Frisbeegolf-forum.fi

Author Topic: Rakkaudesta lajiin  (Read 1443535 times)

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2400 on: 30.12.24 - klo:11:31 »
Olen tässä jäänyt pikku flunssassa vähän tuijottelemaan seinää. Toisaalta olisi aika hienoa kun pääsisi heittämään frisbeetä, mutta senverran on kipeänä ettei viitsi itseään ja sydäntään ylimääräistä kiusata joten olen näköjään keskittynyt sitten frisbeefilosofiaan.

Tuossa aiemmassa viestissä mietiskelin puttaamisen rajan siirtämistä 20 metriin ja sen vaikutusta maailmankaikkeuteen. Yritän pukea jatkojalostuneita ajatuksiani sanoiksi.
Frisbeegolfissa toimitaan monessa asiassa kuten golfissa. Säännöissä on paljon samankaltaisuutta ja mikä tärkeintä, tuomitaan toisten peliä ilman tuomareita. Golfissa tosiaan pelataan paljon isommista rahoista ja välillä tuntuu ettei ammattimiehet (kirjaimellisesti ammattimiehet) osaa pelaamansa lajin sääntöjä. Siellä vähän väliä hylätään pelaajia kun eivät ole osanneet pelata sääntöjen mukaan (esimerkiksi bunkkerissa ei saa koskea mailalla hiekkaan kuin lyödessä jne.) Molempien lajien perusideana on pelata sääntöjen mukaan vaikkei kukaan olisi näkemässä. Tämä tuntuu unohtuvan keskustelussa.

Frisbeegolfin sääntökirjassa kohdassa 801 Sääntöjen noudattaminen on ensimmäisenä
801.01 Reiluuden periaate
Nämä säännöt on suunniteltu reilun pelin hengen edistämiseksi kaikkien pelaajien keskuudessa.
Sääntöjä tulkitessaan pelaajien tulee käyttää sitä sääntöä, joka lähimmin käsittelee kyseistä tilannetta.
Jos jotakin tilannetta ei täsmällisesti määritellä säännöissä, noudatetaan reilun pelin periaatetta.
Yleensä paras tapa on noudaattaa tai käyttää päätöksenteon apuna lähintä olemassa olevaa sääntöä tai sen henkeä.

Minun mielestäni tämä tarkoittaa yksittäisen pelaajan kohdalla sitä, ettei pelaaja yritä käyttää sääntöjä tai sen tulkitsemisen puutteita hyväkseen. Koskapa aiemmin puheena ollut askelputti on laillinen jos se tehdään oikein niin sitä ei pidä tietenkään kieltämän. Jos kuitenkin internet täyttyy hidastetuista videoista yksittäisen pelaajan osalta joissa näkyy että säännönmukaisesti tukipiste on väärässä paikassa kiekon irrotessa kädestä pelaaja syyllistyy rikkomukseen johon pitäisi puuttua. Ongelmaksi koituu "kostomentaliteetti" ja "oman pelin sotkeminen" kun tilannetta ei paljaalla silmällä näe. Mielestäni pelaajien reilun pelin mukaisesti pitäisi olla hankkimatta itselleen hyötyä siitä, ettei joku puutu tekemääsi rikkeeseen. Sama koskee tietenkin mandomissejä, outteja ja kaikkia muitakin sääntöjä.

Olisiko sitten reilua jos tiedettäisiin että pelaaja X:n askelputti on videolta katsottuna aina väärin ja sovittaisiin muiden ryhmän pelaajien kanssa etukäteen että kun se kerran on väärin niin otetaan se pois ja callattaisiin se joka kerta kun pelaaja sen tekee? Sopimisella tarkoitan että kun siihen tarvitaan toisen pelaajan vahvistus niin sovittaisiin etukäteen että jos minä callaan niin sinä vahvistat. Tämähän kuulostaa salaliittoteorialta, mutta jos pelaaja ei osaa askelputtia muutenkuin väärin ja käyttää sitä tehokkaasti niin onko reilun pelin hengen mukaista että sääntöjä rikkomalla saa hyötyä?

Meillä näyttäisi olevan aika pitkä matka vielä siihen, että "herrasmiesmäisesti" kyettäisiin pelaamaan hakematta etua pelitilanteessa.
Meillä jotka pelaamme pikkurahoista tai pokaaleista luulisi olevan helpompaa yrittää voittaa myöntämällä omat virheet kuin jos pelataan oikeasti tuhansista tai kymmenistä tuhansista euroista. Edelleen päästään kysymykseen siitä, miten golfarit kykenevät tähän?

Yksi vaihtoehto säännöissä mielestäni olisi, että se jonka heittoa tuomitaan ei saisi osallistua tuomitsemiseen. Neljän hengen ryhmässä kun tarvitaan nyt vain yksi joka ei seurannut peliä tai on muuten vain mukavuudenhaluinen eikä halua tuomita rankkaria hieman epäselvässä tilanteessa ja päädytään nopeasti "pelaajan etuun" kun asia on epäselvä.
Meidän pelaajien tehtävä on heittämisen lisäksi muodostaa mielipide pelikavereiden heittojen lentoradoista ja kiekon heiton jälkeisestä sijainnista. Oikeasti on tietenkin mahdollista, että ollaan eri mieltä, mutta rohkeasti pitää uskaltaa olla jotain mieltä. Mando meni joko oikein tai väärin, kiekko joko on OB tai ei, osuiko jalka markkeriin ennenkuin kiekko irtosi kädestä jne.
Jos noudatamme kaikki sääntöjä pitäisi pelaamisen muodostua vielä mukavammaksi kaikille kuin nyt. Ei tarvitsisi miettiä olenko nilviäinen kun en puuttunut sääntörikkeeseen tai olenko nilviäinen kun puutuin sääntörikkeeseen. Kaikkien sääntörikkomusten pitäisi olla siten samanarvoisia, että jos sääntöä rikotaan niin siihen puuttuminen ei ole henkilökohtainen hyökkäys sinua kohtaan.
Ymmärrän tämän tuovan peliin uuden näkökulman joillekin, mutta kun sen ei pitäisi olla uusi näkökulma että pidetään säännöistä kiinni.

Tässä näen kyllä ison roolin meidän ykköspelaajilla. Toivoisin heidän kykenevän päättämään ryhmänä, että pidetään vaikka 30s säännöstä kiinni. Jokainen heistä tietää, että siitä pitäisi tulla seuraamuksia jos käyttää heittämiseen yli 30s joten luulisi olevan järkevää opetella heittämiseen sellainen rutiini, että normitilanteessa se puoli minuuttia riittää varmasti. Vaikeat paikat ja asennot on varmastikin kaikkien mielestä hieman eri juttu, mutta jos ollaan tiukkoja niin selkeintä on vaatia 30s sääntöä joka paikassa. Toki pitäisi ensin päästä kiekolle mikä sekin on välillä haastavaa.

Olen näitä juttuja varmasti kirjoitellut aiemminkin ja olen pääosin edelleen itseni kanssa samaa mieltä. Jaksan kyllä edelleen ihmetellä niitä ammattipelaajia ja muitakin jotka ajattelevat näitä asioita lähinnä siitä näkökulmasta miten jokin sääntömuutos vaikuttaisi heidän omaan peliinsä. Arvostaisin jos kyettäisiin ajattelemaan asioita vaikka koko lajin näkökulmasta. Tekeekö jokin sääntömuutos lajistamme muiden silmissä paremman. Mielestäni jos televisiosta katsotaan frisbeegolfia ja ulkopuoliselle selviää, että joitakin sääntöjä ei tarvitse noudattaa niin se laskee kyllä lajin arvostusta. Mitä sellaisilla säännöillä tekee joita ei tarvitse noudattaa? Toisaalta jos poistamme puttaamisesta tasapainoisen asennon vaatimuksen niin mitä seurausta sillä olisi? Tulisiko lajiin tyylikkäitä donkkausputteja joita voisi näyttää sitten videoilla?

