Kiekon rakenne ja kohtien nimitykset

[Mahwell]

Aloitin uuden aiheen, kun en löytänyt tälle mitään sopivaa. Itseäni askarruttaa, kun täällä puhutaan lyhenteillä asioista jotka vaikuttavat kiekon lento-ominaisuuksiin. Tein pienen kuvan joihin haluaisin tietoa, A:n tiedän, mutta muut kohdat on vähän auki:

[Flick Maniac]

A - rimmin sisäpuolen syvyys (rim depth)
B - siipi (wing) ??
C - valusauman korkeus (parting line height; PLH)
D - no idea, mitä tällä halutaan tarkoittaa??
E - rimmin leveys?? (rim width)

En minä tiedä näillä muilla kuin C:llä olevan selkeitä vaikutuksia lentoon sinällään että niistä puhuttaisiin. PLH on kuningas vakautta määritellessä, ja ajaa muovilaadun ja painon ohitse lähes aina.

Muut kohdat on enemmänkin sellaisia "miten sopii käteen, millainen tuntuma" asioita, ainakin mulle. Paitsi rimmin leveys tietty suoraan suhteessa nopeuteen.

[Mahwell]

Itse olen käsittänyt, että D olisi tuo PLH. Siivenkärki missä on yleensä enempi tai vähempi hiottu saumakohtaa. Helpottaisi varmaan selvitystä jos olisi oikeasta kiekosta samanlainen kuva.

[Hukka55]

Omat arvaukset tuosta Mikon vastausten pohjalta

A - rimmin sisäpuolen syvyys (rim depth)
B - siipikulma (enemmänkin B ja C suhteesta lasketaan siipikulma)
C - siiven korkeus  (wing height) (parting line height voi olla myös korkeammalla, ei ole aina siinä mihin siipi ns. loppuu -siksi tämä ei ole PLH)
D - Siivenkärjen terävyys (Wing tip width) (e.g. onko tylppä- vai teräväsiipinen kiekko)
E - rimmin leveys (rim width)

[Flick Maniac]

Joo totta, menin sekaisin kun en ole ennen tuollaista jakoa edes ajatellut D:hen. Mut joo, kyllä kiekosta sen PLH:n näkee. PLH:han olisi kuvassa tietysti piste, eikä tuollainen jana.

Onko tuollainen "Wing tip width" (sanoisin itse mieluummin height) käytössä jossain ihan mitattuna?

[Mahwell]

Onko PLH tuo lisä viiva-E:

[Hukka55]

Onko tuollainen "Wing tip width" (sanoisin itse mieluummin height) käytössä jossain ihan mitattuna?

Ei, se on puhdas arvaus.. en tiedä mitataanko edes sellaista oikeasti. Eiköhän kun meillä on tylppä ja teräväreunaisia kiekkoja.

[Enrico]

En minä tiedä näillä muilla kuin C:llä olevan selkeitä vaikutuksia lentoon sinällään että niistä puhuttaisiin. PLH on kuningas vakautta määritellessä, ja ajaa muovilaadun ja painon ohitse lähes aina.

Siiven leveys on yhtä kuin kiekon nopeus. Siiven koveruus määrittää myös kiekon vakautta. Koverasiipinen kiekko on vakaampi kuin kuperasiipinen. Kiekon rimmin syvyys on yksi tekijä kiekon liidossa. Tai no, kiekkohan voi olla syväkin, vaikka siinä on matala rimmi jos dome on korkea. Eli mitä enemmän ilmaa kiekon alle mahtuu, sitä liidokkaampi se on, näin yksinkertaistettuna.

[RistoS]

Siiven koveruus määrittää myös kiekon vakautta. Koverasiipinen kiekko on vakaampi kuin kuperasiipinen.

Lisäksi kun samaan muottiin tehdään tylppä siiven kärki, saadaan kiekkomallista vakaampi versio (Truth vs. Verdict).

Ja valusauma (parting line) on se miltä se kuulostaakin, eli muotin ylä- ja alaosien valamisen jälkeensä jättämä viiva siiven kärjessä. Trilogy-midareissa tuo on onnistuttu saamaan aika hyvin piiloon.

[tuomasv]

Yhteänä mittana tässä olisi voinut olla vielä kiekon korkeus, ts. kuinka kupera/tasainen kiekko on suhteessa rimmiin. Mutta se on toisaalta varmaan jo kaikille selväkin ja helppo äkkäillä itse.

