertaan hallittua katastrofia suht hyvin. En myöskään koe ns. sulaneeni, sillä itse tiedän parhaiten, milloin pelifiilis katoaa, enkä voi sanoa jännityksen pilanneen yhtään kisaa.

Juuri tämä pelifiilis on omissa kirjoissani se ominaisuuksien summa, joka määrittää kierroksen tason. Pelitekniikka ja lajitreeni, fyysinen kunto, pelihuumori ("sipuli") sekä valmistautuminen. Siinähän sitä soppaa riittää. Pelaajana olen toki vielä valovuosien päässä mistään lopullisesta tasosta, mutta on kiva silti yrittää ymmärtää kokonaiskuvaa.


Samalla alkaa olemaan aika paketoida tämä kausi (ja aloittaa talvikausi). Kisoja on toistaiseksi takana 19 ja kierroksia näissä kertynyt 46, mikä on ihan jees. Kokemuksia sekä isompia ja pienempiä oivalluksia on kertynyt hurjasti. Voittoja ei toistaiseksi vielä ole, mutta oma taso on tullut pari kertaa ylitettyä niin paljon, että olen näihin enemmän kuin tyytyväinen.

Rating 10/2016: 925
Top 3 Paras kisa/rating k.a.:
-Grip EQ Tour - Tammisaari (973)
-Sepän Heitto (963)
-Grip EQ Tour - Lahti (958)
Top 3 kierrokset/rating:
-Grip EQ Tour - Lahti/1 (985
-Grip EQ Tour - Tammisaari/3 (984)
-Team DGstore Qualifier Finaali/1 (984)

[ymme]

Oli kyllä niin perinteisen epäperinteinen eka kierros Keinari openissa tänä aamuna. Sanotaan näin, että pari kertaa tuli sählättyä aika ennennäkemättömän lahjakkaasti, pari kertaa kävi aika jäätävä tuuri ja pari väylää tuli ihan pelattua todella upeasti. Keravalla siis tuuli tänään. Paljon.

Bägi:
Ion, Envy, Zone
Verdict
Crave, Relay, Resistor, Max
Wave, Octane, Stiletto



1: Rennosti vaan vippaillen. Verdictillä hysse mantereen päähän. Lipsahtaa vähän, mutta tästä johtuen ollaan aivan saaren kärjessä metri outista molempiin suuntiin, eli about täydellinen paikka jatkoheitolle. Siitä sitten hysse Octanella hysse nostolle (-1)

2: Relaylla se perus flippari väylään. Hirveellä griparilla eka puu, kikit pitkälle vasuriin. Sieltä vaan mellakkaa Stiletolla väylää päin. Kuulemma tippui 1-väylän puolelle outtiin, mutta rollasi sen koko ojan yli ja vielä viitisen metriä 2-väylän puolelle. Siitä sitten loooiva hysse Octanella mukille. Putti ehkä 15 metristä sisään. Tätä voisi jo kutsua par-seiviksi (-1)

3: Aika kova vastis. Stiletolla hysse väylään, jää hyvin 10-20 m keskivaiheen puiden eteen aivan vasempaan reunaan. Stiletolla hysseflippi reilun kympin lyhyeksi (joo, stiletolla sai tähän tuuleen heitettyä hysseflippiä). Putti ineen (-2)

4: Wavella matalaa ylikääntävää väylään. Nein, gripari ja kiekko korkealle, kääntää yli eikä palauta ja ollaan aika pitkällä lähellä tietä siellä oikealla. Aika tiheitä oli raot korille, mutta jostain piti yrittää. Ekalla pääsi parikymppiä eteenpäin, sitten hyppyputti kalliolle. Hyppyputti lähtee vähän huonosti hyssessä ja feidaa, mutta pysähtyy portaisiin. Siitä portaiden päältä joku 7-8 m putti yläpantaan ja todella pelottavasti alaspäin, mutta pysähtyy. Vitosen bogiputti sisään (-1)