Onneksi en ole kuitenkaan lajin sääntöjä laatimassa ja arvostan yrityksiä saada lajistamme urheilu-uskottavampaa. Ajatelkaa miten hienoa olisi jos sen lisäksi, että frisbeegolfia on kiva katsoa ulkopuoliset vielä voisivat toisilleen sanoa että onpa hieno laji kun pystyvät pelin sisällä tuomitsemaan toisiaan rehellisesti.

Saattaa olla liikaa pyydetty, mutta olisihan se hienoa.


Näköjään aina kun näitä sääntöjuttuja ihmettelen niin olen vertailemassa lajiamme golfiin. Meillä onkin mielestäni ainakin tässä tuomitsemisessa opittavaa golfista. Toisaalta tietenkin suurin osa kilpailuista menee ihan oikein eikä siellä ole mitään ihmeellistä, joten saatan nillittää pitkiä viestejä ihan turhaan.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2401 on: 07.01.25 - klo:10:20 »
Alkoi kuumotella kun ei ollut pitkään aikaan heitellyt kiekkoa. Ihan hyvä kun jokin into pysyy päällä vaikka taitaa alkaa 18. kausi frisbeegolfin parissa.

Käytiin Karkkilassa pelaamassa talvileiska. Tiipaikat oli putsattu ja ihan kivoja neppailuväyliä. Alle 100m kaikki ja suurin osa alle 60m.
Vähän eri suuntiin kääntymistä olisin itse kaipaillut, mutta oikein kivaa talvitekemistä. Toimii varmasti ihan kivasti vaikka luntakin tulisi enemmän.
Peli sujui varsinkin aluksi varsin mukavasti. Puttikin oli ihan ok varsinkin puoleenväliin saakka, loppua kohti alkoi hieman tulla haasteita, mutta oikein oli hauskaa pelailla.
Bägi oli kokonaan mukana, mutta eipä tuolla montaa kiekkoa olisi tarvinnut. Oikeastaan parin kiekon harjoitteluratana toimisi ihan kivasti, kunhan nyt varautuu siihen että joku kiekko voi hankeen hukkuakin.

Tästä sitä pitäisi alkaa sitten rakentaa kesän kisakalenteria, mutta jotenkin tuntuu että ehtiihän sitä. Masteritour ja SM-kisat taitaa pyörittää meikäläisen kesää aika paljolti, sekä sitten jotain lähikisoja joihin voi mennä nopealla aikataululla jos elämään sopii.

Hieman yllättäen onkin jo tammikuun 7. päivä tätä vuotta joten sehän on kevät ihan kohta.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2402 on: 09.01.25 - klo:12:30 »
Kuntosalihommat alkaa toimia rutiinilla eikä jaksa ottaa joka kerta niin paljoa päähän kun sinne vääntäytyy. Hiljalleen käytettävät painot menevät painavammaksi joten kai siitä jotain hyötyäkin on.

Seuran touhuja tässä hiljalleen askarrellaan. Kesäksi on tulossa kisahommia myös seuran ulkopuolelta, joten paikalliset pääsevät omallakin kentällä kisaamaan enemmän. Tämä on aika hieno palvelu vaikka siinä moni näkikin uhkia ja ehkä näkee edelleen.

Erilaisilla keskustelualustoilla huomaa kuinka hiljalleen kiihtyy keskustelu kisoista, pitäisikö lähteä MM:iin, mitä touria, onko hyviä kisoja tiedossa jo valmiiksi ja niin edelleen. Oikein hauska huomata kuinka lajin parissa alkaa kuumottelu ihan niinkuin ennenkin vaikka aika moni näistä yhteisöistä joihin kuulun on täynnään meitä jo vähän pitempään pelanneita.

Jonkun laskuopin mukaan taitaa alkaa 18. kausi frisbeegolfin parissa, joten jotkut asiat pitäisi sujua jo ehkä rutiinilla :)

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2403 on: 27.01.25 - klo:14:19 »
Piti lähteä Lappiin, mutta lähdettiin sitten Espanjaan. Ehdin käydä kertaalleen pelaamassa ja sitten sunnuntaina suoraan kisahommiin.
Mijasissa onkin kiva systeemi kun viikottain pelataan liigaa niin pääsee ihan oikeita kisoja pelaamaan ja vaikuttamaan ratingiinsa.

Lähdin retkelle sellaisen vajaan bägin kanssa ettei tarvitse koko settiä mukaan kun tietää ettei montaa kertaa ehdi pelihommiin. ¨
Mukana oli DD3, HaloShryke, HaloFirebird, HaloTL3, HaloSidewinder ja Buzzz, kaksi P2-putteria tietenkin. Pikku paketti joka kulkee kätevästi muiden tavaroiden mukana. Ajatuksena että DD3 on tuulisiin olosuhteisiin ja pääkiekkoina olisi Shryke ja Sidewinder.
Hyvä suunnitelma. Paitsi, että treenikierroksen väylällä neljä liian vähän antsaa Shrykeen ja kiekko jonnekin pusikkoon. Eikä missään.
Tätä ihmetellessä sitten menikin aikaa kun piti oikein miettiä, että jäisikö kisasta pois kun luottokiekkoa ei ole. Tuulisena päivänä sinisellä leiskalla lopputulokseksi +9 joka oli aika heikkoa tekemistä. Toki oli hakemista kun se Shryke poistui keskuudesta.

Kyllä se pelaamisen himo oli kuitenkin sitä luokkaa ettei haitannut pikku viat. Pelataan niillä mitä on ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.
Ensimmäisen väylän greenillä heti vitosen missi. Ei hyvä. Sitten tuli kohta toinenkin bogi ja vähän oli heikkoa tekemistä. Siitä se sitten kuitenkin hiljalleen lähti toimimaan paremmin ja loppua kohti sitten kolme pirkkoakin pöytään ja paluu pariin.
22 osallistujaa mukana, joten 970 reitattu kaveri kun pisti -7 pöytään niin se vaikutti aika paljon ratinkeihin. Varmaankin paikalliset pelaavat muutkin siellä itseään paremmin, joten hienoiseksi pettymykseksi parilla sai vain 940 taikapistettä.
Olen omaan peliin ihan tyytyväinen, ehkä fiilispohjalta sellaista 960 peliä jos olisi ollut täysi fieldi. Olisi tuo -7 hävinnyt sinne pisteiden sekaan, mutta nyt sille piti antaa paljon pisteitä niin muille jäi vähemmän. Toki tuo -7 olisi sekin ollut varmasti parempi isommalla fieldillä.
Mutta mitäs noista, ratingit on ratinkeja. Yllättävän vähän isompia virheitä, joten tästä on hyvä jatkaa. Puttikin oli ihan ok alun jälkeen joten tässähän voi olla vaikka toivoa :)

Tässähän ollaan kohta jo helmikuussa ja sehän on lyhyt kuukausi. Täällä etelässä on kunnon paskatalvi, eli näyttää enemmän kylmältä syksyltä kuin talvelta. Periaatteessa voi käydä pelaamassa mutta keli on ihan takapuolesta. Olisi aika hienoa jos olisi kuivaa ja kylmää niin ulkoilukin kiinnostaisi enemmän. Ehkä nyt sitten maltetaan ja käydään salilla vääntämässä peruskuntoa. Tässä onkin seuraavan PT-tunnin jälkeen tarkoitus alkaa panostamaan liikkuvuuteen, joten tiedä mitä kaikkea kropassa tapahtuu.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2404 on: 25.02.25 - klo:10:07 »
Kausi lähestyy ja Masteritourin uusi organisaattori on saanut homman hyvin käyntiin. Toki on kyse kevään ensimmäisistä kisoista joihin aika usein on löytynyt pelaajia, mutta omasta näkökulmasta ehkä merkittävintä on että touriin kuuluu melkein 20 kilpailua joista voi nyt sitten jo merkkailla kalenteriin itselle sopivia. Se on aika hienoa kun voi kalenteria miettiä normaalia pidemmälle vaikkei suoraan tour mielessä olisikaan.

