Täysillä päin puuta

[takarivi]

Peurungan holaripotti jäi tänään toiseksi kun grillailtiin mökillä lohta, makkaraa ja strutsia.
Onneksi kesäillat ovat valoisia, ja kentällä hiljaista. Kolme varttia heittelyä Vihtavuoren jalkapallokentällä. Ensin väylädraivereita, sitten draivereita, midareita, puttereita. Lähäriharjoituksia midareilla ja puttereilla, foreräpellystä myös. Sitten kun ei enää jaksanut muuta niin kaivoin puhelimen ja laitoin sen kuvaamaan kolme viimeistä heittoa.
Ei ne kyllä mitenkään hyvin lähteneet. Kaikki turhan korkealle. Ensimmäinen kiekko oli Opto Ballista. Käänsi yli, olisiko ollut pientä tuulenvirettä sitten. Lensi kuitenkin noin 110 metriä.
Toinen kiekko Maailma. Lähtee jo kädestä hyssenä ja liian korkealle. Lentomatkaa ehkä 90 metriä. Viimeisenä Tournament Miekka, kääntää myös hiukan, mutta noin korkeana ei jaksa kuin sen reilu 90.



Kamera kuvaa aivan väärästä kulmasta että tuosta mitään pystyisi analysoimaan, mutta tuntuu hiukan vartalon takaa lähtevä liikkeelle. Normaalistihan heitän paikaltani, ja nyt hiukan treenasin pientä vauhtia. Heti huomaa että tekniikka ei toimi. Lähtee aivan väärin. Olisi varmaan pitänyt kuvata paikaltaankin joku, mutta toisaalta niissä heitoissa ei sinänsä ole ollut vikaa. Lentävät suunnilleen saman mitä nämäkin. Vauhdillisissa olisi sarkaa, mutta niin on monessa muussakin asiassa.
Se mitä oikeastaan hain näistä videoista oli että onko ajoitus kohdallaan. En oikein tuosta osaa sanoa... sivukuvasta ehkä näkisi paremmin.

[Thmz]

Heitto näyttää jaloista katsottuna ihan hyvältä. Pönkkäjalka saisi olla vähän aggressiivisemmin sivussa, mutta se on kuitenkin oikein 90-asteen kulmassa kohdetta kohti. Yläkroppaan mentäessä ongelmat löytyvätkin. Veto lähtee vasemmasta kainalosta, eli todella paljon kropan takaa. Kuvittele vetäväsi about klo 14 paikkeilta, nyt vedät klo 12, jopa 11 paikkeilta. Lisäksi vasen hartia on todella passiivinen, johtuu varmasti osaksi tuosta kiekosta kädessä. Joten se pois, ja reilusti hartioiden kääntöä peliin.

Viimeinen asia on hieman vaikea selittää, mutta koitetaan. Eli koska veto tulee niin paljon kropan takaa, kroppa joutuu väistämään kiekkoa eli nojaamaan taaksepäin. Täydellisessä heitossa painopiste saisi olla hieman jopa varpailla, jolloin painoa on helpompi siirtää takaa eteen. Tuossa paino ei siirry ollenkaan. Toivottavasti edes osa vinkeistä oli ymmärrettäviä.

[takarivi]

Kiitti vinkeistä.

Tänään kävin puolen tunnin heittosession tekemässä. Yritin kiinnittää hiukan huomiota siihen että kiekko ei lähtisi takaa.
Yli puolet ajasta kuitenkin heittelin kämmenellä. Draivereita tällä kertaa. Loppua kohti ne eivät olleet aivan niin hasardia, vaan joku jopa lähti jollain tapaa liitämäänkin.

Nyt viikonlopun mitainen tauko tästä lajista ja korttipelin pariin. Tampereella SM-viikolla pelataan myös bridgen SM-kisat ja siellä olen mukana. TV2:sta ja Yle Areenasta voi seurata ainakin sunnuntaina. Tosin veikkaan etten ihan kärjessä ole siinäkään lajissa, mutta mukana kuitenkin!

[takarivi]

Kun viikonloppu meni korttia pelatessa niin tänään jo maistui kiekonheitto.

Trilogy Challenge Peurungassa antoi kolme haastavaa kiekkoa tutuille väylille.
Debuty oli alivakaa putteri, joka liiteli suoraan pitkiäkin matkoja kun heitti sopivassa kulmassa.
Pine ihan mainio midari. Ainakin uutena erittäin vakaa. Vastatuuleen heitin ysiväylällä ja odotin että hiukan kääntäisi yli, mutta ei milliäkään.
River Pro  tuntui luotettavalta ja vakaalta. Oli ehkä jopa hiukan päällekkäinen Pinen kanssa. Monella väylällä piti oikein valita kummalla heittäisi.

