ADVERTISEMENT

Yksi per rata siis?

Yleisesti hyvä väylä on sellainen, jossa voi päättää haluaako riskeerata vai pelata varman päälle, niin että jää varaa pelaamiselle/taktikoinnille. Se että vaatii taitoa on ihan kiva, mutta kisamielessä taktikoinnin vara antaa peliin lisää mielenkiintoa. Neppailussa ei paljoa "pelata", vaan enemmänkin heitetään, joten kierros on tylsempi kuin "oikeilla" väylillä. Eikä neppailu muutenkaan jaksa innostaa...

Alla joiltan radoilta parhaita IMO.

Lauste vanha 10 eli uusi 16, jonka kyltissä lukee 15 
Avaus saatava leveähkössä rännissä 110m, josta loppulento loivasti oikealle kaartaen. Hankala niin forella kuin rystyllä, jos käsi tärisee, vaikka kyseessä perus rystyflippi. Toinen heitto avoimella (=tuulessa) alamäkeen.
http://www.7k.fi/?kiekko=ratakuvat&rata_id=8


(Lausteen 2010 SM-saariväylä oli myös helmi juuri riskinottomahdollisuutensa vuoksi.)

Vampula 7:
220m piikkisuoraa kapeahkoa ränniä ja bonuksena tiipaikka oikeassa laidassa väylää. Puita molemmin puolin. Varman heittäjän pitäisi ottaa tästä helppo 3.
http://frisbeegolfradat.fi/files/ratakartat/ratakartta_vampula1.pdf

Julkujärvi kokonaisuudessaan tuntuu olevan erinomainen rata, jos ei "huijaa" (heitä upsia tms.) Yhden kierroksen perusteella ei vielä paljoa voi sanoa, mutta
ehkäpä 15 on paras väylä:
Erilainen alamäkiliidätys.
http://frisbeegolfradat.fi/files/ratakartat/fgr_ratakartta_julkujarvi.pdf

Viidentienristeyksen 13:
Tiukka heitto, jossa kiekon lentorata hallittava hyvin. Tässäkin voi lähteä hakemaan kakkosta riskillä. Vähän huonoa, että tässä riski on ainakin omalla tarkkudellani turhan suuri, jotta se kannattaisi.
http://frisbeegolfradat.fi/files/ratakartat/viidentienristeys_ratakartta.pdf

Vihti Nummelanharju 3:
Hakeako helppoa avausta ja pidempää lähestymistä kohti koria, vai avausta pitkälle ja helpompaa lähestymistä.
Ei niinkään jätä tilaa pelaamisella, mutta väylä, jossa en ole onnistunut koskaan.
http://frisbeegolfradat.fi/files/ratakartat/nummelanharju_ratakartta2010.pdf

Kaskinen 2:
Mando kerrankin hyvässä paikassa niin, että tuo jotain lisää rataan.
http://frisbeegolfradat.fi/files/ratakartat/kaskinen.jpg

Tammisaari B8:
Kupille lammen yli. Joko onnistuu tai ei - ei tässä kyllä paljon taktikoida, mikä on Tammisaaren radan heikko puoli yleensäkin, vaikka onkin yksi hienoimpia ratoja Suomessa.
http://frisbeegolfradat.fi/files/ratakartat/bbana_2010.jpg

Karjaa 5:
Hyvällä draivilla 2, huonolla , seiftillä 3. Antoi tilaa taktikoinnille kunnes viimekisoissa päätettiin jostain käsittämättömästä syystä lyhentää tylsäksi.
http://frisbeegolfradat.fi/files/ratakartat/rako_karjaa_landsbro_ratakartta_2011.pdf

Raaseporin helmen vedenylitys on jopa parempi, muttei taida olla virallinen väylä?

Kaarina 10 lyhyenä:
Tupla tai kuitti jos haet kakkosta flipillä, kolmonen helpohko.
http://frisbeegolfradat.fi/files/ratakartat/5_kaarina_2010-4.pdf

Vaasa Arbo 7:
Ehkä ainoa neppailuväylä missään, josta pitäisin. Jostain syytä vain ihan kiva putteriflippiheitto.
http://frisbeegolfradat.fi/files/ratakartat/arboretum_ratakartta.jpg

Tuo 5tr:n väylä nro. 13 tuntuu olevan monen suosikki, kyseinen väylä on minunkin suosikki 5tr:n väylistä.

Hyvällä avauksella saa kohtuu helposti kakkosen,mut oon nähny otettavan siihen seiskankin, sinne oikealle mettään kunnon skippi ni on tosi hauska paikka heittää.

Tähän täytyy kyllä sanoa, että Nokian Beastin useampikin väylä on päässyt suosikkeihin. Väylät 10 & 13 erityisesti. Alamäkeen avattavia par 4:sia molemmat. Monta tapaa pelata, eikä välttämättä yhtä oikeaa.