Lajiharjoittelu on ollut aika paljolti tauolla. Työt eivät ole mahdollistaneet seuran salivuoron käyttöä ja kelit ovat olleet aika surkeita. Toisaalta olen viettänyt nyt lomaa Levillä keskittyen sitten yleiskuntoharjoitteluun. Olen huomannut, ettei se salilla käyminen ole ehkä ihan niin tuskaista kuin aiemmin vaikka päiväkohtaisesti se raudan nostaminen tuntuu olevan kovin eritasoista. Tällä viikolla olisi personal trainerin tapaaminen ja ajatuksena olisi loppukevät suunnata kohti liikkuvuutta.
Leville vein sukset ja kun ei salilla tule käytyä niin otin sitten jumppamielessä perinteistä hiihtoa. Neljä suoritusta kuuden päivän aikana. Ensimmäisellä kerralla 8km ja lopuilla kerroilla 14km. Tasan 50km on nyt sitten suksittu ja jälleen on ihan käsittämätöntä miten se pistää sydämen sykkimään. Vaikkei kiirettä pidä erikseen vaan hiihtelee vaan niin keskisyke on 140 ja koko ukko ihan hiestä märkä pipoa myöten. En nyt osaa tuostakaan nauttia muutenkuin, että lenkin jälkeen on kiva saunassa todeta että onpa jumpattu sitten taas.

Ammattilaiset aloittavat kautensa ensi viikonloppuna ja DGN näyttää taas melkein joka viikonloppu jotain. Meillä rouvakin erikseen ihan odottelee pääsevänsä katsomaan frisbeegolfkisoja.

Tästä se hiljalleen lähtee. Kaatiksen masteritouriin on ilmoittauduttu ja Kaatis openiin, joten reissukisoja katsellaan sitten lähempänä.


Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2405 on: 11.03.25 - klo:17:27 »
Pitkäänhän se menikin, mutta päästiin viime viikolla heittämään Kaatikselle käytännössä kesäkelissä. Olipa siistiä.
Pelin taso oli kyllä aika heikkoa koko porukalla, joten parantamista jäi.
Onneksi siellä oli välillä hyvääkin tekemistä, mutta kylläpä jäi sellainen fiilis että ruosteessa oli koko ukko.

Nyt sitten menee melkein kolme viikkoa Levillä joten sen jälkeen tuskin on Nummelassa enää lunta vaikka tulisi takatalvikin.

Alkaa kyllä olla sopivaa kuumottelua.
Uudet "SahaBuzzzit" on kyllä aika mainion näköisiä ja yllättävän nahkeaa oli muovikin. Saattaa päästä bägiin melkein suoraan ihan ullkonäollä jos vain yhtään tuntuu hyvältä kädessä.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2406 on: 21.03.25 - klo:10:51 »
Kevättä pukkaa ja heittohalut tietenkin sieltä nousee. Itselle napsahti lomamahdollisuus ja rouvan kanssa vietetään nyt lomaa Levillä.
Kuntosalihommissa olen ollut aika reipas ja nyt on sitten vaihdettu vähän liikkuvuutta kasvattaviin treeneihin. Olin jo viikon työhommissa Levillä, joten kuntosalihommat on hieman harvemmassa.
Leville lähtiessä päätin jättää kuntosalivälineet kotiin ja panostaa yleiskuntotreeniin hiihtämällä. Pertsan vetäminen on ihan huikeaa yleisjumppaa, joten vaikka se on asiana tylsää niin yleiskuntoa kehittävänä melkein liiankin hyvää.
Sykejumppaa ja käsivarsissa on mielenkiintoisia väsyviä lihaksia joita ei näköjään ole kuntosalilla kyennyt treenaamaan tarpeeksi.

Puttihommaa pitää ehtiä ennen kauden alkamista treenata niin, että jos vaikka saisi itseluottamusta puttaamiseen. Aivan liian helposti nitkahtaa sielu kyljelleen eikä osu enää mihinkään.

Ammattilaisten kisakausi on alkanut ja onpas jännittäviä kisoja. Viime viikonlopun Wacon avoimen luokan viimeinen kierros taisi olla jännittävin mitä olen nähnyt. Tänä viikonloppuna mennään Austinissa, joten päästään jännittämään olisiko Nikestä uusimaan mestaruuttaan.


Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2407 on: 27.03.25 - klo:10:45 »
Austinissa sitten olikin taas niin jännää että meni yöunet sekaisin kun ei voinut mennä nukkumaan. Ja sehän päättyi sitten vielä suomalaisittain mainiosti. Nikeltä huikeaa peliä, Vänekin nousi uudelle tasolle. Naisissa kolme kympin sakkiin. Oikeastaan ainoa ikävä juttu oli Heidin loukkaantuminen. Toivotaan, ettei ole isompaa sotkua.

Aika monessa tuutissa alkaa nyt kuhina kun Masteritour on jo alkanut, mutta yhä useampi on kaivanut lisenssit ja frisbeekassit esiin.
Hienoa nähdä, että lajissa vielä kuhisee. Näyttäisi siltä, että jos koronan aiheuttama lajin harrastajien nousu jätetään välistä niin ollaan ihan ok kasvussa vielä. Eli otetaanpa taas rauhallisesti ja sovitaan, että tällaiset Masteritourin kaltaiset uuden tekemisen mallit leviävät hiljalleen koko lajiin. Toivottavasti frisbeegolfissa yrittäminen on tulevaisuudessa kannattavaa koska se ihan selvästi sataa meidän harrastajienkin laariin. Se mitä aiemmin tehtiin harrastuksena voi osalle tuoda senverran lisätuloja, että kannattaa olla järjestämässä laadukkaita kilpailuja. Seurat varmasti järjestävät omien resurssiensa mukaan jatkossakin kisoja, mutta isompien tapahtumien järjestäminen vaatii jo paljon paneutumista ja osaamistakin.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2408 on: 10.04.25 - klo:10:48 »
Nyt on ollut intoa pelailuun. Parit viikkokisatkin lähiseudulla on tullut käytyä ja itsehän pidän näitä hyvänä kilpailunomaisena harjoitteena. Heitetään jokaisella väylällä vain se yksi kiekko ja pelataan oikeassa järjestyksessä seuraten muidenkin peliä. Välillä mennään hitaasti ja sen kestäminen on isossa roolissa kun pelataan kilpaa. Treenatessa heitellään monta avausta ja vauhtikin on usein itselle sopiva.

Kiekkopuolella olen yrittänyt opetella heittämään alivakaampia kiekkoja. Ai että kun HaloRoadrunner menee pitkälle kevyellä vedolla kun saa sopivaan kulmaan sen kiekon. Tuuliherkkähän se on, joten pitää treenailla että saa luottoa siihen.
Vakaammissa kiekoissa on se hyvä puoli, että yleensä niitä saa heittää kovaa. Kun alkaa heittää hiljempaa niin käy helposti niin että pakka vähän hajoaa ja rennosta tuleekin löysä. Silloinhan se heittokin menee minne sattuu. Monessa paikassa kuitenkin olisi kätevää hallita tuollainen alivakaan kiekon heittäminen. Niinkuin tietenkin kaikkien.
Sahalaita-Buzzz meni suoraan bägiin ja jäi sinne. Tuntuu kovin hyvältä ja lentää hyvin, vielä kun on kauniskin niin miksikäs ei.

Kisakausi lähenee ja puttia pitää vielä hinkata. Putti tosin on talvehtinut aika hyvin, mutta pitää varmaankin päättää miten putataan kun viime vuonna valittu haaraputtikaan ei aina toimi toivotusti. Tässä sitä on ihmisellä miettimistä.


Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2409 on: 23.04.25 - klo:10:40 »
Vähän kuin puskasta herra Saturi laitteli viestiä, että pääsiäismaanantaina olisi Skogbyn kisassa paikka. Pieni muutaman sekunnin tarkastus elämäntilanteeseen ja eikun mukaan. Varsinaisesti ei ollut tarkoitus, mutta huomaa kuinka helposti tuli sellainen ajatus että onpa hienoa päästä kisaamaan. Kilpailussa oli ainakin omassa luokassa aika kova tasokin, joten pääsee heti katsomaan missä mennään.
Puttiharjoittelua piti tehdä ennen kisaa, mutta kelit oli eri mieltä. Paikalle mennessä oli jo vähän epävarma olo siitä putista, joka ei ole aiemminkaan ollut hääviä. Puttiongelmat voi onneksi kiertää heittämällä tarpeeksi lähelle koria.

Pari päivää jo oli tullut vettä eikä se sade ihan loppunut ennen kierrosta, väheni vain. Niinkuin aika usein sadekeleillä, jää lämmittely aika vähiin kun tärkeintä on pitää kädet kuivana. Kaikenkaikkiaan kävin puttaamassa ehkä kymmenen puttia ja sitten väylälle X2 josta aloitettiin. Heitin kolme forea ja yhden bäkkärin, joten olin valmis kilpailuun. Tuttuja kavereita kaikki ryhmässä, joten tämähän on kuin kotiin tulisi.

Koskapa Mijaksen kisaa ei lasketa niin tästä se sitten lähtee.
X2 hankala väylä jossa pitäisi päästä oikealle pusikon jälkeen ja sitten vältellä vasemmalla olevaa outtia. Forella lähdettiin kun tuntui paremmalta. Siihen sisäkurviin ja metsikköön. Sillälailla. Siitä sitten kesän ensimmäinen patent pending sinne jonnekin.
Kolmosheitto forella oli jo parempi ja puttasin paria noin kympistä. Eihän se mennyt, joten bogilla aloitettiin.

X3 suora ränni, par 4. Tähän on helppo ottaa lukua mutta hyvällä avauksella pääsee pirkkohommiin. Bäkkärillä HaloSidewinder vaikutti hyvältä idealta. Aivan liian aikaisin kädestä ja vasemmalla olevaan puuhun. Pomppu väylän oikealle puolelle. Tästä nyt sitten rauhassa fore tuohon metrin aukkoon ja pelataan par pois. Ei mitään hätää. Ekaan puuhun osuu hän. Sieltä sitten päästiin jo eteenpäin ja neljäs korin alle. Toinen bogey putkeen ja kausihan alkaa mallikkaasti.

Palataan perusleiskalle. Väylä 17.
Reilu kasikymppinen suora heitto. Buzzzillahan se menee kauniisti, niin suunnittelin. Liian aikaisin kädestä ja vasemmalle. Ei osu heti puuhun, josta seuraa että pääsen pelaamaan helpon parin. Ei oikein lähde. +2

18. Nyt sitten ei jää käteen. Ei jäänyt. 104m suora heitto ilman feidiä pitäisi heittää. Päädyin siihen Sidewinderiin. Lähtee oikeastaan aika hyvin kädestä, mutta on matala. Hittolainen. Siihen se kyntää keskelle kenttää ja vajaa 40m korille. Siitä forella neppi kahteen metriin ja par korttiin. Vähän bonushan tähän olisi pirkko tehdä, mutta itseluottamus olisi iloinen asia.

1A. Pidennetty ykkönen. Tiitä on viety kauemmas. Par 4. Fore lähtee vähän sisäkurviin, mutta menee tuurilla puiden välistä. Jää 60m korille. Ihan ok fore kuuteen metriin ja rauhallinen haaraputti sisään. Josko tästä tuurilla lähtisi mopo käyntiin.

1B. Oikealle kääntyvä 85m metsästä ulos. Hazardia vasemmalla. Fore lähtee aika hyvin nyt linjaan. Pieni tuulenlukuvirhe ja oikealta tuleva tuuli painaa kiekkoa alaspäin. Noin kymppiin alas ja metrin verran sisällä hazardista. Putti taisi osua yläpantaan, joten par korttiin. +1

1C. Perinteinen moukaririnkiväylä. Puiden välistä pitäisi mennä urheilukentälle, kaikki muu on hazardia. Fore ei ole hyvä mutta osuu suunniteltuun aukkoon. Vajaan kaksi metriä urheilukentän puolella, joten jää noin 45m korille. Zonella kahteen metriin ja birdie. Parissa.
Tämä olikin ns. pakkopirkko, joten hyvä.

2. Pidennetty kakkonen on hyvä "uudistus". Avaus lähtee vähän liikaa vasemmalle, mutta ui puiden välistä oikeastaan sinne minne avausta yritetään heittää. Kakkosheitossa pitää vähän väistää puuta, joten fore lähtee liikaa vasuriin. Noin 12m putti ei ole huono, mutta vähän matala. No, tuurilla olisi menty, joten ihan oikein ettei saa pirkkoa. Parissa.

4. Alamäkeen lyhyt väylä. Vanha Buzzz käteen ja forella metriin. Hyvä heitto. -1

5. ihan ok avaus osuu rinteeseen ja rollaa vapautusalueelle josta käsky on mennä dropparille. Siellä olisikin liian märkää.
12m putti ylämäkeen keskelle keksintöä ja pirkko korttiin. Hiphei. -2

6. Taas livahtaa vähän aikaisin kiekko, mutta menee onnekkaasti kakkosrinkiin puiden välistä. Putti näyttää yritykseltä, muttei mene. Eipä siinä. -2

8. Löysä heitto lyhyelle väylälle ja kolmonen korttiin. Tämä on aina pettymys jos ei tule kakkosta.

9. Ylämäkiväylä. HaloRoadrunnerissa on pikkuisen liikaa hysseä ja feidaa vasemmalle. Kuuden metrin putti kuitenkin sisään ja -3.

10. tuplamandopujotteliussa TL3 meinaa mennä liian pitkälle, mutta saan Zonella foren vitoseen ja putin sisään. -4

13. Alamäkeen Firellä huono heitto. Kakkosringistä ei puttia saa sisään ja pettymykseksi kolmonen korttiin. Helppo väylä mokattu. -4

14. Fore lähtee vähän liikaa vasemmalle, mutta mando oikein ja pikku pujottelun jälkeen kiekko vitosessa. -5 kun laitan putin sisään.

15. Fore jää vähän näppiin ja menee pitkäksi kakkosrinkiin. Putti sieltä ei ole ihan huono, muttei se tietenkään mene. -5 ja ihan ok tulos.

16. Viimenen väylä, helppo par neljä alamäkeen. Shrykellä loiva hysse kovaa. Hyvä avaus. 35m korille. Zonella fore on liian matala, osuu ringissä kiveen. Vitosen putti jää. Jostain syystä ei oikein ole luottamusta laittaa kiekkoa sisään, joten ketjuista ulos ja nelonen.

Lopputulos -5 tuntuu ihan stabiililta. Sillä sai siinä vaiheessa 961 muistaakseni eli pari heittoa itseä paremmin. Ei isompaa mokeltamista, joten hyvillä mielin kohti toista kierrosta.


Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2410 on: 23.04.25 - klo:21:14 »
Hieman yllättyneenä huomioin uudelleen sisään kirjautuessani, että ilmeisesti jonkinlaiset botit tai muut epäihmiset ovat aktiivisesti näiden vuosien aikana käyneet tarkistamassa mitä kirjoittelen kun miljoona kertaa on "luettu" näitä mun sepustuksia.
Uskon että silloin joskus fribayhteisön ollessa tietoisia tästäkin alustasta täällä on käynyt ihan henkilöitäkin, mutta eiköhän tämä foorumi ole monelle epätietoisuuden tyyssija. Tulkaahan erikseen mainitsemaan jos luette tätä palstaa :)

Skogby Masters 2025 pääsiäismaanantaina. Toinen kierros.

