Laitetaas viikonlopun kisat vielä raportin kera purkkiin. Voi sit lukea, kun dementoituu tulevaisuudessa.
Perjantai. Kankaanpään rata ei ollut tuttu lainkaan, joten lähdimme parigolffin kautta tutustumaan rataan. Pelikaverina mastersseista M. Lehtinen, jonka kanssa tulee muutenkin heiteltyä silloin tällöin. Ei mitään tavoitteita kisaan. Ennemminkin radan hahmottamista ja testailuja seuraavan päivän varsinaista koitosta varten.
Rata oli heti sävähdyttävän upea. Lääniä on riittämiin, mutta silti pitää heittää tarkasti, jos haluaa kunnollisen tuloksen. Älyttömän vähän tullut heiteltyä isoja annukoita ja niiden kanssa olikin pulassa alusta alkaen. Noin muuten parigolf-setti meni meiltä yllättävänkin hyvin ja heitimme -8, joka riitti kuudenteen sijaan kolmestakymmenestäkolmesta parista. Lehtisen kanssa peli eteni hyvin niin, että lähes aina sai paikattua toisen huonon heiton, eikä todellista bogivaaraa ollut kuin yhdellä väylällä. Puteistakin ensiksi putattu meni sisään muistaakseni yhtä väylää lukuunottamatta. Ja jos putti oli reilusti yli kympissä, molemmat saattoivat toki heittää ohi. Vaikka meitä edellä olevat parit heittivät aika hulluja tuloksia, meille jäi molemmille todella hyvä fiilis kierroksesta. Rata tuli jotenkuten tutuksi, mutta toki avauksia sai kokeilla vain yhden per väylä.
Illaksi vuokraamallemme pikku mökille ja huikeat viiden tunnin yöunet. Kävin väyliä läpi pienessä jännässä, eikä oikein saanut nukuttua.
Lauantai. Ensimmäinen kierros.Kello soi kuudelta aamulla. Teki mieli lyödä päätä seinään. Kroppa ihan jumissa ja väsytti aivan tolkuttomasti. No kamat kasaan ja radalle. Lämmittelypaikka oli tosi hyvä ja aamun kohmeet sai karistettua yllättävänkin nopeasti.
Pelaajakokous ja kiessille. Lähdin teesillä "omaa peliä" heittämään ja päätin, että bogeista en välitä yhtään. No niitä tulikin, enkä alkuun välittänyt. Seitsemän kaikenkaikkiaan. Viimeisen kohdalla tuli jo rumia sanoja suusta. Draivit oli niin onnettomia, että kierros meni paaria seiftaillessa ja bogeja kerätessä. Sytyn hitaasti ja alku on itselleni aina kierroksella vaikea. Putti onneksi kulki ja sain monta pitkää puttia sisään. Yhden 12 metrisenkin. Kolme birdietäkin sain napsittua ja niin päädyin tuloksen +4. Se tuntui heikolta ja ajattelin, ettei se riitä mihinkään.
Kierroksen jälkeen kävimme syömässä Efessä. Sit huoltsikalle ryystämään kaffea. Selailin kisakoneen tuloksia ja mitä ihmettä. Olin sarjani toisena. Ensin olin ihmeissäni ja sitten iski jännistys. Tämänhän voi voittaa... No hiivatti, jännitys alkoi oikein ärsyttämään. Yritin nollata fiilikset ja jatkaa "omaa peliä" linjalla. Lämmittely auttoi hiukan, mutta pienessä tärinässä kakkoskiessille. Kaverille sanoin, että pystyn kyllä heittämään paariin, jos vaan saan omasta pelistä kiinni.