5: Resistorilla fore, liian korkea ja jää yli kympin putti, jonka mummotan alle ja otan paarin (-1)

6: Liian alivakaalla Ionilla pieni lähärimäinen loiva hysseneppi oikealta, mutta suoristaa ja jää 7-8 m putille. Sisään kuitenkin oksien takaa (-2)

7: Relaylla vaan väylään ja osuu. Vastiksessa vaan kippaa yli ihan huolella. Zonella foreneppi nostolle puolen välin tienoilta ja par (-2)

8: Cravella hienosti väylään, melkein näkee korille. Ionilla pieni hysse koria kohti, mutta tuuli painaa täysin alas ja jää joku 15-20 metrin jännäri vastikseen pudotettavaksi korille. huolimattomasti lähtee kuitenkin aivan antsassa ja on liitelemässä korin yli, kunnes puusta kikit korin alle (-2)

9: Verdictillä rento lähäri mutkaan. Tuuli vähän saa suoristamaan, niin olla mutkassa aivan oikealla. Vähän outo paikka ja lähäri on sen mukainen. Verdict forella grippaa vasuriin ja jää joku 30 m neppi korille, mutta tämähän lipeää kädestä ekaan puuhun. Toinen mokoma sitten onnistuu ja upea bogi (-1)

10: Cravella väylään, vähän nousee ja feidaa liian aikaisin, kympin putti ei mene ja par (-1)

11: Verdictillä fore liian kovaa, 10 m yli kalliosta ja paluuneppi alle (-1)

12: Alivakaa Envy alkaa olemaan liian alivakaa ja kääntää yli palauttamatta. Reilu kympin putti ohi ja par (-1)

13: Octanella väylään vähän ujosti. Feidaa etuajassa puiden sekaan, josta sama kiekko forella ulos ehkä 60 m lähärille. Zonea korille, mutta rollaa. Putti yli kympistä alarautaan ja rollit takaisinpäin vähän pidemmälle. Tämä sisään like a boss, bogi (0)

14: Kova vastis, Resistorilla väylään, kääntää vähän yli suoristaen ja ylikääntäen ja putoaa ekasta koivusta alas. 40 m venytyslähäri ionilla vajaaseen kymppiin ja sisään (0)

15: Ionilla sinne päin. Ohittaa eka puut, mutta jostain kikit outtiin. Outin reunalta hyppyputti korille ja bogi (+1)

16: Octanella pieni gripari ja ottaa väylän oikealta puolelta kikit väylälle ylämäen alapäähän. Tästä saa kuitenkin suht hyvin riipaistua korkeahkon hyssen täysiä mukille. Vitosen putti sisään (0)

17: Jotain uutta: Maxilla pakkoantsa forella väylään, vähän liian korkea, joten feidaa oikealle kuusen taakse, josta kuitenkin sellainen 70-80 m loiva palauttamaton antsa Envyllä nostolle (-1)

18: Envyllä pienoinen neppi, vastis vähän jänskättää ja lähteekin liikaa oikealle. Puusta kikit väylälle ja hyppyputti löysänä liian korkeaksi kutosen putille rinteeseen. Vastiksessa ajattelen, että tosta vaan kovaa suoraan koriin, mutta ranne tekee jerkut ja ohi. Kuumottava 8-9 m paluuputti kuitenkin komeasti sisään ja bogilla selvitään (0)

Paarilla jaetulla 3. sijalla ja 949 pinnaa reittinkiä. Ihan jepa. Katsotaan, miten huomisen myrskyssä jaksaa takoa Kaarelaa ja Pohjolaista vastaan parin heiton takaa-ajoasemasta.