Ensimmäisen kierroksen touhuilut riittivät viidenteen sijaan ja pienemmällä PDGA-numerolla sitten kärkikorttiin. Siellä oli jälleen tuttuja, joten ei tarvinnut juurikaan kuin kätellä ennenkuin lähdetään pelaamaan.

Aloitus väylältä 9.
Eka rundilla kakkonen kuuden metrin putilla, nyt tähän lyhyeen ylämäkiväylään täydellinen heitto HaloRoadrunnerilla. Metriin. Tahallaan. Juuri siten kuin yritin. Näin. Nyt on hyvä ihmisen jatkaa. -1

10x. Kävin ennen kierroksen alkua kokeilemassa vähän vakaampia kiekkoja avaukseen. 65m päässä oleva puu pitää kiertää oikealta, mutta loppujen lopuksi aika läheltä koska seuraava puu pitää ohittaa vasemmalta. Päädyin HaloFirebirdiin. Sehän meni siinä reenatessa ihan kauniisti. Tässä sitten pikkuisen tuli hysseä kun piti flättinä heittää ja onhan se minulle niin vakaa kiekko että metri ennen mandoa se sitten livahti rikkoen mandolinjan. Dropparilta olisi päässyt mukille sellaisella hienolla foreantsalla. Periaatteessa tiesin miten se heitetään, mutta pikkuisen liian vähän kulmaa ja sinne kakkosrinkiin se päätyi. Korotettuun koriin en saanut kiekkoa koskaan kohotettua korin tasolle, joten paluuputilla bogey korttiin. Parissa. Ai että, tämä on kyllä niin helppo väylä että oikein sylettää. Parissa.

13. Forella Fireä niinkuin eka rundilla, oli vähän parempi mutta enemmän olisi anteroa saanut laitella. Feidasi tielle ja ehkä seiskan putti jäi. Aika hyvällä putilla tuuppasin kiekon koriin. -1

14. Forella DD:tä ja nyt meni sitten mando oikein vähän liian läheltä. Ei osunut puihinkaan, joten päädyin kakkosrinkiin. Sieltä sitten kiekko koriin ja kädet pystyyn. Tässähän tulee ihme juttuja. -2


15. Päädyin tälle lyhyelle väylälle hakemaan hyssebäkkäriä kun muutkin. Buzzziin ei tullut hysseä joten meni suoraan jonnekin 15 metriin. Kun kerran kulkee niin pitihän sitä oikein yrittää, ei mennyt. Eikä ollut mikään huikea yrityskään jos muistan oikein.
-2 ja ensimmäinen par tälle kierrokselle.

16. Tässä sitten alamäkeen lyhyt ja helppo par 4. Vaihdoin välinettä alivakaampaan Shrykeen. Se lähtikin hyvin kädestä, mutta siinä vasemmalla on oikeanpuolimmainen puu kaikista vasemmalla olevista puista ja siihen sitten. Sinne se kimposi vasemmalle ja vähän eteenpäin. Korille oli ehkä 65m, näin siinä sellaisen metrin rännin johon jos laittaisin Buzzzin forella niin voisi mennä aika kivasti. Siihen sitten. Osuin siihen aukkoon, mutta siellä jonkun puun takana oli taas puu jota ei oikein voinut tahallaan väistää. Oli hyvä heitto, mutta olisi tarvittu enemmän tuuria. Sieltä sitten neppi korille ja nelonen. Kaksi nelosta tähän on kyllä surkeaa tekemistä. Enkä oikein tiedä miksi lähdin vaihtamaan kiekkoa kun sinne vasemmalle saa feidata. Kai mä sitten lähdin kokeilemaan pääseekö näin vanha ihminen mukille kun nuo muutkin yrittää.

X2. Fore oli aika hyvä tällä kertaa. Tosin kiekko oli sellaisessa paikassa, että olisi pitänyt heittää bäkkärillä neljän metrin ränniin outin yli ja saada kiekko pysähtymään heti sen outin jälkeen. Päätin olla järkevä. Foreantsa joka voisi sitten oikeaan suuntaan palatessaan mennä korille päin ehkä jopa putille. Ei ihan osunut siihen mihin yritin. Osui koivuun. Siitä pomppu kohti outtia, jäi siihen reunalle. Korille 40m ja nyt sitten pitää heittää sen outin yli.
Päätin ottaa Zonen ja forella leijutella sen siitä yli. Päällimmäisen oli kuitenkin ajatus, että lyhyeksi et sitten jätä. Se oli melkein täydellinen heitto. Se oli vain sen metrin liian pitkä ja feidasi sitten ehkä seiskaan. Josta en saanut puttia sisään. Bogey. Tähän sellaisen toki saa tehdä, mutta jäi kyllä mietittävää tulevaisuuteen jos forella tulee tollaisia paikkoja. -1

X3. HaloSidewinderillä hyvä heitto. Käytin oikeastaan koko sen nelimetrisen rännin vasemmalta oikealla ja päädyin noin 35m korista. Forella neppi ei ollut mielestäni tarpeeksi hyvä, mutta sain putin vitosesta sisään niin pitää olla tyytyväinen. -2

17. Tämä puuränni on perusheitto, mutta tänään ei puhettakaan. Aika huonoja avauksia ja tänään tuurilla kakkosrinkiin, mutta ei.

18. Tässä lähdettiin nyt sitten hyökkäämään Mamban kanssa. Lähti vain liian aikaisin kädestä painuen metsän reunaan. Korille ehkä 65m. Zonella kaunis foreantsa metriin ja seuraavalle väylälle. -2

1A. Nyt lähti fore oikeaan linjaan ja jäi ehkä 60m korille. Siihen keskelle Buzzzilla bäkkäri rauhallisesti neljään metriin ja pirkkoa pöytään.
Tämä meni hyvin tämä väylä. Kaksi pirkkoa. -3

1B. Nyt toimii fore kohtuullisesti eli hyvin. HaloShryke keskeltä aukkoa ja löytyi lopuksi metristä. Hyvä. Näin. -4

1C. Identtinen kopio löysästä ensimmäisen kierroksen foresta ja tuurilla ollaan vähän toista metriä sisällä. Neppi korille ja jatketaanpa sitten matkaa. -5

2. HaloSidewinder lähtee vähän liikaa vasemmalle ja osuu 35m päässä puuhun. Tulee aika keskelle väylää, joten ei tarvitse kaikkia puita väistellä. Tässä kohtaa näytti siltä, että korille ei pääse, mutta nelosen pelaaminen pitäisi olla aika helppoa. Otin HaloShryken käteen ja paikaltani heitin sen täysillä metrin korkuisena ikäänkuin väylän yli (sen kääntyessä vasemmalle) ja sieltä skippi kohti koria. Kakkosringin perukoilla olin haaralla puttailemassa kolmosta, joten se meni ihan hyvin. Nelonen korttiin ja matka jatkuu. Pari helppoa olisi vielä, joten tästähän voi saada vielä ihan hyvän kiessin. Kärki oli karannut kun pojat teki pirkkojunaa vuorotellen, mutta itseä vastaaan tässä oltiin enemmän pelaamassakin.

