KOHTI IKÄMIESLUOKKIA JA NIIDEN YLI

[takarivi]

Mainitsemasi väylä on numero 17. Suoran heiton pitää olla todella tarkka ja suora jos sillä aikoo korille. Itselläni se tällä kertaa onnistui. Jos verkon yli aikoo niin pitää heittää mahdollisimman kaukaa verkosta, eli ihan maton takanurkasta. Muutama muukin väylä on todella kammottava Siekkilässä: Alkumatka vielä ihan kelvollista väylää, mutta kun pääsee kympin rinkiin niin huomaa että greeni on kasvattanut 10 metrisiä puita 20 sentin välein.

[gunners]

Niin se olisi pitänyt heittää. Minä en tietenkään mitään ajatellut, vaan siitä läheltä verkkoa vaan.

Tänään parin kaverin kanssa pelattiin 3 kierrosta Nurmijärven golfkeskuksessa. Aurinko paistoi, ja hymy oli herkässä. Välillä lounastettiin klubilla, ja siinäkin vaiheessa oli hymy herkässä.
Ääneen jo mainitsin siinä että jospa ensi kauden jättäisin kokonaan väliin, ja keskittyisin futiksen pelaamiseen. Tiukkaa voi tehdä, ja NDGE18 kisaankin olen jo saanut villikortin.

Huomenna Kepan kanssa tehdään aikamatka historiasta tämän ajan kautta tulevaisuuteen. Lähdemme aamulla tutustumaan tulevaan maailman luokan huippurataan Tampereen kupeeseen. Sieltä ajetaan Suomen ensimmäiselle 18 väyläiselle Kauhajoen uimahallin radalle. Ja välissä olisi tarkoitus rata tai kaksi pelata.
Onko kenelläkään antaa vinkkejä hyvistä radoista välillä Tampere - Kauhajoki?

[gunners]

Eilinen aamu alkoi varahin nousulla. Aamupala kurkkuun, Kepan hakuun ja kotelon keula kohti Nääsvilleä. Radan suunittelijan opastuksella tutustuimme tulevaan huippurataan.
Keskeneräistä työtä ei sovi arvostella, mutta uteliaille voin sen verran kertoa että hienolta näyttää. Haastetta riittää jopa meikäläisen kaltaiselle huipullekin, puhumattakaan tavallisille kuolevaisille. Hirmuisesti siellä on töitä tehty, ja vielä on paljon tehtävää. Rata lienee parhaimmillaan 8-10 vuoden kuluttua. Hieno ja haastava siitä tulee jo paljon aikaisemmin.

Matka jatkui! Lehmäbaarissa käytiin lounastamassa, ja siitä sitten suoraan Kauhajoelle, muttei Kauhajokeen. Niin tai jos piirun tarkkoja ollaan niin meiltä molemmilta yhden kiekon tarina päättyi kauhean Kauhajoen hyiseen syleilyyn. RIP Crank ja Avenger.

Ensimmäinen kierros Uimahallin puistoradalla pelattiin elävän legendan itse Seppo Niemisen kanssa. Tarinaa riitti, ja hauskaa oli tuloksista viis mentaliteetilla. Heitot toki laskettiin ja tarkkaa lukua pidettiin. Paras suoritukseni oli avoimelta  mutta lyhyeltä par 3 väylältä poimittu 8, kansanomaisesti sanottuna lumiukko.

Kierroksen jälkeen Sepi lähti saunan lämmitykseen, ja toiselle kierrokselle seuraamme liittyi ei enempää, eikä vähempää kun putti kuningas Ilkka Tammisen Ilkka. Läppä lensi edelleen hyvin, kiekot eivät....paitsi Ilellä. Kepan ja minun suorituksiin alkoi aikaero vaikuttaa jo vahvasti ja negatiivisesti.