Lauantai. Toinen kierros.Ensimmäisen väylän yleensä sekoilen ja heitän miten sattuu, mutta nyt avasin 100 metrisen hysseväylän metriin. Sain heti eka väylällä tuloksen tasoihin johtavan heittäjän kanssa ja siitä oli hyvä lähteä. Heitin sitä omaa peliä sitten hissuksiin eteenpäin ja huomasin, että pärjään kyllä tässä ryhmässä. En ainakaan heitä huonommin. Jännitys helpotti. Putit kuuteen metriin asti upposivat aika lailla kaikki, mutta 6-10 metristä tuli monta missiä. Sellaisia, jotka yleensä laitan huomattavasti paremmalla prosentilla sisään. Alkoi hiukan väsyttää. En miettinyt juuri tulosta tai sijoitusta suhteessa muihin. Pelasin väylän kerrallaan ja fiilis oli ehkä ensimmäistä kertaa kisakiessillä kohtuullisen rento (nyt muuten tajuan Jaanin jännityksiä aika paljon paremmin... kisatilanne on mitä on...). Sitten tuli väylä 15 (normileiskalta) ja astelin tiimatolle. Kori oli 92 metrin päässä hiukan ylämäessä. Olin heittänyt aikaisemmin draiveria joka feidasi liikaa ja päätin vaihtaa Valkyrieen. Mietin linjan mielessäni ja tempaisin. Heti näki, että hyvin lähti. Kiekko haki hiukan oikean kautta ja alkoi kevyesti feidata lähellä koria. Näki, että menee lähelle... ja KLING! Holari... Mitä ihmettä! Kädet pystyyn. Sinne se jäi. Ensimmäinen kisaholarini.
Meno jatkui hyvin ja toisella kierroksella rata ja avaukset olivat jo paljon paremmin hanskassa. Muutama huono draivi, mutta pääosin ihan hyviä. Lähäripeli oli rautaa. Lyhyemmät putit varmoja, mutta kauempaa meni vain muutama. 132 metrisellä väylällä 11(normileiska), heitin avauksen 6-7 metriin korista. Hyvä putti keskelle koria. Kiekko osui tolppaan, kääntyi pystyyn ja sylkeytyi ulos ketjujen välistä korin sivuun. Kiitos Discatcher, kun et pidä näitä sisällä, vaikka osuu ihan sentteriin. Noooh... se oli pientä. Tiesin, että olen liidissä ja fiilis edelleen kohtuu rento. Leiskan viimeisellä väylällä kori häämötti seipäitten takana. Olin heittänyt parigolffissa ja eka kiessillä kiekon muutaman metrin liikaa korin taakse Aviarilla ja ajattelin, että heitän tiiltä nyt vähän kauempaa. Pari askelta ja kiekko lähti. Lähti selvästi suoremmalle linjalle kuin edellisillä heitoilla. Ajattelin, että osuu puuhun, mutta menikin ihan vierestä. Sitten katsoin, että ei hitto... tämähän menee... KLING! Toinen holari samalle kierrokselle. Mitä hiivattia täällä tapahtuu! En voinut uskoa... Aika sekofiiliksethän siitä tuli ja seuraavan väylän avaus ihme täpinöissä ekaan puuhun. Viimeiset kolme väylää ihan perus paarin peluuta yhtä OB-bogia lukuunottamatta. Hymy pyllyssä kuitenkin koko ajan. Kierros kolme underiin ja reipas kuuden heiton ero seuraavaan omassa sarjassa. Mitähän tulee ratinkia?
Olihan tuo vain MA3 sarjaa, mutta itselleni ekat kisat, niin sain kyllä hyvät kiksit. Tästä on hyvä posottaa eteenpäin. Vaikka holarit tietty auttoivat tuloksessa, niin puttasin omasta mielestäni heikommin kuin yleensä. Siksi uskon, että saan tuosta vielä joskus parempia kierroksia. Myös draivipeliä parantamalla. Siihen pitää nyt käyttää treeniaikaa. Heitin myös tänään kolme upsia (oli pakko), joista kaikista seurasi bogi. Niitä trouble-shotteja on ehkä pakko treenata myös. Että näin. Fiilikset tulevia kisoja ajatellen eivät voisi olla paremmat. Myös seurakaverit pelasivat hienosti ja saatiin Turkkuseen myös avoimenprovaimikäseoli sarjan voitto. 7k!
Palkintojen jaon jälkeen sitten Turkkuseen ja voiton juoma kurkkuseen.
Edit: Ja tulokset koneesta:
http://www.frisbeeliitto.fi/kisakone/kilpailu/82/katso/tulokset/kierros/2#cFPO (Naiset Pro)PS: Garffia oli mukava tavata ihan livenä ja montaa muutakin, joiden kanssa on tullut tarinoitua vain täällä voorumilla.
PPS: Ens kerralla, ku joku uus fribatuttavuus tulee kysymään, että ootko koskaan heittänyt holaria, ni mulla on hauskanen tarina kerrottavaksi.
Otin kuvan muistoksi. Valkki ja kaviaari... no nii... onkohan näistä nyt jo jauhettu tarpeeksi...