Pelasin hillitysti virheitä vältellen. Lopputulos oli sen mukainen. Kaksi pirkkoa ja aivan lopussa kolme bogia. Peräkkäisiltä väyliltä, niin kuin minulla on tapana. Bogit tahtovat tulla kolmen nipuissa.

+1 peurungasta ei kuitenkaan ole meikäläiselle jokapäiväistä leipää kun en ole tainnut sitä koskaan edes nollaan pelata. Tänään toki oli sellainen erikoissääntö että outteja ei ollut käytössä. Sai rauhassa heittää ilman pelkoa seurauksista.
Trilogy jatkuu huomenna. Silloin säännöt muuttuvat niin että OB:t on käytössä, mutta pelataan ns. hyvän mielen kisana, jollaisia ennenkin on Peurungassa kokeiltu. Putin ei tarvitse jäädä koriin vaan rautaosuma lasketaan koriksi ynnä muuta hauskaa. Tärkeintä ei ole tässä kisassa voitto vaan erinomainen pelaajapaketti. Tyylikäs paita ja kolme erinomaista kiekkoa +mini.

[takarivi]

Nyt on toinenkin päivä Trilogy Challengea takana. Pienessä sateen odottelussa heiteltiin Peurunkaa ns. Hyvän mielen säännöillä, jotka ovat lyhykäisyydessään seuraavat: Putatessa riittää rautaosuma, puiden kautta Outtiin menneistä ei tule rankkua, kahteen puuhun osuneista heitoista ei lasketa heittoa ollenkaan ja saa jatkaa sitä mihin kiekko jäi. Valitettavasti en osunut kuin yhteen puuhun kerrallaan ja useimmat putit menivät sisään. Tai niin haluaisin ainakin muistaa.

Kiekoista ei ole juuri lisää kerrottavaa. Ennen kisaa vertailin hiukan Compassia ja Pinea. Pine oli vakaampi, mutta kuinka paljon se johtui siitä että kiekko oli uusi ja Compass oli kulutettu, en osaa sanoa. Hyvin lähellä toisiaan olivat niiden lennot kuitenkin.

Tänään alkoi loma. Sitä rytmittää muutama ennalta tiedetty meno, mutta paljon on onneksi improvisoitavissa. Ensimmäinen on tietenkin European Amateur Open ensi viikonloppuna Nokialla. En tiedä miten siihen tulisi suhtautua. Pitäisikö oikeasti yrittää pärjätä, vai haistelisiko vain tunnelmaa ja ihmettelisi rataa. Ehkä jo perjantaina pitää mennä kattelemaan mitä on tulossa. Jos vaikka jotain pelikirjaa tekisi. Ihan malliksi. On sitten kiva verrata miten ammattimiehet hoitaa homman viikon kuluttua.  Se onkin seuraava tiedetty meno. Aion käydä turistina katselemassa menoa. En ehkä joka päivä mutta kuitenkin. Esim. Järvenpäässä näyttäisi olevan MG1 -sarja. Sitä voisi käydä kokeilemassa lauantaina.

Sitten onkin toisen harrastuksen vuoro kun on Hangon bridgeviikko. Siellä kun käy niin ehkä tulee sikäläisiä ratoja käytyä heittelemässä hiukan. Siinähän onkin sitten jo puolet lomasta mennyt. Pitää jättää vähän avoimeksikin. Sopimattomat lomapäivät ovat parhaita lomapäiviä.

[takarivi]

Tänään tuli suunnistettua Keuruulle. Ja lomalla kun olen niin käytiin matkalla Petäjävedellä heittämässä kierros ennen Keuruun viikkokisojen alkua.

Petäjävedellä satoi vettä enkä viitsinyt bägiä kastella niin heitin vain kolmella kiekolla. Mercy, Compass ja Linnoitus. En jaksanut tulosta edes vähää alusta alkaa laskea. Jokunen bogi, joku Pirkko.
Kyläsepän huoltoasemalle jätettiin rahaa kahvin ja sämpylän korvaukseksi ja jatkettiin matkaa Keski-Suomen helmeen eli Keuruun Iso-Heittoon.
Sade oli tauonnut ja ilma oli täysin tyyni. Vain märkä nurmi muistutti sateesta.