4. Alamäkeen forella Buzzz, Ehkä 10cm liian korkea kun feidasi seiskaan. Pistin sieltä kuitenkin sisään. -6

5. Mando, Hysse, rinnetontti ja vapautusalue. Tuntui ihan hyvältä. Heitto BuzzzOS:llä jäi näppiin, väisteli kuitenkin puita päätyen taas sinne vapautusalueelle. Noo, näitähän sattuu ja ekalla rundillakin laitoin tästä sisään. Koriosuma, rollit takaisin vapautusalueelle ja heikompi putti teki nelosen. Ai että keksin monta juttua miksi tämä väylä on niin huono. Pelaa paremmin sanoi toinen kaveri. -5

6. Avaus tällä hankalalla väylällä lähti vasemmalle pikkuisen, osui puuhun ja pomppasi vasemmalle. Nytkö se musta hetki sieltä tulee?
Kävi tuuri ja kiekko oli paikassa josta pystyi heittämään aika normaalisti. Se olisi voinut olla kuusien alla tai vaikka missä.
Sieltä hallittu hysse Zonella metriin ja -5. Huh. Yksi helppo väylä jäljellä.

7. Ekan kierroksen löysä pitää korjata. Ei tullut löysää. Reilun kympin pitkäksi ja pikkuisen liian vähän kulmaa. 15m putti jäi kakkoseen, hyvä yritys pamahti alarautaan ja pelasin tuloksellisesti kaksi identtistä kierrosta.


Aika hyvä mieli jäi. Taisin pelata 954 keskiarvolla mikä ei ole tietenkään mitään kummallsta, mutta ennenkaikkea parin viime vuoden epätasaisuus loisti poissaolollaan. Virheitä tulee kaikille, mutta ei mitään älyttömyyksiä, puttikin toimi meikäläisen tasolla ihan kivasti.
Laskeskelin saunassa että eka kierroksella 5 sellaista avausta jotka voi laskea hyviksi ja toisella kuusi. Aika normaalia.
Sinne jäi aika monta helppoa väylää, mutta jos ei osu niin ei pääse putille. Tästä on hyvä jatkaa. Nyt ootellaan lauantaita ja NDGE ehkä viimeistä kertaa ikinä. Ehkä.

Offline yannara

  • Seniori
  • ****
  • Posts: 487
    • View Profile
  • Oikea nimi: Mika Simolin
  • Seura: NFS
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2411 on: 26.04.25 - klo:05:36 »
Mainitaan erikseen että luetaan palstaa.

Todella hyvää unilääkettä nämä Herran Jutut
Perustekniikkani mukaan kiekko lähtee hyssessä liiallisella voimalla jonka alivakaus korjaa

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2412 on: 27.04.25 - klo:19:57 »
Tänne siis pääseekin muitakin kuin me kolme jotka kirjoitetaan edes jotakuinkin säännöllisesti.
En ole ihan varma osaisinko enää muualle kirjoitellakaan vaikka välillä onkin tuntunut että itsekseen täällä höpöttelee.
Toisaalta olen aiemminkin jo todennut, että enimmäkseen itselleen läpikäymistähän tämä on joten turha piipittää :)

Eilen oli ehkä maailman viimeinen lauantai jolloin oli NDGE. Nurmijärvi Disc Golf Experience on ollut monella lailla erityinen tapahtuma.
Se on ollut olemassa jo ennenkuin minä pelasin tätä peliä ja on muodostunut jonkinlaiseksi perinteiden monumentiksi jonne kokoontuu pelaajia jotka eivät enää ehkä pelaa ihan niin paljoa, mutta NDGE:n Järkäle jossa pelataan 2 x 20 väylää ja kävellään parikymmentä kilometriä on keväinen (ja joskus syksyinen) ennenkaikkea tapahtuma jonne tullaan pelaamaan ja tapaamaan tuttuja.
Niin nytkin. Väykkä on aiemminkin sanonut, että on viimeinen kerta mutta aina on tullut yksi lisää. Ehkä nyt tuntui olevan enemmän tosissaan lopetuspäätöksessään vaikka saunassa jo ehdoteltiin erilaisia vaihtoehtoja.

Järkäleellä on pitkiä väyliä, joihin oli nyt ilmestynyt par kutosiakin vaikka väylät oli yhtä lukuunottamatta samoja.
Käyn tässä vähän kisaa läpi, mutten ala sen enempää väylä kerrallaan avaamaan kuin ne kohdat jotka itselle tuntuu tässä kohtaa merkityksellisimmiltä.

Aloitin ensimmäisellä kierroksella väylältä 16. Se on harvoja lyhyitä väyliä, mutta pitää heittää ylhäältä lammen yli korin ollessa ehkä viisi metriä rannasta. Aika kova tuuli tuntui olevan jo aamusta joten päätin etten jätä tätä lyhyeksi ja heitin forella HaloDessua. Seiskaan. Vesi oli senverran kuumottavaa takana, ettei se oikein putti lähtenyt ja parilla aloitettiin.
17. Tässä kohtaa sitten jos yrittää kertoa ehkä vaikeimman väylän kuumotusta. Olisikohan 180m oikealle kääntyvä väylä. Vasemmalla on outtia, ehkä 20m leveä väylä ja oikea puoli hazardia. Tässä on helppo tehdä lukemaa joten olin ajatellut, että heitetään 80m fore keskelle väylää vähän vasemman outin päältä. Jos oikein käy hyvin niin siitä pääsee heittämään kakkosheittoa korille. Tämä forehan lähtee ihan reippaasti kädestä, mutta viisi metriä liikaa vasemmalle. Eihän se perkele tule sieltä takaisin ja taisin päästä 25m eteenpäin.
Toinen heitto sitten oli tarkoitus heittää kulman aukosta läpi. Bäkkärillä HaloSidukka... Lähti sitten vähän alas ja vasempaan linjaan.
Osui maahan ja pomppasi outtiin. No niin. Sieltä sitten parempi heitto kakkosrinkiin, pakko yrittää muttei mene. Seiska korttiin ja +3.
Sitten tuli kaksi pitkää väylää par vitosia, joista molemmista otin pirkot eli +1.
Sitten kierrettiin väylää 20, joka on legendaarinen 300m väylä. En onnistunut. Seiska korttiin vaikka par oli tullut kutoseksi. Tässä kohtaa sitten oli jo pari aika huonoa heittoa ja tuulikin tuntui pahenevan ainakin korvien välissä.
Väylällä yksi tuuli niin kovaa että vastatuuli käänsi heiton reilusti yli ja puskaan.
Kakkosväylä on aika ovela 120m par 3 jossa pitää ensin osua aukkoon ja sitten on rinnetonttia korin lähellä. Avaus oli ihan ok, kakkosheitto Zonella 6m lyhyt. Siitä rinteestä tuulessa kun asettelin kiekkoa käteen niin muistan kuinka olin aika varma miten se oikealta takaa tuleva tuuli kiekkoon osuu. Oikein erityinen huomio, että nyt on otettu tuuli huomioon. Päästin irti kiekosta, tuuli pääsi kiekon alle ja heitti sen korin yli kakkosrinkiin. Tässä kohtaa nauratti, mutta sitten kun tähän tuli tupla niin tuntui että melkein joka väylältä tuli osumaa.
Aika hämmentynyttä meininkiä oli kun ei pelannut kovin hyvin, mutta oli sitten ehkä vähän huonoa tuuriakin. Väylällä 7 ehdin jo iloita hyvästä avauksesta kun tuuli painoi lopussa kiekon alas ja se kuoli golfgreenille vaikka siihen pysähdy mikään.
Yksi hyvä lähäri tolppaan, siitä rollit puskaan joka oli liian kaukana. Väylällä 8 oli ensin hyvää tuuria kun avaus osui puuhun josta pomppu sisään kentälle. Koria lähestyttäessä päätin 25 m päästä yrittää sellaista forefloatteria joka tulee korin viereen hyllylle alas jos ei mene. Ei osunut koriin, oli juuri sellainen kuin yritinkin ja tippui kauniisti ihan flättinä tasaiselle. Kunnes outo pomppu ilmaan kiekko pystyyn ja rollasi 30m päähän. No, näitä sattuu mutta kun huonon pelaamisen lisäksi on huonoa tuuria niin sattuuhan sitä.
Toiseksi viimeisellä väylällä oli aika synkkää jo tiillä. En viitsinyt katsoa väyläkartasta ohjeita kun tuttu väylähän se on. Jos heittää tarpeeksi pitkälle niin saa feidata vasuriin. Meni lätäkön yli vasemmalle ja kauas. Paitsi että siihen oli laitettu nyt sitten outtilinja pidemmälle. Selvä. Kakkosheitto ylämäkeen noin 60m, HaloSidukka bäkkärillä on valinta. Vähän on löysä. Ja samalla kun se lähtee feidaamaan vasemmalle niin näen että ne on perkeleet vetäneet outtilinjan ylös asti ja toinen outti. Tuplaoutti kutonen maistui erityisen pahalta. Lopputulos +15 oli surkeinta mitä muistan pelanneeni näissä kisoissa. Onneksi ei satanut, mutta itselle yllättäen tuuli taisi mennä korvien väliin.