Rata oli sitten viime käyntini kokenut muutaman muutoksen puiston siistimisen takia. Rata menetti pari vanhaa tuttua hienoa väylää, mutta toisaalta kyllä puisto on nykyisellään todella kaunis. Ja rata silti säilyttänyt oman viehätyksensä. Hyvin hoidettuja puistoratoja ei liikaa Suomessa ole.

Päivän päätteeksi Sepille saunomaan, ja lajin historiaan tutustumaan. Sellaisia lajiin liittyviä aarteita ei Suomessa ole missään muualla.
Kotiin lähtö viivästyi alkuperäis suunnitelmien vastaisesti, ja kun vielä Kauhajoen grillillä piti käydä niin klo.02.30 olin kotona.

Koiran iloisen tervetuloa kotiin shown jälkeen pää tyynyyn. Siitä se nousi yhdeksältä golfkeskuksesta tulleen puhelin soiton voimasta. Edellinen päivä oli täydellinen frisbeegolf päivä, ja samalla teemalla näköjään alkoi tämäkin päivä .

[gunners]

Mulla kulkee ihan päinvastoin kuin Miikkalla. Ei ole sponsori ehdokkaita, ei tule kutsuja suuren maailman kisoihin, ei ole intoa treenata forea eikä mitään muutakaan, en ole kipeä, ja mulla on aina Zone aika!

Viime torstain Kauhajoen jälkeen en ole kiekkoihin koskenutkaan...ei ole ollut aikaa mutta ei ole huvittanutkaan.
Eilen kun aurinkoisia ja lämpimiä Helsingin katuja kuljin koko päivän erään valokuvauskeikan merkeissä alkoi taas heittokättä kutittamaan.
Tänään piti mennä satoi tai paistoi, mutta kyllä tämän hetkinen sade huuhtoo suurimman innon sadevesikaivoon.

Illalla on onneksi fudismatsi, sitä ei sade siirrä eikä haittaa. Kuntosalillekin voisi päivällä mennä. Jalkakyykyllä reidet notkeiksi.

Siitä tulevasta Tampereen radasta lisää ilouutisia: Sinne ei tule yhtään korotettua koria, näin minulle luvattiin. Toki sinne on rakennettu suuria kumpuja muutama kappale, että luonnollisella tavalla "korotettuja" kuitenkin.

Nyt varmaan joku äkkiväärä tekee hätäisen johtopäätöksen ettei allekirjoittanut pidä korotetuista koreista. Ja kyllähän se pitää paikkansa.
En oikein ymmärrä mikä muoti ilmiö korien nostamisesta on tullut. Säännöissähän ei pakoteta korottamaan yhtään koria/ rata. Onkohan se villitys tullut jenkeistä vai mistä. Tai onko se vaan niin että jokaisella itseään kunnioittavalla radalla sellainen pitää olla?

Aluperin kai on ollut tarkoitus vaikeuttaa muuten helppoa väylää ikään kuin keinotekoisesti. On vaan aika hölmön tuntusta, kun esim. kaikki poolin pelaajat jotka ovat jääneet avauksella yli viiteen metriin, heittävät vielä lähestymisheiton . Kun eivät uskalla putata kolmen metrin korkeuteen.
Ehkä kitkeryyteni korotettuihin johtuu vaan siitä kun itse lyhyt kasvuisuuden takia joudun roudaamaan A-tikkaita mukanani saadakseni kiekkoni korista
Tiedän kuitenkin pelaajia jotka pitävät hyvänä asiana moiset radan vaikeuttajat, joten niille on sosiaalinen tilaus ja niillä mennään.
Pidänhän minäkin vesielementeistä, ja iso osa pelaajista varmasti niitä vihaa.

