22.5.'12
1h lämmittelyt kamppailulajit
1h draivitreeniä kentällä
Pari viime päivää kisojen jälkeen mennyt aika "leppoisasti" kipulääkkeiden ja relaxanttien varassa, ihan muutamat piirretyt on tullut kanssa lasten kanssa katottua, kun ainoa fyysinen mihin on pystynyt, on lähinnä nenän kaivuu. Selkä meni jo kisoissa mutta kun pysyi koko päivän liikkeessä ja lihakset lämpimänä niin realismi paljastui vasta seuraavana päivänä. Tänään kuitenkin pääsi jo sängystä ylös muutenkin kuin ensin polvilleen-kontalleen-seinää vasten, joten illalla huolelliset lämmittelyt ja vähän treeniä. Jos jollakulla on joskus ollut selkä joskus niin kipeä että täytyy vähän miettiä vippaskonsteja miten nuo sukatkin laittaisi, niin sellaisella tasolla ollaan menty. Kauhea morkkis ollut muutenkin viimeiset pari päivää nöyryytystuloksesta Kivireestä, joten henkisesti oli ihan kiva kun pystyi taas ottamaan varovaisia juoksuaskeliakin ja koettamaan treenin tapaista.
7K:n kivireessä tuli kyllä haukattua liian iso pala kakkua mitä tässä on miettinyt. Ensinnäkin oma tekninen taso, joka on vielä vähintäänkin hiomisvaiheessa - toisin sanoen aika huono.
Kaikki gripit ja oikeastaan koko heittotekniikka on tullut haettua tässä viimeisen parin kuukauden aikana. Talven pimeät 3kk yksin pelkkää pressuunheittämistä vajassa ei ihan vastaa täysipainoista tekniikkatreeniä, joskin sillä oli se puolensa että pääsi edes suunnilleen vanhoista "sinnepäin" viskelytekniikasta eroon. Huhtikuun alun jälkeen -jota nyt voi näillä leveyksillä pitää kauden aloittamisajankohtana, - on tullut käytyä ihan radalla suunnilleen yhden käden sormilla laskettava määrä. Se mitä tässä on tullut huomattua jo aikaisemminkin keväällä, eli ihan radoilla käymistä tarvittaisiin lisää, jotta saisi sitä tarkkuuttakin eri heittoihin.
Toisekseen oma fyysinen taso, jos kohta kunto onkin varsin hyvä, niin silti tuon selän puolesta kun on puolivalmis eläkeläinen niin pitäisi pelata sen mukaan eikä luottaa siihen että se ehkä kestää pitkän päivän heittelyä. Viimeinen kuukausi on tullut tehtyä aika pitkää päivää ihan lapion varressa ja muissa puutarhatöissä, ja lepopäivä harvassa, joten ei nyt ollut ihme että se sanoi *naps* viimein. Kyllähän sitä toivoi että vielä kestää.
Kaarinasta ekan kierroksen sysipimeän surkea tulos oli silti pitkälti kiinni siitä että ensinnäkin pääkoppa ei kestänyt tuota itsellä kakkosväylän 11 tulosta. Sen jälkeen kaikki koko peli ja suunnitelmat petti. Kun fysiikka alkoi myös oireilla, niin olisi varmaan ollut ehkä viisainta jättää koko päivä tuohon. Mutta kun ei ole tottunut periksi antamaan, niin oli pakko rypeä sitten koko loppukisa, meni miten meni, ja heittää mitenkuten pystyy. Ja huonostihan se meni. Heittää sai ainakin koko rahan edestä.
Mitä tästä eteenpäin... Koska radalle ei edelleenkään pääse edes joka viikko eikä vertaistukea muista heittelijöistä saada, niin on pakko koettaa vaan kytätä silmä kovana tekniikkafoorumia ja videoita, koettaa järjestää itselleen ratamaisia olosuhteita myös kenttäharjoitteluun, jatkaa sitkeästi puttitreeniä (joka toimi ainoana tekniikka-osa-alueena koko kisassa) ja mitä vielä... No mä en myy mun kiekkoja vielä, aion edelleenkin nauttia kesästä, käydä myös heittämässä kavereiden kanssa ja jos jossain kisoissa tämän kesän aikana sattuu olemaan muu kuin viimeinen listoilla niin kauheen kiva.
Vielä kun nuo tiilenmurskaustreenit saisi hyödynnettyä tässä lajissa jotenkin... On vaan niin kauhean vapauttavaa henkisesti pistää muutama tiili päreiksi kun ei ole onnistunut saamaan 90 m draivia 10m levyiseen ympyrään...
Torstaina olisi tarkoitus tutustua Marttilan rataan ja kisailla siellä enemmänkin leppoisasti pienemmän porukan kisoissa. Porukka on tosin pienehkö alle 20 hlöä, mutta koska suurinta osaa en edes tunne niin parempi ettei mene arvuuttelemaankaan edes mitään tuloksia. Näyttäisi vähän ja mitä on kuulostellut, niin Kaarinan tasoiselta, joten koetetaan tuollaista +4 tulosta ihan kylmiltään. No, katsotaan uusi rata ja pystyykö sitä vielä tiille astelemaan lätty kädessä.