[ymme]

Toka kierros sitten olikin teemaltaan sellainen ota karkkia, mutta siinä on salaa laksatiivia. Paskat nimittäin meinasi valahtii loppuratkaisussa pöksyyn

1: Alivakaa Verdict suoristaa hieman liikaa ja liitelee muutaman metrin pitkäksi mantereen päästä outtiin. Kuitenkin sen verran pitkällä ollaan, että Octanella helpohko hysse mukille. 5 m putti sisään ja par (0)

2: Tuulee aika kiitettävästi. Nakkaa Relayn väylään ja annan alivakaan kiekon tehdä työt. Rele kyllä kääntää yli ja reilusti, mutta tuuli painaa sen suoraan maahan väylän päätyyn. Tästä korkea hysse Maxilla väylälle metsän toiselle puolelle ja neppi korille. Vitosen putti taas sisään. Tällaiset pienet putit ovat hyviä kierroksen alkuun. Lähtee niinsanotusti käyntiin (0)

3: Stiletolla hysse sweettiin, Stiletolla toinen vastikseen, mutta liian löysänä ja jää yli kympin vajaaksi. Ei mene (0)

4: Wavella ylikääntävä oikeaan reunaan, helppo 40 m Ionilla mukille. Pelottavat kikit vähän oikealle kalliosta, mutta selviää säikähdyksellä. Alle vitosen putti sisään ja pörö (-1)

5: Verdictillä fore nostolle (-2)

6: Ekaa kierrosta vakaammalla Ionilla loiva matala hysse mukille tarkoituksena, mutta nousee aivan liikaa. Kymppi alamäessä pitkänä, putti sinne päin ei mene, mutta jää nostolle ja par (-2)

7: Yritän vähän liikaa Releellä ja ekoista puista oikealta kikit vasuriin tien viereen. Jostain välistä saa kuitenkin venytettyä Maxiantsan™ korille päin. 15-20 m putti taitaa hipasta yläpantaa. Bogi (-1)

8: Loistavasti Cravella väylään, melkeen näkyy yläpanta, mutta lähäri Envyllä pitkäksi tielle. 15-20 m putti alapantaan ja par (-1)

9: Kusinpa tämänkin taas lahjakkaasti. Verdictillä ihan hyvin mutkaan, vähän liikaa oikealle puun viereen, että joutuu ottamaan tukijalan vasemmalle. Envy lähtee huonosti pelkällä kädellä puihin väylän reunassa. Hyppy putti jostain kolosta reiluun vitoseen ja putti sisään. Par (-1)

10: Päivän toinen sysipaska avaus, tunsi heti, että yliyritti. Crave korkealle oikealle, mutta munkilla kikit keskelle väylää tielle. Zonella foreneppi ylös korille ja nosto-par (-1)

11: Taas lähtee fore hyssenä, en tajua mikä tässä väylässä on. Ihana sama mikä kiekko niin oikealle ollaan kuusten takana. Neppi jostain ympäri korille ja par (-1)

12: Envy vähän lipeää vasuriin, mutta skippailee rinteestä mukille päin. Yli kympistä putti ohi ja paluu sisään (-1)

13: Octanella hienosti 10 m metsän taakse, vakaammalla mokomalla jatko forella about täysiä, kun luulin ettei kunto riitä korille asti kovin helpolla. 20 m pitkänä ja neppi korille, par (-1)

14: Toinen katastrofeista. Octanella aivan mainio avaus väylään, osuu kuuseen ennen koria ja jää sinne 30 metriin. Hyppy putti alle todella löysänä, jää yli vitosen haaraputti kivenlohkareen edestä ja ohi korista. Toinen kutosesta taas ohi, kun rupesi se edellinen gripari jänskättämään. Vähän olisi varmaan pitänyt ottaa aikaa. Kuitenkin kiessin muut putit tuntuivat erittäin varmoilta. Tupla (+1)

15: Ionilla sinne päin, jää jonnekkin 15 metriin. Putti kostoksi sisään (0)

16: Edellisestä kierroksesta ylikompensoiden lähtee Oktaani liikaa hyssessä bogimonttuun. Jäi ihan ok paikkaan kuitenkin, kun pystyi ihan vauhdin kanssa jatkamaan. Liikaa oikealle kuitenkin korkea piikkihysse ja jää mäen puoleenväliin. Siitä sitten neppi korille ja par (0)