[gunners]

Niin vaan se sää paremmaksi eilen muuttui. Heti kun sade hieman hellitti niin kavereiden kanssa Meikkuun heittämään. Todella tiukka kisa minkä jälkeen seuran päktäkit vaihtoivat omistajaa. Kierroksen jälkeen pähkäiltiin minne seuraavaksi? Aikataulullisesti Tali oli paras vaihtoehto, joten sinne. Kahden aikaa ei vielä ollut ruuhkaa, joten pelaaminen sujui jouhevasti. Tavoitteena meikäläisellä maaginen alle plus kymmenen tulos. Alku olikin lupaava kolme ensimmäistä väylää pariin. Sitten alkoi takkuilu, mikä huipentui kasiväylän tripla bugiin. Väylälle 18 tullessamme olin kuitenkin vain +8 lukemissa joten jännäksi meni. Avasin Surgella nätisti siihen kavennuksen huittelle. Toinen heitto Stalkerilla ob mantereen päähän. Kolmas heitto Waspilla kolmeen metriin. Putti Challengerilla sisään. Edelleen +8!
Väylä 19 avaus varmasti Surgella kasin, siitä yhtä varmasti putti ohi. Paluu putti vastatuuleen Zonella mukiin. Tavoite saavutettu!
Kepa ylsi kuitenkin samaan, ja niinpä päätettiin pelata uudestaan Väylä 19 paremmuuden ja päktäkien selvittämiseksi. Avasin Surgella lähelle koria. Se pakotti Kepan yliyrittämään. Ob kutsui ja Tuonelan kellot kumisivat!
Talissa oli ollut sopivasti parigolf kisakone.frisbeegolfliitto.fi, mutta mun futismatsi ei suonut mahdollisuutta lisäheittoihin.

[gunners]

Eilisen päivän kulutin minuutti aikataululla. Joka paikkaan oli kiire, mutta kaikkiin ehdin suunnitelmien mukaan.
Ohjelmaan kuului mm. Kepan ja Ipen kanssa Harjun kiertäminen. Tuttuun tyyliin tiukka kisa. Tällä kertaa minä (bagtag 5) ja Ipen (bagtag 3) jouduttiin jatkoväylille. Tai oikeastaan väylälle, koska onnistuin nappaamaan voiton jo Harjun ykkösväylällä.
Siinä välissä sitten omaishoitaja tehtävät, tyttären vienti Hesaan, kaupat ja koiran ulkoiluttaminen kunnes erään frisbeegolf treffien jälkeen viikkokisoihin.
Kisa meni enemmän höpöttelyn kun heittoihin keskittymisen merkeissä. Tulos oli mitä oli mutta nastaa oli muutenkin kuin purukalustossa.

[gunners]

Eilinen päivä meni asioita hoidellen Helsinki nimisessä kylässä. Kaiken tohinan keskellä kävin Salvessa hernekeitolla ja lätyillä. Lounaan jälkeen pieni breikki kaupungin hälinästä. Hain Hämiksen kyytiin, ja ajoin kaljut papparaiset Kivikkoon. Sää oli alkuun tuulinen ja poutainen, loppuun tuulisempi ja sateinen.
Hämis pelasi kehnoista olosuhteista huolimatta kelpo -3 tuloksen. Meikäläinen rimpuili metsäväylille asti +1 tilanteessa, mutta sateen kastelema pikkukätönen muuttui koko ajan saippuamaisemmaksi aiheuttaen varsin koomisia lipsautuksia. Koomaanhan siinä komiikassa vaivuin lopputuloksen painuessa lukemiin +5.
Se oli kuitenkin tavoitteeseen oikeuttava tulos, koska kaikki yli +10 tulokset ovat turhaa.
Kierroksen jälkeen koslan keula kohti punaisia liikennevaloja ja Hämis takaisin kuuntelemaan raitiotievaunujen kolinaa.
Minä jatkoin tuskailuja punaisten ukkojen, katutöiden, ruuhkien ja varattujen parkkipaikkojen seassa.
Pari tuntia cityssä kaupunkilaistuneen maalaistyttäreni kanssa päättyi kunnon iskän tarjoamaan illalliseen Jaskan Grillillä
Tänään vietän todellisen kotipäivän.....vai vietänkö?