Pelasin melko tylsän kierroksen. Etuysillä yhtä bogia lukuunottamatta (lyhyt putti ylärautaan) pelkkää paarin peluuta.
Muutama pirkko sitten kuittasi emähölmöilyn saariväylällä. Avaus ihan OK, mutta ei riittävän pitkällä että olisin saanut saareen kakkosheiton. Tietenkin kokeilin, mitä oikein kuvittelette. Ei voi tietää pääseekö saareen jos ei kokeile, sehän on selvää. Emähölmöily tuli sitten kun OB:n rajalta heitin putterilla. Piti heittää hysse Caltropilla, mutta käteen osui Pure, joten päätin sitten heittää lyhtypylvään vasemmalta puolelta antsan. Tuli liiankin kova antsa, ja kiekko taas saaren ulkopuolella. Sen jälkeen löytyi jo oikeakin kiekko. Lopputulos siis yhteensä viisi heittoa ja kaksi rankkua, joten seiska korttiin. Tuolla avauksella olisin saanut helpon nelosen, joten kolme "ylimääräistä" siitä tuli. Lopputulos +0, joten miinukselle olisi aika helposti saanut jos olisi sitä hakenut. Nyt en heittänyt tuloksesta vaan halusin kokeilla enkä sitä pahana pidä. Saari kun on siirretty kauemmas oikealle. Vanhalla paikalla kiekko olisi ollut  sisällä.

[takarivi]

Illalla otin rennosti. Saunoin ja katselin netistä viime vuoden kisaa Nokialta. Tulostin tuoreen ratakartan ja mielessäni rakentelin pelikirjaa.

Tänään sitten paikan päälle. Katsomaan miten todellisuus kohtaa mielikuvat. Lopullinen tuomio siitä mitkä kiekot saavat tilaisuuden huomenna.

[takarivi]

Tavoistani poiketen tulin harjoittelemaan edellispäivänä. Kyseessä on tietenkin European Amateur Open Nokialla The Beast -radalla.

Kiersin radan kahdesti. Ensin selkää säästääkseni kahdella midarilla (Compass ja Pine) ja sitten illalla koko bägin kanssa. Yllättyykö kukaan jos sanon että tulos oli parempi pelkällä midarilla heitettynä? Tosin sillä kierroksella en putannut oikeastaan lainkaan. (Toisella kierroksella puttasin mutta aina ohi).

Pelikirjaa sitten vain rakentamaan:

