Laajiksen Karviskisat takanapäin. Keli oli loistava, nauhatkin sai repiä kiekoista kun hanki oli kovettunut niin ettei kiekkojen hukkumisesta ollut juurikaan pelkoa.
Ensimmäiselle kierrokselle lähtö amatööriykköseltä, ja heti avaus ketjuista ulos. Sen lähemmäs holaria en päässyt, mutta yhteensä niitä tulikin kisassa sitten viisi kappaletta joista kolme taisi tulla juuri tuolla väylällä. Varmaan puoli vuotta menty viikkokisat ilman holaria (yleensä ei kylläkään am-rataa ole ollut kisassa mukana) ja nyt sitten kerralla viisi.
Tosiaan ykköseltä birdie, seuraavaa saikin odottaa seiskaväylälle asti. Kämmen ei kulkenut yhtään, jota kyllä lähestymispelissä paikkasi ihmeen hyvin toiminut rystylirvaisu Summitilla, mutta Envyllä kämmenavaukset kakkosella ja kolmosella ei sitten pirkkoihin riittänyt. Bogeyfreenä kuitenkin alakerta, eli ihan ok -2 vaikka pari lisää miinusta olis ollut ihan jees...
Propuolella sitten veitsenterällä vitoselle asti, vähän sinnepäin heittoja välillä mutta seuraavalla sai sitten paikattua ja par-tahtiin mentiin. Vitosella sitten kisan ainoa sisään mennyt pidempi putti ja birdie. Seiskalla sitten lähdin toteuttamaan hieman omituista pelikirjaani, Vibramilla pientä hysseä. No kiekko vähän oikealle ja metrin päässä tiistä olevaan puuhun, josta kimmotus tien toiselle puolelle puiden taakse. Upsia, ylipitkää puttia, huonoa puttia ja tuplabogey korttiin. Noh, harmittihan se sitten sen verran että seuraavalla väylällä yritin rykiä vähän turhan paljon ja lensin Icebugeista huolimatta selälleni tiille, kiekko ensimmäisiin puihin josta kimposi takaisin päin tiin edessä menevään jätevesiojaan.
Pari huonoa heittoa päälle ja bogey. Alkoi jo vähän puntti tutista kun seuraavalla väylälläkin avaus puihin, mutta vielä sain parin pelastettua. Kympillä vielä putti alarautaan ja kierroksen toinen bogey.
Avauskierros siis hyvästä alusta huolimatta plussalle, +1 ja toiseksi viimeiseen pooliin taistelemaan kiekkopalkinnosta.
Amatöörineloselta lähdettiin, ja pääsi pitkää ylämäki birdietä yrittämään. Vaisu putti ja par. Kutosella todellinen aivopieru, piti heittää G-FD:llä korkea kämmenhysse mutta keskityin niin korkeuteen että unohtui se hysse heitosta... Kiekko melkein nelosväylälle, josta kuitenkin hyvä kämmenantsa Witnessillä korin lähelle mutta ylämäkiputti oli taas liian hankala ja ketjuista ulos.
Seiskalla birdieputilla mutta enpäs huomannutkaan yhtä roikkuvaa oksaa johon kiekko luonnollisesti pysähtyi ja par. Kasilla päätin palata takaisin kämmenheittoon vaikka se ei ollut kulkenutkaan. No ei kulkenut vieläkään, Envy ensimmäisiin puihin ja ties minne. Huono lähestyminen (kämmenellä) liian pitkäksi ja bogey taas. Tässä vaiheessa poolin kärkimiestä viisi takana (lähdettiin kaikki tasatuloksesta).
Ykkösellä birdie, kakkosella se kämmen sitten lähtikin hyvin paitsi että vähän liiankin napakasti ja selvästi pitkäksi melkein kasiväylälle. Putti vajaaksi ja par. Kolmosella vielä birdie ja alakerta nollaan.
Pronelosella tuli viimeistään uskottua Witnessin alivakaus. Hysseflippi kohti koria käänsi niin paljon yli että päätyi koko puusaarekkeen oikealle puolelle rinteeseen. Sieltä kämmenantsaa sokkona jonnekin korin suuntaan. Lyhyeksi jäi ja bogey.
Vitoselta peruspar, kutoselta bogey kun jokainen heitto oli vähän sinnepäin, ja seiskalta hieman onnekkaasti par vaikka avaus epäonnistui taas. Kyllä tuossa pitää ruveta taas Envyä heittämään varsinkin nyt kun ei enää naruja tarvitse.
Kasilla luiskahti peukalo kiekon päältä kesken heiton mutta Mako3 lensi suoraan kohti koria jääden vajaaksi. Todella ponneton putti vajaaksi ja par. Ysillä kopisteltiin taas puita ja bogeytä. Kympiltä taas par. Kolme väylää jäljellä ja neljä perässä kärkeä. Ykkösellä sitten päätin lähteä hakemaan tosissani birdietä, ja FD jäi vähän näppeihin kääntäen pikkuisen yli niin että kiekko paineli puukasan yli kauas rinteeseen. Hyvältä tuntunut lähäri kuitenkin napsahti pieneen rimpulapuuhun, seuraava korille ja bogey. Viisi eroa ja eipä siinä sitten.
Kakkosella FD puttipaikoille mutta ketjuista ulos. Kolmosella taas peukalo luiskahti kiekon päältä (Mako3 jälleen) ja kuitenkin taas ihan ok paikoille kiekko liiteli. Sen verran puuta vain tiellä että ei päässyt kunnolla puttia yrittämään ja par. Yläkerta siis +4 ja kokonaistulos kisasta +5 jolla heltisi avoimessa sija 31/36.
Kokonaisuudessaan ensimmäinen kierros oli mukavaa heittelyä, mutta kakkoskierroksella meni vähän yliyrittämiseksi. Heti kun lähdin miettimään toisten pelaajienkin tulosta niin alkoi oma peli kärsiä. Ylipäätänsäkin on kyllä tullut huomattua että selvästi itseäni parempien pelaajien kanssa heittäessä omakin peli kulkee usein paremmin, ja jossain määrin sama on nähtävissä myös itseäni selvästi huonommin pelaavien kanssa pelatessa, mutta suurinpiirtein oman tasoisten pelaajien kanssa pelatessa oma peli hajoaa helposti varsinkin jos toisillakaan ei peli kulje. Osittain kyse lienee yleisestä mentaliteetista heittueessa; usein kovemmat pelimiehet luo tietynlaista rentoutta ympärilleen, ei kiroilla ja manata kokoajan puuosumia (eikä vain siksi koska niitä ei tule niin paljon).
No nyt lapsi heräsi, jatkan myöhemmin jos jatkan.