[gunners]

Todellinen kotipäivä sujui mukavissa merkeissä golfkentällä. Kolme ja puolituntia pelailua, siihen päälle klubilounastelua, ja saunomista.
Hanhi- ja kurkiaurat osoittivat jälleen syksyn saapumisen ja lintujen viisauden ynnä matkailu innon Ei siinä tarvita ruuhkaisia lentokenttiä,lentoyhtiöitä, matkanjärjestäjiä, eikä edes passia ja hammasharjaa.
Pari kiekaisua, jengi kasaan ja nokka kohti etelään. Tullaan sitten takaisin kun säät lämpenee.
Mutta minä jään tänne Syysmyrskyä odottamaan!
Oman seuran mestaruuskisatkin lähestyvät, ja samassa yhteydessä pelattavan Openin tason takaavat mm. Pyhältö, Kuitunen, Heikkurinen, Hujanen, Vink.
Ensiviikolla pitäisi tehdä paluu salitreeneihinkin, pohjakuntoa virittämään ensikesää varten.

[gunners]

Koska puskaradio on villiintynyt, samoin kun kuulemma someilu niin minun pyydettiin kertomaan näin forumilla mikä on oikea tilanne Nurmijärven golfkeskuksen uuden 18 väyläisen frisbeegolfradan osalta.

Kaikki virallinen tieto löytyy golfkeskuksen omilta sivuilta, mutta minä toimin sanan saattajana tämän narun kautta.
Viime perjantaina viiden hengen ryhmä minun kutsumana toimi radan testaajana. Samalla loimme yksimielisesti radan par luokitelman, se on nyt 62! Onko se liian lepsu taikka tiukka jääköön jokaisen siellä pelanneen omaksi asiaksi. Virallisesti se on kuitenkin 62 ( te jotka siellä viikonloppuna pelasitte, niin pelasitte par 63 versiolla).

Rata on siis epävirallisesti auki, eli keskeneräinen. Korit ja heittopaikat ovat paikallaan, ja tässä vaiheessa (ehkä lopullisestikin) mennään systeemillä 9 väylää matolta. 9 väylää golfin tiiaus paikalta nurmelta.
Radalta puuttuvat väyläopasteet, muutamat raffit vielä leikataan jossain vaiheessa. Niitten korien ympäriltä. Muutamaa OB tikkua siirretään kauemmaksi korilta jne.

Golfklubi tiedottaa sivuillaan kun rata on virallisesti auki, eli kun se on valmis! (onko frisbeegolfrata koskaan kokonaan valmis?)

Radalla pelattava ensimmäinen virallinen kisa on 14.10 Nurmijärvi Open!

Radalle pääsee siis satunnaisesti pelaamaan jo nyt, mutta on turha narista jos ei löydy opasteita, karttaa tai scoreja.

Scoret saa aina caddiemasterilta kierrokselle lähtiessä...sitten kun ne on tehty.

Rata on suunniteltu golfin ehdoilla, eli korien sijoittelussa ja heittopaikoissa on otettu huomioon esim. golffareiden lyönnit.
Myös kentän hoitoon liittyvät asiat ollaan huomioitu, minulla on ollut mukana ratasuunnittelussa kentänhoitaja Jean Johansson.
Edellämainittujen seikkojen takia rataan on tehty kompromisseja suuntaan jos toiseenkin.

Rata on varsin pitkä lenkki ( ei kuitenkaan mikään NDGE versio), mutta esim. 4 hengen ryhmän kannattaa varautua 2,5- 3 tunnin kierros aikaan.

Väylien keskipituus on vissiin 168 m (pitänee vielä tarkistaa), joten ainakin meikäläisen kaltainen tuuppaaja saa riuhtoa avaukset oikein tosissaan.
Radalla on yksi alle 100 metrinen väylä, ja se onkin ainoa väylä mistä meikäläinenkin voi kakkosen joskus saada.

