En meinannu tänään kirjotella, kun näytti, etten tee muuta kuin salitreenin. Sen toki teinkin, mutta sitten piti mennä töihin.
No sain sitten työt pakettiin puoli ysin maissa ja päätin, että kyllä mä ehdin ehkä kolmeks vartiks vielä Pirkkahalliin puttaamaan. No, hallilla olin 21.20, eli 40 minuuttia jäi tehokasta puttiaikaa. Otin satakunta puttia kalibrointimielessä eri etäisyyksiltä ja asennoista. On muuten melko paljon kivempi treenata 10:llä putterilla, kuin vaikka viidellä. Hyväks havaittu kaksi turkulaista ja 100 puttia kympistä alkoi taas houkuttaa.
Eka turkulainen ei häävi ollut: 5m 10/10, 10m 6/10, 15m 1/10. Ihmetytti vähän, kun tuntui ennen turkulaista, että putti uppoaa rennosti ja etäisyydestä riippumatta tosi hyvin. Otin sitten parisenkymmentä puttia 15 metristä välissä ja muutamia siitä 10 ja 15 metrin välistä, ennekuin aloitin uuden turkulaisen. Sitten homma lähtikin täysin lapasesta:
5m 10/10, 10m 8/10, 15m 7/10! Onneks B-halli oli puoliksi pimeenä ja muista ihmisistä tyhjillään, hyppäsin vahingossa patjan reunasta puolivoltinkin patjalle kun oli niin saatanan hyvät fiilikset. Joo, 2 tai 3 meni 15 metristä ilman ketjuja mutta kaikki lasketaan. En kyllä silti käsitä, että tollasta riemua voi saada itesänsä vastaan kilpailemisesta jossain halliputtitreenissä. Mutta 47p on sellainen tulos mitä en varmaan riko ikinä.
Vähän oli takki tyhjänä ton jälkeen kun lähti 10metristä 100 puttia nakuttamaan, mutta 64:ään päästiin siinäkin, mikä taitaa olla aikalailla keskiarvotulos viimeisistä 7-8:sta 100 putin setistä. Viime talvena liikuttiin keskiarvoissa varmaan 50:ssa tai vähän alle.
Vähän on sellanen olo, että alkaa työnteko vähän tuottaa hedelmää, pakkohan ton muunkin urheiluriehumisen on jotenkin vaikuttaa, tai ei siitä ainakaan haittaa ole. Tai mistä sitä tietää, jos tulokset pomppaa vielä tostakin ylöspäin sitten, kun vähennän salitreenin määrää.