17: Maxiantsaa taas alamäkeen. Tällä kertaa onnistuu paremmin, mutta alkaa palauttaa alhaalla juuri, kun kops kuuluu. Kikit vasuriin suolle. Täältä löytyy kuin löytyykin pieni rako (https://www.facebook.com/fgclubkeinukallio/videos/1105437132826282/), josta saa Envyn söpösti runtattua korille. Osuu vikaan puuhun, josta kutosen putti sisään ja pörö (-1)

18: Ei jumalat näemmä salli meikäläiselle vielä menestystä. Hyi saatana. Envyllä ihan ok mummotus väylään, mutta tuuli tappaa täysin ja suoraan jonkkaan. No ei siinä, ojan yli pieni 15 m neppi korille ja keliin suhteutettuna hyvä kierros olisi paketissa. Noh, alaraudassa roikkuu se vitun ctp-lappu, johon joku tuulenvieren putterin ohjaa ja rollit suoraan outtiin ja irvokkaasti vielä siten, että aidasta läpi oikein molskahtaen takaisin veteen. Vitutus on käsinkosketeltavissa. Tässä vaiheessa ei järki enää toivonut vaan epätoivoisesti yritin sitä muutaman metrin puttia ylämäkeen sivutuuleen, mutta ei mene. Vielä neppi alle ja vahva seiska korttiin. Hevonsaatana. (+3)

Disclaimer: Älkää ymmärtäkö väärin, syytän tuuriani, enkä kisajärjestäjää siitä lopun osumasta. Kisathan olivat täyttä parhautta alusta loppuun, ottaen huomioon olosuhteet (27 maksamatonta kilpailijaa jne jne)

Joka tapauksessa tämä kierros mahdollisti aika eeppisen sudarin. Nimittäin Kalevin kanssa pääse oikein koko rahan edestä mättämään pellolle viimeisestä (raha)palkintosijasta

1: Kiinnostus oli aika vähissä, sillä fiilis ei missään vaiheessa oikein palautunut. Haku päälle; Vakaammalla Verdictillä aivan mantereen kärkeen, Octanella vitosen putille, putti ketjuista ulos. Kalevi seiftasin paarin

2: Wavella todella korkea antsa, tuuli nappaa jotenkin älyttömästi ja lätty lentää jotain yli 20 metriä(!) ojan yli oikealle kohti kolmosväylää. Kalevin fore napsahtaa puihin ojan jälkeen ja tippuu alas. Kalevi pistää pitkän hyssen hienosti väylää pitkin n. 30-40 m lähärille. Meikä mättää Stiletolla kiukkuforea korille päin, mutta liikaa oikealle, outtiin. Kalevi sählää hyppyputtilähärinsä vasuriin kympin putille. Mä pistän sen n. 8-metrisen putin outista sisään ja paineet Kaleville. Ei mene, lisää sudaria

3: Stiletolla väylään, Kalevilla suoristaa vähän ja tippuu aivan outin rajalle oikealle. Siitä hänelle vähän hankala lähäripaikka, mutta isokäsi tykittää pitkän hyssen välimetsän yli par-paikoille. Mä Stiletolla niin kovaa bäkkäriä kuin lähtee, muttei heittoon saa oikein voimaa. Kympin putti jää, jonka ujutan sisään ja vien 50 e lohdutuspalkinnon. Kaleville jalo TD nimesi lavan Novellea, josta lohkeaa jo pienet hymyt


Ei siinä, tunsin itseni todella kynnellekykeneväksi molemmilla kierroksilla. Tämä kierros per päivä sopii itselleni tällä kunnolla loistavasti. Onnittelut vielä muille voittajille, tämä oli yksi tasaisimmista ja jänskimmistä kisoista, joissa olen ikinä ollut. Viikon päästä talvisarjan startti ja kohta märälle lenkille, sii juu