Golfkeskuksen sivuilta ei siis löydy vielä mitään mullistavaa, vasta sitten kun rata on "virallisesti" auki. Minulta voitte kysyä mitä vaan rataan ja siellä pelaamiseen liittyvää, koska toimin yhteyshenkilönä ja saatan tietää kyseisistä asioista enemmän kun kukaan muu.
Lähtöaikoja en jakele, enkä vastaa maksupolitiikasta.

Heittäkää, syökää, saunokaa, juokaa!!!!

[gunners]

Kirjoitan tmän päivän aikana myös testiryhmän tunnelmista , väylien pituuksista ja vähän väylien kuvauksiakin koitan saada loihdittua.
Koska aikani on sirpaleisen rajoitettua, niin on odotettavissa jatkokertomus luonteinen tilitys.

[gunners]

Lähdetäänkin jatkokertomuksen tavoin ratakriitikon silmin etenemään.
Hyvinkää-Hanko tieltä kapeaa roudan syömää asvalttitietä muutaman talon ja pellon ohi johonkin. Kohta eteen avautuu kuitenkin kaunis vihreä, kumpuileva postikorttimainen maisema.
Kun muutaman satametriä ajaa näiden hoidettujen nurmikumpujen ja laaksojen välistä saapuu isoille parkkipaikoille.
Valkoiselle klubirakennukselle on matkaa kävellen vielä 100-200 metriä, eli kuntoilu on jo alkanut.
Ensimmäinen kori tulee jo heti parkkipaikan jälkeen vasemmalla. Se on puttilämmittely kori.
Kun katselee ympärilleen klubirakennuksen pihalla, niin kaikki näyttää ihan lupaavalta.
Mutta entäs sitten se todellisuus, eli itse rata.

1.217m par 4 Ensin draivi jyrkkään alamäkeen laakson pohjalle. Kakkosheitto pienen lammen, tai oikeastaan kaislakasan yli tai oikealta korille. Helppo Pirkko! Kova kätiselle onkin, muilta se vaatii jo hyvää kakkosheittoa. Vasemmalla puolella on punaisilla paaluilla merkitty OB raja, ja jos auttiin heittää voi Pirkot unohtaa.
Väylä on hyvin avoin, ja sillä voikin ihastella pitkää liitoa! Väylä on tuttu heille, jotka ovat pelanneet NDGE kisoissa.

2. 158m  par 3  Tee paikka metsän reunassa, golfväylän oikealla puolella. Väylä on oikea kätiselle puhdas antsaheitto, mutta tietysti nykypäivänä se heitetään forella (paitsi minä). Myös rollerit voi olla kova sana. Kori sijaitsee koivujen, greenin ja punkkerin läheisyydessä. Joten puukopsulla tai OB osumilla par jää saavuttamatta.
Huomautettakoon siis tässä vaiheessa että greenit ja punkkerit ovat OB alueita kaikilla väylillä.

3. 175m par 4  Olin tehdä väylästä ensin julman, mutta luonteeni mukaan pehmensin sitä isolla kädellä. Väylän varrelle sijoittuva pieni lampi toimii enemmänkin visuaalisena lisänä, kuin todellisena peikkona. Toki joku voi joskus sinne kiekkonsa hukuttaa, mutta sen oikealla puolella on valtavasti tilaa.
Sen sijaan jos pelkää liiaksi lampea, niin heitto voi karata turhan paljon oikealle. Sen myötä lähestymisheitto kallion päälle voi pidetä liiaksi Pirkotusta ajatellen.

[gunners]

4. 133m. par 3  Avaus niin kovaa kun jaksaa vastapäiseen rinteeseen. Minua 10 metriä pidemmälle heittävät saattavat jo pelätä OB punkkeria. Tiukkaa linjaa vasemmalta hakevat taas saattavat menettää par mahdollisuuden puiden kylkeen. Kori sijaitsee raffissa jyrkästi vasemmalla. Kova kätiset hakevat kakkosta korttiin, ja siinä varmasti usein onnistuvatkin.

