Kirjotellaas taas tänne välillä, hetkeen ei oo kuulunut mitään mut kerrotaan nyt osa asioista edes:
Blogin viime postista on aikaa tasan 4 viikkoa, kun pelattiin Lausteen Eo-quali.
Sitten seuraavana viikonloppuna oli Kaatiksen Pro-tour; Cmoon, kotirata, rataa hinkattu aivan tarpeeksi, tiedän joka kiemuran koko radassa.
Kisaa edeltävänä päivänä Korpisen Tomi saapui mun luokse Orimattilasta bunkkailee pariksi päivää ettei tarvi ajella edes takas.
Tomi iski huudeille 13 aikoihin, siitä kaatikselle pelaamaan 10-18 väylät kun Tomi ei ollut aikaisemmin pelannut "uusia" väyliä.
Painelin menee monen monta avausta väylil, kaatiksel joutuu muute heittää aika lujaa.
Käteen sattu ja kroppa aika puhki. Mut eiku meikä kämpil safkaa, juomaa ja lepää.
Tunti riittää, eiku parigolfaa.. huuhuhelihuu. Annetaam mennä.
Parigolfailtiin ihan hyvin, draivi kulki mukavasti. Pari pahaa mokaa tehtiin mutta muuten tosi hyvin.
Sitten viel rangel reipas tunti neppailua puttereil ja ultimate pannulla ja vasuril roiskien.
Lähetää menee koisii? "Eiku lähetää junnujen kans kiessil" "ok" .. Junnujen kans täys rundi betsil vaihtu 7 väylä jälkee totaaliseen nuutumiseen ja voimien loppumiseen.
Olin aivan kuitti sen jälkeen, himaan. Pääsin kotiin, lasi vettä ja sänkyyn, nukahdin ja nukuin kuin tukki.
Herätys soi "ei prkl"... olo oli ja kroppa oli samaa mieltä kans. Kaikkialle sattu, todella voimaton olo ja mitään ei saa itestä irti.
Tein sen _VIRHEEN_ mitä älkää kukaan tehkö. Heitin liikaa ennen kisaa ja olin fyysisesti aivan loppu.
Omaan suht hyvän fyysisen kuosin, urheilu kuuluu joka päiväiseen rutiiniini ja olen koko elämäni harrastanut urheilua välillä aika korkealle ja välillä ei niin korkealla tasolla. Kaatis vaan näytti kyntensä, katalat kummut. Ehkä opitaan vähän taas. Oppirahoja tässä vielä maksellaa näillä kisavuosilla ja tulevaisuudessa ollaan fiksumpia.
Kaatiksen kisa oli aivan surkea esitys iteltä. Ei vaan jaksanut. Kroppaan sattu ja keskittyminen oli aivan muualla. En jaksa kisasta puhua sen enempää.
Kaatiksen skaban jälkeen iski "masennus", friba ei kiinnostanut pätkääkään. En vain jaksanut ajatella fribaa yhtään. Hyh.
Seuraavat pari päivää vietin kaverin purjeveneellä Suomenlahdella. Chillailin vain himassa, olin rannalla, pelasin futista, beachia ja kaiken näköstä mitä ennen kuulu kesään ennen fribaa, se oli nastaa.
Meni viikko ennen ku sain ekan kerran koskettua fribaan sen kisan jälkeen, oli aika fiilis maassa.
En tiedä miksi, koitin kertoa itelle että tiedät mikä meni vikaan yms, mutta kun ei. Ei kiinnosta oikeen.
Siitä muutama päivä ja alkoi jo intoa löytyä fribailun suhteen onneksi.
Mennään Virtasen Susannan kanssa sekaparigolfin sm:eihin pelaa joten pikku reeniä Karkkilan parigolfista hakemaan.
Pelailtiin Sanna kans -4, mikä meni ihan hyvin kyl meiltä. Hyvä me, parempaaki pystytään!

Rundi jälkee ei ollut haluja lähtee edes kotiin vaan halusin toiselle rundil ja hakee kovaa tulosta.
Ahjoniemen Mikko oli pelannu surkeen rundin ekal myös ja istuskeli Kisakeskukses, kysäsin Mikkoa ja suostu pelaa toisen meikä kans. Eiku toiselle rundil ja katotaa kui käy. Alotettiin laimeasti par,par,pirkko,par,pirkko,par mutta sit alko aukee hanat ja pelattii lopulta -12 mikä oikeutti kevyesti 1 sijaan ja parigolfin voittoon. Ehkä tää into alkaa irtoo
