Henkistä peliä

[jauza]

Tää on kiva kuulla. Tuo, että mainitsee siitä ennen heittoa on mun mielestä ihan ok. Tottakai tilanteeseen sidottuna, ettei nyt joka tilanteessa tarvitse huomauttaa tai pikku kisoissa. Oma pelini menee sekaisin kun huomaan, että toinen huijaa tarkoituksella, esim. viikkokisoissa ilmoittaa heittonsa väärin tai huonon lien sattuessa, siirtää miniä. Mun pitäis keskittyä omaan peliini vaan, siinäkin on tarpeeksi tekemistä. Sitten on keskittymisen toinen puoli; Välillä innostun niin paljon toisten onnistumisista, että menen viittä vaille shokkiin, kun oli niin hieno kaari. Hymyilen vielä alkurutiineja tehdessäkin. Siitäkään ei ole hyötyä. Mutta se on ns. positiivinen ongelma. Ainakin on hauskaa.

[Hans Wäkevä]

Psyykkauksesta; Onko siitä oikeasti vaaraa kisoissa? Kaveriporukassa menee vielä, mutta aika härskiltä kuulostaa psyykata kunnon kisassa.

Psyykkauksesta sen verran ja niin kuin Tapani jo yllä mainitsikin niin, kaveriporukassa kaikenlainen psyykkaaminen ja häiriköinti(keskittymisrauha heittoon annettaan aina, ainakin lähes aina on ainakin Turussa päin enemmänkin sääntö kuin poikkeus, se on yks juttu mikä tekee harkkakiesseistä just hauskoja. Usein pelataan juuri jostain pikkubetseistä ja veljelliset naljailut sopivat asiaan kuin suola pihviin.

Mitä tulee "isoissa" kisoissa psyykkaamiseen niin kyllä sitä on ja tulee aina varmasti olemaan, golfin ollessa henkisesti vaativa peli niin kaikenlainen psyykkaus kuuluu asiaan tavalla tai toisella. Psyykkaamistakin on montaa eri laatua ja taitava psyykkaaja pystyy psyykkaamaan pelikaveria niin , että hän  ei edes koe, että olisi joutunut "psyykkauksen" kohteeksi, mutta sanat menivät kyllä alitajuisesti pään sisään. Tätäkin on juuri tahatonta tai tahallisesta psyykkaamista. Ikinä en ole kisoissa mitään "rumaa" psyykkausta" kohdannut vaan peli on rentoa kisoissakin

Onko se Suomessa yleistä, että vahditaan jalan ylityksiä ja aikarajoja tms? Vois luulla, että oma peli menee vaan sekaisin, kun keskittyy muiden tekemisiin.

Mitä tähän tulee niin en ole myöskään ikinä kuullut footfaulttia huudettavan, ja niin kuin Tapani sanoikin niin yleensä ennen heittoa herrasmiesmäisesti asiasta mainitaan ja on omallikin kohdalla mainittu, Savonen nyt naljailee harkkakiessillä ennen mun jokaista heittoa, "jaahas jaahas taitaapi olla jalka taas liian edellä"   

[Vaahis]

jauza: Sun pitää pelata pari kierrosta Hans Wäkevän kanssa pienellä panoksella pari kiessiä niin tajuat mitä se psyykkaaminen on!

Noiden kierrosten jälkeen sun pitää pelata Hansin kanssa reikäpeliä isolla panoksella, (vaikkapa 20e ) niin tajuat kuinka härskiksi psyykkaus voi mennä   

[AMA]

Juu isoissa kisoissa en ole itsekkään kohdannut mitään pahantahtoista psyykkausta ja hyvä niin. Tai sitten psyykkaajat on olleet vaan niin pirun ovelia

Kaveriporukalla tuo mukavasti lisää suolaa lajiin kaikenmoinen naljailu ja psyykkaus.

[jauza]

En mie uskalla. Olen kuin psyykkauksen teflon; mikään ei tartu aluksi, mutta kun aika kuluu ja pinta nirhautuu, niin siihen tarttuu kaikki. Yritin keksiä vielä ontuvamman vertauksen, mutta en näin nopeasti pystynyt...

