Toinen kierros alkaa väylältä 2. Koska lähtiessäni kisatoimistolta missään ei näy ryhmämme kansiota, oletan jonkun sen ottaneen jo mukaansa. Johtopäätös osoittautui puutteelliseksi, mikä selviää aloitusajan lyödessä ja kaikkien ryhmämme jäsenten päästyä tiille. Juoksuhommiksi siis.
Raskaat talvikengät kiidättävät menoani jäisen loskan päällä sohjokimppujen lennellessä metrin askelteni perässä. Toimistolle päästyäni huomaan hätäilleeni turhaan, koska edelleenkään en näe missään ryhmämme kansiota. Paluumatka tiille käy yhtä lennokkaissa merkeissä. Tässä vaiheessa kiittelen talven aikana viettämiäni hetkiä Cross-trainerin selässä.
Tiille päästyäni ja tilanteen valjettua päätämme pitää kirjaa kännykkään. Mainio ratkaisu. Missä olisimmekaan ilman teknologiaa?
Väylä 2: Ihan samanmoinen hysse kuin ensimmäisellä kierroksella, paitsi ei sittenkään. Puu tulee vastaan 40 metriä ennen koria. Mikrosekunnilla lipsahtanut lähäri neljään metriin, josta mikrosekkunniks tarrannut putti ohi. +1. Sellainen startti.
Väylä 3: Gripparilla aukosta läpi puihin. Forelähäri kolmeen metriin. Laskettuani ranteen tärinän frekvenssin suhteessa korin linjaan onnistun irrottamaan kiekosta optimaalisella hetkellä, putti sisään. +1
Väylä 4: Samanlainen forehysse paikaltaan noin metrin enemmän oikealle kuin ekalla kierroksella. Puttiyritys ohi ja kolmeen metriin. Tökkäys sisään. +1
Väylä 5: Varovainen forehysse 10 metriä vajaaksi korista. Helppo liukuri korin alle ja mutakasaan. Nosto sisään.
Väylä 6: Forella sweet spotiin. Forella kolmeen metriin. Jäykkä tökkäys sisään, onhan kyseessä birdie. Par.
Väylä 7: Identtinen blissurykäisy samaan kohtaan kuin ekalla kierroksella. Siitä lähäri noin 10 metriä korin oikealle puolelle. Päätän yrittää puttia sisään, vaikka korin alla on jäätä, vastatuuli on kova ja suuntana on alamäki. Kauhea lepakkoputti lipsahtaa selvästi liian aikaisin, mutta sattuuu kääntämään yli juuri korin kohdalla ja räpiköi sisään. -1. [Epäonnistunut heitto, hyvä lopputulos. Lasketaanko näitä...?]
Väylä 8. Iso hysse 13 metriä pitkäksi sohjolätäkköön. Vapautunut yritys lopahtaa noin metri ennen koria maahan. Nosto sisään. -1
Väylä 9: Jälleen identtinen heitto kuin ekalla kierroksella. Hieno hysse tosin skippailee nyt 8 metriin, mutta ihmeen kaupalla uskallaan yrittää sisään kovasta vastatuulesta huolimatta. Hyvä putti, ei väpätystä ja voimakin on kohdallaan. -2.
Väylä 10: Erittäin kova tykki tuulta apunani käyttäen korin tasalle, mutta 20 metriä oikealle. Hyppyputti kolmeen metrkiin. Tyrkkäys sisään. -2.
Väylä 11: Tällä kertaa hysse vain 8 metriä vajaaksi metsään. Löysä yritys sisään jää vajaaksi. Nosto sisään.
Väylä 12: Putteria ilmaan, täysin piikkisuora heitto alusta loppuun laskeutuu metrin korista vasemmalle. Nosto sisään. -3.
Väylä 13: Balettivauhdinotto auttaa vedestä skippaavan Bansheen viiteen metriin. Vapautunut putti keskelle. -4.
Väylä 14: Rociforeantsa jää 7 metriä vajaaksi. Käteen jäänyt lörtsäputti menee selväsi korin ohi... eikun feidaa sisään. -5.
Väylä 15: Löysä roci jää 10 metriä vajaaksi puiden taakse. Kovalla itseluottamuksella matkaan lähtenyt puttini osuu matkalla oksaan ja laskeutuu korin alle. Nosto sisään. -5.
Väylä 16: Yllättävän kovaa lähtenyt putteri löytää tiensä kohti koria, mutta niin kovaa, että ilman puuosumaa se olisi ainakin 20 metriä pitkä. Puuosuman kautta kahteen metriin. Nosto sisään. -6.
Väylä 17: Erinomainen rocifore viiteen metriin. Ikävä kyllä korin takana vaaniva rotko vilkkuu mielessäni ja päätän tökätä kiekon löysänä vasemmalla ja alarautaan sen sijaan, että laittaisin sen rennosti sisään. Nosto. -6.
Väylä 18: En kuivaa kiekkoani, vaikka huomaan sen olevan vähän liukas. Kyllä sillä voisi vielää tämän heittää. Noh, lipsahdus korista vajaaksi 10 metriä, josta liu'utus kolmeen metriin. Hilattuani sydäntäni kurkusta alas 10 senttiä, saan kuin saankin tökättyä kiekon sisään. -6.
Väylä 1: Ihan hieno pommihysse korista vasemmalle noin 9 metriä. Siitä todella arka yritys korin alle... eikun kolmeen metriin. Päässä sumeni jo nyt. Sydän ei pamppaillut, vaan tärisi. Se väpätti. Otettani puttiasennon huomasin ranteeni vispaavan aivan hervottomana. Noh, äkkiä vain kiekosta eroon eli korin ohi oikealta.
Saatuani valot päälle ja tasattuani hengitystä hetken asetun puttaamaan bogiani. Noh, ihmeen kaupalla pystyn tyrkkäämään kiekon korin pohjalle, ja samalla saan täysin vapaasti kykkiä aikani korilla totaalisen mielenhämärän sumentaessa kaikki aistit. -5.
---
Olo oli aivan hirveä. Kävin tarkistamassa tulokseni toimistolla, mutta päässä kumisi aivan tyhjää. Loppukierros väylän 17 puttimokan jälkeen oli henkisesti riudattava kokemus. En mitenkään osannut käsitellä sitä, että pilasin ihan okei menneen kisani vielä viimeisellä väylällä. Hävetti aivan perkeleesti, ja oli pakko mennä ulos ottamaan happea.
Tiesin, että kaikki muutkin ovat paranteet tulostaan, joten palkinnot menisivät kuitenkin minulta ohi.
Jahka väki alkoi kaikota, olin jo saanut ajatukseni sen verran kasaan että sain itseni kammettua takaisin toimistolle. Noh, vaikka lähes kaikki olivatkin parantaneet, eivät kuitenkaan tarpeeksi. Nousin yhden sijan ja lopputuloksissa jaetuksi kolmanneksi. Ihan kivat 90 euroa palkintorahaa, ei mitkään kummoiset ratingit, mutta enpähän ainakaan huonontanut.
Edelleenkään kilpaileminen sinänsä ei jännittänyt yhtään. Ainoastaan alle 10 metrissä olen niin paniikissa, että jokainen edes koriosuma on minulle jo voitto. Etäisyys 3-6 metrissä on pahin. Siinä unohdan kaiken sen, mitä harjoitellessani olen tehnyt. Koko keho menee aivan veteläksi ja päässä hakkaa tyhjää, hengitys kiihtyy ja käsi alkaa vapista.
Olipa ihan helvetin rankka päivä.