5. 164m  par 3  Tätä väylää voi kutsua tiukaksi kolmoseksi. Sitä se varmasti onkin alle 110m heittäville pelaajille. Mutta kun kiekon heittää notkon yli keskelle vastapäistä matalaa rinnettä, voi onnistuneella lähestymisellä olla korilla. Kori sijaitsee tälle radalle harvinaisessa paikassa, eli keskellä koivikkoa. Ja se luokin oman haasteensa väylälle.

6. 180m  par 4  Helppo väylä pirkottaa, ja ainakin pelata par lukemiin. Väylä on hyvin leveä, mutta aaltoilevaa sorttia. Kori sijaitsee päättyvän puuston, ja punkkerin välissä joten lipsahduksiakin luvassa.

7. 200m. par 4  Yksi NDGE:n suosikkiväylistä toisinperin heitettynä. Alamäki antsa vaihtuu nyt ylämäki antsaksi. Tämäkin on kovin helppo, mutta miellyttävä heittää. Korin sijainti on kyllä radan kenkuimpia. Korin vasemmalla puolella greeni, edessä ja takana punkkerit. Eli OB:t vaanivat joka puolella.

8. 201m par 4 Kaikki NDGE:ssä pelanneet muistanevat väylän, missä heitetään kahden ison kivenlohkareen takaa. Väylän mikä päättyy jyrkkään ylämäkeen. Kiinteässä versiossa se heitetään nurinpäin, eli ylhäältä alas sinne lohkareiden taakse. Vaikka väylä on näennäisen leveä, niin kyllä vasurin OB (valkoiset paalut) Ja oikean puolen metsärinne vetää kiekkoja kivasti puoleensa. Kuitenkin pääsääntöisesti Pirkkoja ja Paareja tiedossa.

[TaneT]

Kyllä tuolla silti NDGE tunnelmaan pääsee! Ruuhkattomalla kentällä kierrokseen menee helposti se 3 tuntia, etenkin jos tykkää heittää kiekkoja metsään välillä Erittäin hyvä lisä lähialueen ratoihin ja 27 väyläisenä puistoratana menee nyt omiin suosikkeihin heittämällä. Ne muutamat puutteet jotka listasitkin eli pari koria on todella lähellä OB/mörriä olivat samat havainnot jotka ryhmämme tänään teki.

[gunners]

9. 132m par 3  Radan yksi helpoimmista väylistä. Matalan notkon ylitse ylämäkeen metsän laitaan. Avauksen voi missata vasemmalle raffiin (aika ikävä sellainen), tai korin edustalla vaanivaan greeniin tai punkkeriin. Mutta kolmosta isommat lukemat vievät yöunet.

10. 195m par 3  Aika pitkä pariin nähden. Vasemmalla valkoiset paalut OB rajana eivät aiheuta ylimääräisiä sydämen tykytyksiä. Sen sijaan puolivälissä väylää sijaitseva pieni punaisilla paaluilla ympäröity OB suonsilmä on paha. Se on juuri meikäläisen kaltaiselle heittäjälle vaarallisessa paikassa (tänään  sinne heitin kiekkoni). Kori seisoo koivikossa väylän oikealla puolella.

11. 122m. par 3  Mielestäni hieno hysseväylä. Radan paras mahdollisuus osua draivilla puuhun, ja silloin voi melkein unohtaa paariin pääsyn. Matkalla on myös punkkereita, greeni ja pieni lampikin (tosin sinne ei kyllä kukaan heitä vahingossakaan, ja jos heittää niin voi sillä kehua retostella vaikka tässä blogissa). Moni voi ihmetellä, että miten tässä pitää heittää korille päästääkseen. Ratkaisun jätän teidän haltuun.

[gunners]

Kiitokset Tanelle viestistä! Ja kuten jo aikaisemmin kirjoitinkin niin rata ei ole vielä valmis.