Niin ja en pelaa noin pienillä panoksilla. En viitsi vaivautua.  Uskon kyllä, että kaverillinen psyykkaus tuo hauskuutta peliin ja kuuluu siihen. Luulen vaan, että pelkään sitä. Siksi nuiva suhtautuminen siihen.

Niin, henkisen pelin positiivisesta/hyödyllisestä suhtautumisesta sekä ajattelutavasta vielä: esimerkkinä jokaiselle tuttu tilanne; kun peli ei kulje niin tartutaan yhteen tuttuun, luotettavaan kiekkoon ja heitetään sillä se helppo siihen keskelle väylää. Kaikilla on tällainen taikakiekko, joka tottelee kun kyllästyy epäonnistumisiin ja muiden kiekkojen tottelemattomuuteen. Itselläni se on ch teebird, jota tuolla kyseisellä asenteella heitän aivan liian harvoin.

[Gilmour]

Itse en en oo pelannu yhtään pro- tai edes semi-pro-kisaa, joten niihin liittyen ei oo kokemusta. Hoomoilasen näkökulmasta katsoen niissä pitäisi kaikenlainen suora ja räikeä psyykkaus olla jyrkästi poissuljettua. Siinähän se pro-psyykaajien taito kai punnitaankin, että osaako psyykata toista niin ettei kohde sitä edes huomaa.

 Mutta sitte omiin kokemuksiin. Höntsäkiesseillä nyt yleensä onkin vain tuttuja kavereita mukana ja meno sen mukaista, psyykkausta ja tiukkaa naljailua suoritusten välillä, suorituksen aikana mielestäni rauha heittäjälle. Myös viikkokisoissa sun muissa "vähemmän virallisissa tapahtumissa" vastaava toiminta on mielestäni tiettyyn rajaan asti sallittua, riippuen tietysti poolikavereista. Eli jos heitän vähemmän tuttujen ja hiljaisten poolissa, pidän itsekkin suuni kiinni. Jos taas tuttuja ja höveleitä kavereita poolissa, saa meno olla lunkimpaa.
Henkilökohtaisesti tykkään pelata juuri tuon psyykkaus/naljailu-ilmapiirin vallitessa ja jopa tulokset ovat silloin parempia. Jos ketään ei **ttuile, pelaan heikommin tai ainakin tylsemmin. Kertaakaan ei oo tullu sellanen fiilis et olis toikin tossa jo hiljaa.
 Tämä asenne saattaa juontaa juurensa siihen että alusta asti oon pyöriny radalla kovasuisten pelikavereiden kanssa.

Summa summarum: Tutussa porukassa, höntsäkiesseillä ja ns. hyvänmielenkisoissa rento meininki ja asiaankuuluva sanailu (poolilaisista riippuen tietysti). Suorituksen aikainen kaikenlainen häirintä tosin näissäkin karkeloissa paheksuttavaa. Virallisemmisa kisoissa sitten jyrkempi linja.

[ville]

Toivottavasti tähän on tulossa muutosta. En tarkoita lisää kyttäilyä, vaan että jos virhe huomataan, niin siitä asiallisesti ilmoitetaan - ilman että saa v...maisen maineen (mulla taitaa se jo olla ).

Säännöt ovat kuitenkin samat kaikille ja tarkoitettu noudatettaviksi.

Hyvä esimerkki on markkerin takaa väylältä heitettäessä: toinen ottaa ristiaskeleet ja katsoo samalla silmäkulmastaan, että jalka osuu oikeaan kohtaan. Toinen taas ei katso ja heittää esim. 10 cm markkerin sivusta. Ei varmasti saa mitään etua tuosta 10 cm:stä, mutta saa edun siitä ettei tarvitse tuklijalkaan keskittyä.

Jos jokainen pitäisi itse huolen omasta sääntöjen mukaan pelaamisesta, niin ei kenenkään tarvitsisi huomautella. Mutta vielä on aika paljon sellaista hällä-väilä asennetta nähtävillä kisoissa. Ja tämän kitkeminen vaatii huomautuksia - valitettavasti.

[Lassi]

Toivottavasti tähän on tulossa muutosta. En tarkoita lisää kyttäilyä, vaan että jos virhe huomataan, niin siitä asiallisesti ilmoitetaan - ilman että saa v...maisen maineen (mulla taitaa se jo olla ).