Beastin väylä 15 on yks mun suosikeista. Tiiltä vaaditaan tarkka ja ennenkaikkea matala draivi, jotta päästään hyville jatkomestoille. Kun avaukset on heitetty ja on kävelty jatkopaikoille, edessä avautuu kaunis kumpuileva ruoho maasto ja koria suojaa vanha ja iso lehtipuu. Tämä on varmasti kaunein väylä, jonka olen koskaan heittänyt, NÄITÄ LISÄÄ!!

Se on kyllä mahtava se iso puu siinä ennen koria, hieno väylä kyllä ja vaikea avaus.

Kotimaisista väylistä tykkään Talin väylästä nro 11 ja Nummelanharjun kutonen. Näissä on erilaisia mahdollisuuksia heittää väylää, tällaisella narukädellä on mahdollisuus böördiin ja böördi vaatii kaksi hyvää heittoa. 

Taivalvaaran väylä 16 loiva alamäki 176m laskettelu rinnettä pitkin. liian lyhyt heitto feidaa monesti "rotkoon" jyrkkää puotusta 15-20m
korin takaa jälleen lähtee mukava alamäk,i jonne ei passaa heittää. väylä on helppo ja mukava paiskoo kiekkoa, mut rankasee epäonnistumisista kovalla käellä

Keuruun numero 3. Siitä oon saanu Albatrossin about 20 kertaa! \o/     

Kyllähän Keski-Suomen hienoin väylä on Laajavuoren #16, mahtavat maisemat ja hyvällä avauksella pääsee eaglea puttaamaan..

Muita mahtavia 5tienristeyksen #9 missä saa ladata kädentäydeltä hysseä ja #7 joka on mielestäni mukavan haastava, puihin voi kolahtaa jo heti avauksen ensimetreillä mutta hallituilla heitoilla pirkkukin irtoaa.

Talin 18 (saarella) taitaa olla yksi parhaista, sen vaativuuden takia. Taitaa olla ainoa väylä missä ei ole alle parin vielä heittänyt ja taitaa itseasiassa itellä olla siinä parejakin vaan yksi.

Hienoimmat siivut kuitenkin tarjoaa Nummelanharjun #10

Hyvinkäältä saattaisi myös löytyä jokin suosikkiväyläksi, vasta kuitenkin 2 kierrosta pelannut joten ei vielä osaa valikoida, mutta vaikutti todella hyviltä väyliltä ja radalta kokonaisuutena.

[Viidentienristeys #10]

Suomen paras väylä: Viidentienristeys #10.

Henkilökohtainen suosikkini on Tali 11 (par 4). Vaatii tarkan ja pitkän avauksen jotta kakkosheitolla pääsee pirkon päälle ilman kikkailua. Vaihtoehtoisia lähestymistapoja löytyy ja väylä antaa ainakin kokemattomammalle pelaajalle hyvin vähän anteeksi. Tältä väylältä on saatu tulokseksi kaikkea väliltä 3-8 (ilman yhtään OB:ta..).

[Viidentienristeys #10]

Suomen paras väylä: Viidentienristeys #10.

Ei ehkä paras, mutta varmaankin vaikein par 3 väylä, jonka oon pelannu

Yksi nousee ylitse muiden ja se on Hangon Lillmärssanin C-8: Lyhyt näpsäkkä väylä. Avaus lähtee korkealta kalliolta pienen vesiosion yli suoraan putille. Vaikeutta ei loppujen lopuksi ole paljoa, mutta tätä voisi hakata päivätolkulla holarin toivossa, jos vain joku aina noutaisi kiekon.

Toinen mieleenpainunut on Julkujärven 15 väylä, jossa avauksen ihailu saa orgeasmisia piirteitä. Tämä tietty siinä kohtaa jos avaus onnistuu, eikä tuuli nappaa kiinni ja puhalla kiekkoa kohti tuntematonta.

Taitaa molemmat olla ylhäältä avattavia, mutta en häpeä sitä 

Huomaan nyt kiekkopaketin toivossa vastausta vääntäessä, että on todella vaikea nimetä yhtä väylää edes niiltä radoilta, joita on hinkannut useamman kerran. Ainoa rata miltä pystyy suoraan nimeämään suosikkeja on kotirata, eli Mukkula Lahdessa.

Mukkulan nro 13 on sitä "orgaanisempaa" Mukkulaa ilman paljon puhuttua OB:ta. Yhteensä 149m ja vaikka alamäkea on reilusti niin putille on ainakin minun avauksella todella vaikea päästä.

Tämmmönen kotiinpäinveto tällä kertaa.

ADVERTISEMENT