Hyvä ketju! A:n ja B:n risteyksessä voi tietyissä kiekoissa olla ns. bead, joka ymmärtääkseni 1) parantaa otetta ja 2) pidentää kiekon vakaana pysymistä ehkäisten kulumista.

[Jaskala]

Mut joo, kyllä kiekosta sen PLH:n näkee. PLH:han olisi kuvassa tietysti piste, eikä tuollainen jana.

Kyllähän PLH on nimenomaan height eli korkeus, jota kuvataan janalla. PL voisi olla Se piste, mutta San arvo lienee tässä keskustelussa minimaalinen.

Tuota F-mittaa hieman mietin. Eikös Se mitata ns vaakasuoraan, jolloin siiven profiili ei vaikuta tulokseen.

[Enrico]

Siiven koveruus määrittää myös kiekon vakautta. Koverasiipinen kiekko on vakaampi kuin kuperasiipinen.

Lisäksi kun samaan muottiin tehdään tylppä siiven kärki, saadaan kiekkomallista vakaampi versio (Truth vs. Verdict).

Ja valusauma (parting line) on se miltä se kuulostaakin, eli muotin ylä- ja alaosien valamisen jälkeensä jättämä viiva siiven kärjessä. Trilogy-midareissa tuo on onnistuttu saamaan aika hyvin piiloon.

Yhteänä mittana tässä olisi voinut olla vielä kiekon korkeus, ts. kuinka kupera/tasainen kiekko on suhteessa rimmiin. Mutta se on toisaalta varmaan jo kaikille selväkin ja helppo äkkäillä itse.

Hyvä ketju! A:n ja B:n risteyksessä voi tietyissä kiekoissa olla ns. bead, joka ymmärtääkseni 1) parantaa otetta ja 2) pidentää kiekon vakaana pysymistä ehkäisten kulumista.

Bead on aika yleinen tapa tehdä kiekosta vakaampi. Buzzz ja Wasp ovat profiileiltaan muuten aika samanlaiset, mutta Buzzzissa ei ole beadia (tässä tapauksessa kiekosta tehtiin alivakaampi poistamalla bead). Bead vaikuttaa samalla tavalla kuin siiven koveruus, sehän tavallaan tekee profiilista koveran. Itseäni tuo bead häiritsee draiveissa, siksi käytänkin vakaana midarina Verdictiä, jossa vakaus on saatu aikaan tylpällä siiven kärjellä.

[Mahwell]

Mut joo, kyllä kiekosta sen PLH:n näkee. PLH:han olisi kuvassa tietysti piste, eikä tuollainen jana.

Kyllähän PLH on nimenomaan height eli korkeus, jota kuvataan janalla. PL voisi olla Se piste, mutta San arvo lienee tässä keskustelussa minimaalinen.

Tuota F-mittaa hieman mietin. Eikös Se mitata ns vaakasuoraan, jolloin siiven profiili ei vaikuta tulokseen.

Tuo F ei niinkään mittana vaan laitoin sen takia, että vaikuttaako tuon alueen kuperuus miten suuresti esim. nopeuteen tai vakauteen?

Bead on aika yleinen tapa tehdä kiekosta vakaampi. Buzzz ja Wasp ovat profiileiltaan muuten aika samanlaiset, mutta Buzzzissa ei ole beadia (tässä tapauksessa kiekosta tehtiin alivakaampi poistamalla bead). Bead vaikuttaa samalla tavalla kuin siiven koveruus, sehän tavallaan tekee profiilista koveran. Itseäni tuo bead häiritsee draiveissa, siksi käytänkin vakaana midarina Verdictiä, jossa vakaus on saatu aikaan tylpällä siiven kärjellä.

Jes, tässä nyt yksi selitys mikä auttaa ymmärtämään. Kiitos.

[ymme]

beadihan siis ei tee kiekosta vakaampaa vaan antaa kiekolle kyvyn säilyttää vakautensa pidempään



luultavasti perustuu siihen, että rimmin alareunasta tulee paksumpi, joka hidastaa kulumisesta johtuvaa massakeskipisteen siirtymistä

[tuomasv]

beadihan siis ei tee kiekosta vakaampaa vaan antaa kiekolle kyvyn säilyttää vakautensa pidempään



luultavasti perustuu siihen, että rimmin alareunasta tulee paksumpi, joka hidastaa kulumisesta johtuvaa massakeskipisteen siirtymistä

Jep, tässä uskossa minäkin olen + todennyt käytännössä hyvin toimivaksi ratkaisuksi.