Lounaalla perinteisesti koitettu tankata. Olutta en ollut ansainnut, mutta otin sen silti.

Toinen kierros alkoi mielenkiintoisesti kun avasin ensin outtin ja tein bogin, sitten mentiin muutama väylä bogi,birdie,bogi,birdie.
Peli oli merkittävästi parempaa kuin eka rundilla. 11 väylän jälkeen olin parissa. Sitten tultiin taas väylälle 17. Olinkin +1 siinä koska olin vaihtanut hitaampaan kiekkoon siinä lampiväylällä ja heittämällä Firen lampeen.
17. Oli mennyt aika hyvin. Päätin pitää pelikirjan samana. Heitin sitten identtisen heiton sen ekan kierroksen aikana ja avaus vasemmalle outtiin. Tällä kertaa kiekko oli tullut metrin päähän ob-linjasta. Ok. No sitten toinen fore perään joka oli oikeastaan täydellinen siihen mutkaan josta pääsee mukille hyvällä heitolla. Siellä alhaalla on bunkkereita ja kaikenlaista millä sotkea pelin. Varoin vasemman bunkkeria senverran että kiekko tuulessa feidasi hazardiin ja kun ei kakkosringin putti mennyt niin seiska korttiin. Ai saakeli, että meinasi sattua sieluun oikein kunnolla. No, tästä sitten jatkamaan.
Loppukierroksella alkoi paketti hajoilla ja päädyin lopputulokseen +8 eli siihen loppuun melkein joka väylälle keskimäärin bogey.
Saunatuijottelun perusteella väittäisin vaikken haluaisikaan että taisi sitten sokerit ja patterit loppua äijästä. Oli kyllä niin helppoja virheitä.

No, kisa oli ja meni. Kiva päivä silti. Hyvää porukkaa.
Palkintojenjaossa menee tässä kisassa aina pitkään ja jengi viihtyy vaikka osalla on pitkä kotimatka. Tälleen kun ihmiset jäisivät hengailemaan kisan jälkeen niin olisi aika hienoa.

Saunassa sitten muisteltiin vielä vanhoja ja parannettiin sekä maailmaa että frisbeegolfia.

Huikea tapahtuma. Aamulla lähdin 7.15 mökiltä ja palasin klo 23.45 käytyäni pelaamassa kaksi kierrosta frisbeegolfia.

Yhdelle tällaiselle erityistapahtumalle on tilaus. Ei joka nurkalla tällaista voi olla, mutta harmi on jos ei jatku :)

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2413 on: 02.05.25 - klo:10:06 »
Master tour 2025 Kaatiksen osakilpailu

Kotikenttäetu. Niinpä.
Jostain syystä kun viriteltiin leiskaa Kaatiksen kisaan niin en tajunnut ollenkaan, että vaikka 40/50v pelaa 6 väylää takaa ja loput eestä saadaan tehtyä sellainen leiska jonka pelaaminen ainakin itselle oli yllättävän haastava. Aika vähän "helppoja" pirkkoja tarjolla.
Kotikentän pelikirjaa mietittäessä on vähän vaikea rakentaa pakettia kun ollaan ehkä liiankin tutulla alueella.
Tässä kohtaa kun viime viikonlopun NDGE oli niin heikkoa tekemistä, on itseluottamus vähän heikkoa. Tuntuu että jokaiselle väylälle on ihan liian helppoa tehdä vähintään bogey. Vaikka olen varmasti jokaiselle väylälle tehnyt birdien niin on tietenkin hyvin mielessä miten helppoa vaikka ykkösväylälle tulee bogey ihan kuin itsestään.
Etutiiltä pelaaminen tuo vähän turhaakin painetta pirkoille kun oikeastaan jokaisella väylällä on jokin pikku twisti joka pitää selvittää.
Ehkäpä pitäisi ennen huomista saada nämä pirkkopaineet puristeltua pois, jotta voisi pelata väylä kerrallaan.

Pelaaminen on aika vähillä ollut tällä viikolla, ehkä siitä on pelkkää hyötyä. Puttaamista olen vähän ehtinyt mökillä tuuppailla ja jälleen kerran on tuntuvinaan että olisi jotenkin hanskassa se. Toisaalta se 15 minuutin välein tehtävä suoritus on paljon vaikeampi kuin se viiden putin sarjoissa aktiivinen puttitreeni. Udiscin puttiharjoitus on ihan hauska, suosittelen kokeilemaan. Itse hyödyn siitä ehkä eniten kakkosringin putteihin joita tulee treenattua ihan liian vähän.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 675
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2414 on: 05.05.25 - klo:16:55 »
Masters Tour, Kaatiksen osakilpailu. Done

Koskapa olin vähän niinkuin mukana organisaatiossa niin ei paljoa jäänyt aikaa turhille kirjoitteluille. Mennään sitten kierrokset läpi ikäänkuin fiilispohjalta, mitä sieltä jäi mieleen.

Eka päivä lauantai, viiskymppisinä pelattiin vain yksi kierros. Sitten sunnuntaina kaksi.
Olipas tuulinen päivä, Kaatiksenkin tuuliin ehkä vähän yli normaalin. Vaikutti siis jo peliin.
Kaikenkaikkiaan fiilis oli ihan ok ja pikku jännän kanssa sitten kohti ensimmäistä väylää.

Pelihän alkoi heti reipashenkisesti väylältä 17. Käsittelen näitä väyliä järjestyksessä, mutta ns. norminumeroinnin mukaan niin voi olla jotenkin kartalla. Kaamea vastatuuli. HaloDessu oli tarpeeksi vakaa, mutta jäihän se siihen tuuleen vajaaksi. Nelonen korttiin, joka on kuitenkin normaali suoritus ja varsinkin tuohon tuuleen. Eipä hätää.
Seuravaksi perussuoritus pirkko ylämäkiväylälle etutiiltä. Nostokolmonen. Seuraavaksi sitten pelailtiin paria kunnes väylälle 23 fore on liian matala ja automaattibogihan siitä tulee.
Ykköselle sitten ihan peruspar ja tie vie kakkoselle.
Kakkonen pelataan takatiiltä. Avaus ei ole kovin hyvä, kakkosheitto ajautuu oikealle. Sieltä sitten tulee ajatus heittää Buzzz forella metrin reikään. Perhanan Buzzz suoristaa liikaa ja pamahtaa "takametsään". Siellä olisi forelle paikka, 70cm aukosta jos osuu niin voisi päästä vaikka korille. Ei sitten osu. Perhana. Vitosheitto forella kuuteen metriin. Ei mene, joten tupla tähän. Tätä tuli mietittyä sitten pitkin matkaa, mutta todennäköisesti ei olisi paljon tulos muuttunut muu kuin se jos olisin tuupannut sen kuusmetrisen sisään. Tässä kohtaa ollaan kolme plussalla.
Tuulessa sitten mennään paria, osa ihan hyviä väyliä ja toisiin huonoja.
Olipa sitten väylälle 15 sellainen takatuuli että heitin eka kerran ikinä Buzzzilla avauksen. Ja kahteen metriin. Se oli hyvä heitto.
Viimeinen väylä. Tässä kohtaa +2.
Avaus on kentällä. Kakkosheitto lähtee vähän liikaa oikealle ja liitelee Kaatiksen reunaa pitkin feidaten 50m tolpalle. Siitä harmillinen rolli aidan viereen puskan sisään. Melkein maaten sieltä sitten Buzzzilla aika hyvä lähäri kallion alle ehkä vitoseen. Ei ihan huono putti, mutta se saakeli pamahtaa yläpeltiin. Ja bogi. +3
Tässä kohtaa oli sellainen olo ettei tämä nyt oikein lähtenyt. Kaksi pirkkoa. Eihän se riitä kun tulee viisi plussaa.
Tuuli oli sotkenut senverran muidenkin peliä, että +3 tarkoitti 972 ratingia, nelossijaa ja pienimmällä PDGA-numerolla kärkikorttiin.