Säännöt ovat kuitenkin samat kaikille ja tarkoitettu noudatettaviksi.

Hyvä esimerkki on markkerin takaa väylältä heitettäessä: toinen ottaa ristiaskeleet ja katsoo samalla silmäkulmastaan, että jalka osuu oikeaan kohtaan. Toinen taas ei katso ja heittää esim. 10 cm markkerin sivusta. Ei varmasti saa mitään etua tuosta 10 cm:stä, mutta saa edun siitä ettei tarvitse tuklijalkaan keskittyä.

Jos jokainen pitäisi itse huolen omasta sääntöjen mukaan pelaamisesta, niin ei kenenkään tarvitsisi huomautella. Mutta vielä on aika paljon sellaista hällä-väilä asennetta nähtävillä kisoissa. Ja tämän kitkeminen vaatii huomautuksia - valitettavasti.

Tuossa sivulta markkerin ohi astutussa heitossa toki voi saada etua silloin kun lie on esim. puun tai jonkun muun vastaavan esteen lähellä. Moni kun väistää estettä ei niin heiton takia, vaan siksi ettei itse osuisi ja loukkaisi itseään siihen esteeseen. Jos kanssapelaaja tästä räikeästi hankkii etua astumalla selvästi ohi ettei heitto sekoa varomisen takia, niin on mielestäni aivan aiheellista huomauttaa asiasta. Joskus kun vaan on pakko heittää paikaltaan ja vähän huonosta asennostakin. Avoimellahan tuolla ei niin pelillistä merkitystä ole, niin silloin menisi mielestäni jo turhaksi nipottamiseksi huomauttaa asiasta. Ja jos haluaa, niin kyllä jokainen oppii melko hyvin osumaan markkerin taa, kun hieman miettii, että minkä pituisen vauhdin ottaa normaalisti ja mihin suuntaan on heittämässä...

[Hans Wäkevä]

jauza: Sun pitää pelata pari kierrosta Hans Wäkevän kanssa pienellä panoksella pari kiessiä niin tajuat mitä se psyykkaaminen on!

Noiden kierrosten jälkeen sun pitää pelata Hansin kanssa reikäpeliä isolla panoksella, (vaikkapa 20e ) niin tajuat kuinka härskiksi psyykkaus voi mennä   

Enhän minä ikinä ketään psyykannu ole

[Hans Wäkevä]

Niin ja en pelaa noin pienillä panoksilla. En viitsi vaivautua.

Nii Vaahis tarkoitti 20 per reikä

[Flick Maniac]

Tää ketju näyttää nyt hajoovan moneen suuntaan, mut antaa mennä 

Säännöistä toivoisi huomautettavan aina kun säännöistä poikkeaminen a) hyödyttää rikkovaa pelaajaa tai b) haittaa muita.

Molemmissa tapauksissa tietysti vähän vaikuttaa minkä tason kinkerit menossa (hyötyykö rikkoja jopa rahallisesti?). Esimerkkinä mainitun 3min lost disc etsimisaikaa toivoisi noudatettavan vaikka ihan Keikyän Kontrollidraivaajien viikkokisoissa jos siellä on niin paljon pelaajia että tulee jonoa kiekon etsimisen takia. Voihan sitä tulla etsimään myöhemminkin.

[Ari]

Muutaman vuoden lupaavan peliurani aikana olen ehtinyt muodostaa omaan mieleeni käsityksiä. Sekä Suomessa, että maailmalla on pelaajia, jotka osaavat sotkea kaverin pelin niin ettei sitä edes tajua
Eri pelaajat sitten tietenkin hajoilevat erilaisiin juttuihin. Joidenkin mielestä toiset liikkuvat tahallaan toisen heittovuoron aikana häiriten keskittymistä. Toisten mielestä tilanteen laskeminen kesken kierroksen on jotain sellaista, mikä sotkee oman pelin. Jotkut eivät missään tapauksessa halua toisen pelaajan muistuttavan, että nyt kulkee muuten peli sulla aika hyvin (koska siitä seuraa aina romahdus jos tajuaa pelaavansa hyvin).

Itse olen yrittänyt opetella pelaamaan siten, että jos jokin rekkaa pienempi liikkuu lähietäisyydellä tai väylällä niin se ei saa häiritä keskittymistä tai suoritusta. Toisaalta taas en pysty vaikuttamaan juurikaan toisten puheisiin, joten olen samalla yrittänyt olla kohtuullisen hyvin tietoinen siitä miten peli itsellä kulkee. Olen itsekin sitä mieltä, että helpoin tapa heittää hyvin on heittää itseään paremman kanssa jolloin oma hyvä pelaaminen ei riitä sen paremman kanssa painimiseen eikä siinä sivussa edes huomaa pelaavansa omalla tasollaan hyvin.
Uskon vakaasti, että henkinen peli on osa tätä peliä ainakin joillekin meistä. Itse olen yrittänyt keskittyä omaan peliin niin että en ainakaan tahallani psyykkaa toista. Se ei ole ihan yksinkertaista jos aikoo kuitenkin jotain puhua kierroksen aikana kanssapelaajille.
Kilpailun yleensä voittaa se joka käyttää vähiten heittoja. Sama kaveri todennäköisesti ei ole romahtanut toisten harrastamaan henkiseen peliin, joten pitänee opetella lisää

[jauza]

Toi on hyvä, että oppisi itsekin suorittamaan pienen hälyn keskellä. Harvemmin tulee sellaista täysin tyyntä, hiljaista, otollista hetkeä kun kaikki tähdet on kohdillaan ja voi luottaa, ettei mikään häiritse toteuttamista. Pitäiskö harjoitella sillä lailla, että harjoituskiesseillä pyytää heittokavereita kettuilemaan ja häiriköimään niin häröimmin kuin vain pystyy... Kunhan ei sitten tottuisi liikaa siihen. Olis vähän noloa pyytää esim. SM-kiessillä Pajua kiroilemaan kun turkkilainen kun puttaat.

[Rockyz]

Entä jos se 7m avoin putti jota on kaudelle reenattu 50000 toistoa harjoituksissa vaikkapa 98% tarkkuudella ei vaan uppoa. Ei pitäisi olla kyvyistä ja toistoista kiinni. Aina ei vaan kulje. Sitä vaan en ole keksinyt miksi.

Saattaa johtua siitä, että on tehnyt 50 000 toistoa ilman huilia =D. Sut tuntien, et paljon kesällä, tai talvella, huilaile. Jumit vaikuttavat peliin välillä paljon. Muuten en osaa sanoa, ei oo oikein kokemusta.

Kunto on rautaa, ei tarvi huilia. Haudas on aikaa sitte levätä. 

Tällä hetkellä omalla kohalla putti tuntuu niin varmalta, kun menee vaan ja suorittaa sen selkäytimestä liiemmin ajattelematta. Tänä talvena onkin tullut reenattua puttia enemmän kuin koskaan. Silti reenatessakin tulee aina mieleen niitä tilanteita, että on 3m putin putannu löysällä munalla korin alle tai vaihtoehtoisesti yli. Monesti tuolloin on ollu jo ennen puttaamista hermostunut olo, ja aivotkin heittää ajatusta, ettei "ikinä uppoa sisään, mitä edes yrität", vaikka reeneissä ja peruskiessillä nämä uppoais 100%. Talvireeneissä tälle ilmiölle olen järkeilly sellaista apukonstia, että nousee puttiasennosta pois, järkeilee, kävelee muutaman askeleen ja toteaa mielessä että "mitä tässä murehtii, rutiinisuoritushan tämä on!".

Silti se on vain vaikea välillä maastosta, taustasta, korkeuseroista, omasta asennosta suhteissa esteisiin jne. hahmottaa etäisyyttä koriin. Mutta toisaalta se tekee lajista vain mielenkiintoisemman. Samala tästä johtuen on vain mielenkiintoista nähdä kiliseekö putit enää koriin, kun pääsee sisätiloista taas ulos tosi toimiin :-)

[Ze1P11]

Ite huomas jossain vaihees et putit menee paremmin sisään ku vaan luottaa itteensä ja sanoo mieles et "perkele nyt menee varmasti sisään". Välillä ku saanu sellasen flow-fiiliksen niin menny suurin osa puteist kerralla sisään. Niin paljon kiinni sen hetkisestä fiiliksestä. Mutta täytyy silti muistaa että yks kausi vasta takana ja tasasuudes on vielä hakemista.