Sunnuntaiaamu. Erkan kanssa saunottiin ja katsottiin naisten frisbeegolfia illalla.
Aamu aukeaa kylmänä mutta aurinkoisena ja tyynenä. On itsestään selvää, että nyt sitten pitäisi tehdä tulosta. Tuuli nousee sieltä hiljalleen ja iltapäivälle on luvattu vettäkin.

Aloitetaan väylältä neljä. Oikeastaan täydellinen avaus muiden avattua vähän minne sattuu. Kakkosheitto forella metriin ja birdie.
Pari huonosti pelattua väylää pariin ja pirkkometsään.
11. Avaus ekaan puuhun vasemmalle. Kiekko kuitenkin väylälle. Rauhassa päätin pelata bogia. Ei oikein onnistunut kun taisi tulla kolme huonoa heittoa putkeen ja kakkosringin melkein hyvä putti alarautaan. Seiska korttiin ja mieli maahan.
12. Avaus kakkosrinkiin ja siitä hyvä putti sisään. Ehkä tämä tästä.
Pirkko metsän lopetus huonon avauksen jälkeen pariin. Hyvä.
Taas väylälle 15 birdie.
17. Tässä sitten oli taas tapahtumia. Tuulee erityissuunnasta. Oikealta, sitten vastaan, oikealta ja välillä tuntuu tuulevan takaa.
Shryke käteen ja perhana se jää vähän näppiin. Sinne se liitelee oikealle liikaa ja palauttaessaan raapaisee koivusta kiekon lampeen.
Siellä lammen rannalla sitten seisoskelin ja melkein näin sieltä linjan korille Roadrunnerilla. Varoin vähän liikaa oksaa lammen päällä.
Vasemmalle ja "takamettään". Siellä sitten seisoskelin puiden välissä ja ihmettelin. Pienestä raosta putti korin viereen. Tupla.
Auts.
18. Peruspirkko hyvällä pelillä.
Sitten paukuteltiin paria viimeiselle väylälle jossa huono avaus 15 metriin ja koivunkiertoputti koriin. Jaahans. Sitä ollaan sitten parissa.
Jäljellä ykkönen ja kakkonen, joten ei tästä taida tulla mitään huikeaa.

Ykköselle hyvän näköinen avaus, mutta oli vähän nokka pystyssä. Kakkosrinkiin ja sieltä par pois.
Kakkosella heitin avauksen omasta mielestä vastatuuleen, mutta kyllä se taisi juuri kääntyä taakse. No sillä kulmalla sinne vasemmalle.
Sieltä puun alta ihme vimpautus johonkin koivun taakse. Siinä olisi ollut aukko, mutta osui oksiin. Jäljelle jää 85m korille, kolme heitetty.
Näen siinä kuitenkin linjan. Sehän menee Zone tuosta foreantsalla aika hyvin kunhan heittää kovaa. Päivän paras heitto ja kahteen metriin. Kierros pakettiin parissa. Senverran oli helpompaa, että sama rating tuli kolme heittoa paremmalla tuloksella.

Kierros kolme.

Jaettu neljäs sija.
Aloitetaan väylältä 14. Alusta lähtien on vähän hankalaa. Ei tästä oikein sankaritarinaa saa aikaiseksi vaikka oli siellä ihan hyvääkin tekemistä. Väylälle 19 saakka pelasin paria. Siinä oli kuitenkin Kaatiksen kiertämistä ja lampiväylää joten ei hätää.
Väylälle 19 ei Buzzz kääntänyt yhtään yli ja olin siellä oikealla. Heitin sieltä oksien välistä juuri sellaisen kuin yritinkin, kiekon kuitenkin irrotessa kädestä totesin tehneeni virheen paitsi jos kiekko osuu koriin. Ei ihan osunut. Perhana. Siihen korin viereen se tipahti, mutta kun eihän se siihen pysähdy. Rollasi sinne polulle. Ei se ihan kympissä ollut, mutta ei se mennyt. Bogi. Ai että.
Sitten taas pelattiin paria. Ykköselle bogi kun tiillä jalka liukastui vähän ja kiskaisin kiekon oikealle metsään. Sieltä sellainen korkea taivasantsa isolla riskillä. Osuin aukkoon, mutta kun meni metrin liian pitkälle ja tuli alas alamäkeen. Sehän rollasi ehkä 13m päähän korista sinne metsään. Siellä oli oksien välissä aukko josta sain putin osumaan koriin. Eihän se mennyt. Bogi.
Nelosella sitten paikkasin sen bogin ja oltiin vain +1
Väylällä yhdeksän sitten ihan hyvä avaus. Kakkosheitto lähtee vasemmalle ja pamahtaa puuhun siinä parkkiksen reunalla. 50m lähäri vastatuuleen. Perusheitto, mutta ForeZone on liian matala ja jää seiskaan. Eipä mene putti ja tuntuu ihan turhalta tehdä bogi.
Väylä 11. Sama puu kuin edellisellä. Paitsi että osuu vasempaan kylkeen ja painelee vasemmalle. Sieltä puiden välistä aika hyvä heitto vasemmalle rinteeseen. Siinäkin olisi aukko, hyssessä kiekko tuosta kohti suota ja feidi väylälle. Ei sitten käsi ihan niin rohkeaa linjaa vetää joten kiskaisin sisäkurviin ja oksiin. Sellainen 50m metrin lähestyminen jää. En onnistunut tällä väylällä näissä kertaakaan ja tupla korttiin. Saakeli. Kaksi väylää jäljellä. Pari heittoa olisi podiumille, joten kokeillaan.
12. Surkea avaus, riski ei kannattanut. Paikattiin huonolla forella joka meni tuurilla kuuteen metriin josta sisään.
13. Aika hyvä avaus Roadrunnerilla, mutta liian korkea joten feidaa vasemmalle. Sieltä hyvä foreantsa ajatuksena siihen satasen tolpalle riskillä. Se on hyvä. Mutta menee liikaa vasemmalle. Vieläkin vedetään riskillä pieneen reikään. Aukkoon osuu mutta kiekko on vähän liikaa hyssessä ja jää 20m vajaaksi. Neppi jää vielä neljään metriin ja hetki pitää miettiä miten tämä tuulessa ratkaistaan. Par korttiin ja kierros sekä kisa on ohi.

Kolmannella kierroksella onnistumiset tuntui olevan vähissä. Pirkot varsinkin. Väylä 11 menee sieluun.
Tässä kirjoittaessa huomasin, että joka kierroksella tein viisi plussaa. Eri tavoin.
Eka kierroksella sain kaksi niistä pois, toisella kaikki ja viimeisellä vain yhden. Bogeja siis tasaisesti. Huonomminkin olen pelannut, mutta se hyvä kierros jäi pelaamatta. Ratingin lopputulema lienee kierrosten yhdistämisen jälkeen pari heittoa yli oman ratingin. Eli itkut pois.

Senverran jäi kaihertamaan että tänään viikkokisoihin Kantarelliin.