1. Pine mukille. (Pine oli Trilogy Challengessa midarina, jollei sinulla vielä ole sitä niin kipipn kapin etsimään lähin Trilogy-kisa)
2. Koska en omista 100 metrin forea niin toiseksi paras vaihtoehto on kaksi heittoa midarilla tai putterilla. Kolmosta haetaan. Mikäli tuuli tuntuu sopivalta niin toki sitten voi kokeilla draiverilla perille, mutta tänään se päätyi antsan jälkeen cutrollien mukana OB:lle kun yritin vastatuuleen. En yritä enää.
3. Avaus kahden puun välistä antsalla. Sitten suora heitto väylälle. Sitten improvisointia tilanteen mukaan. (Tänään improvisoin kaksi kertaa OB:lle).
4. Alamäkeen suora, kapea ja matala heitto. Escape taisi toimia hyvin. Sitten hyssellä tolpan juureen.
5. Alamäkeen 100 metriä. Compass feidasi kymppiin. Sinus jäin hiukan lyhyeksi ja feidasi. Ehkäpä seuraava kokeilu Purella? Katsotaan tuulet..
6. Ylämäkeen reilu satanen. Ei kannata kokeilla pirkkoa. Se voi onnistua  mutta ei kannata riskeerata että repii kiekona alkumatkan puihin. Suora heitto ja sitten neppi korille.
7. Ylämäkeen vakaata kiekkoa. Mieluummin vasemmalle. Sieltä varovainen lähäri, korin takana on rotko.
8. CTP-väylä. Vakaa midari tolpan juureen. Esim. Pine.
9. Taas matalalla heitettävä. Saint ei jaksanut korille asti matalaa antsaa. Ehkä laajemmalla kaarella voisi onnistua, voisi hiukan korkeampana pistää. Tai sitten yritän vain kolmosta. Katsellaan tuulet …
10. Mäen päältä jalkapallokentän yli, sitten vasempaan. Yhteensä 200 metriä. Kori OB:n ympäröimä, joten lähärin on oltava tarkka tai jätettävä suosiolla lyhyeksi. Pine lensi melkein kentän yli, Maailma kovaan tuuleen aika suorana kentän takana olevaan rinteeseen.
11. Ällöttävä väylä, jossa kori on haisevan lätäkön takana puiden suojassa. Vakaa väylädraiveri feidasi OB:lle, midari meni väylää pitkin. En yritä korille asti koska lampi.
12. Kapeaan ja (taas kerran) matalaan väylään pitää osua antsa hyvin. Saint nappasi kiinni hiukan oksista ja siitä OB:lle. Avauksen ei tarvitse olla pitkä jos hakee nelosta. Rollerilla voi päästä pitkälle, mutta rolleria minulla ei ole.
13. Jälleen alkumatka on rajoitettu molemmilta reunoilta sekä korkeudesta. Pitäisi saada 100 metriä suorana ilman feidiä, jos meinaa päästä oikeasti hyville paikoille. Saint lähti hyvin, mutta hipaisu puuhun vei vasemmalle mörriin. Midari tai putteri väylälle ei ole huono ratkaisu.
14. 112 metriä hiukan ehkä alamäkeen, ja loppumatka pikkuisen ylös. Periaatteessa suora, mutta keskikohdalla on oksia oikella puolella, joten paras heitto on ässä. Sen pitää olla tarkka. Miekka lensi juuri niin ja jäi 7 metrin putille.
15. Tähän en hae kolmosta vaan nelosta. Alamäkeen putteri (Sinus) väylälle, sitten midari mutkaan, kolmonen korille ja nosto. Pirkkooon olisi saumoja oikealta, mutta riski ei vastaa mahdollisuutta.
16. Saariväylä. Kovaan vastatuuleen Maailma kävelytielle, Sinus väylää pitkin, Caltrop korille ja nelonen korttiin. Näin se voisi mennä. Avauksen ei tarvitse mennä pitkälle niin ei tule houkutusta hakea kolmosta.
17. Takatuuleen kokeilin kevyempää Ballistaa, mutta heitin ehkä liian matalana ja kiekko käänsi liikaa OB:lle asti. Midarillakin pääsee helposti yli puolimatkan ja on turvallisempi.
18. Ei tarvitse päästä mutkaan asti. Kakkonen rinteeseen, kolmonen korille ja nelonen korttiin on pelikirja tässä. Ihan sama millä avaan sillä dariverikaan ei taida lentää mutkan yli niin että oikeasti pääsisi kolmosta kokeilemaan, ja riskit OB:sta kasvavat reilusti.

Jälkimmäinen kierros tuli pelattua kuten kisakierros pelataan, ja tulokset laskettiin. +15 oli saldo. Kaksi pirkkoa ja monta tuplaa. Otetaan huomisen tavoitteeksi että tuota huonommin ei mene. Toisaalta rata on niin hieno että tavoite on jo täytetty ihan sillä että saa olla täällä heittämässä. Kerrankin oli tuuria, ja nopea hiirisormi.

[takarivi]

Ensimmäinen kisakierros European Openissa takana. Huomasi kyllä miten alkuväylillä jännitti... onhan se jotenkin juhlallista kun nimi kuulutetaan ja sitten heittämään... lähti Pine hiukan korkeana ja raapi vauhtia pois oksista. No OK alku kuitenkin, lukemaa tuli myöhemmin. Käyn läpi bogit, niitä tuli yhteensä 10, ja ainoan birdien:

2. Avaus OK, lähäri vastatuuleen aivan liian varovaisesti (jännitys...).
3. Jännitys jatkuu pitkällä väylällä. En uskalla heittää kunnolla ja neppailen... vain pitkä vastatuuliputti (melkein 15 metriä) pelasti tuplalta, kun heitin niin lyhyitä heittoja.
4. Eilen illalla tältä birdie, nyt bogi. Avasin Riverillä ja liian varovaisesti kun pelkäsin että kiekko kippaa kun tuulet pyörivät hassusti. Varovainen heitto lähtee minne sattuu ja osuu puuhun. Sitten selviämistaistelua puskia pitkin.

Neljän pelatun väylän jälkeen jo +3... ei hyvältä näytä.

8. Pakkopirkko.

11. Vastatuuleen en halua hukata hyviä kiekkojani lampeen joten heitän Scythen, jota en juurikaan ole heittänyt. Yllättäen se ei ollutkaan ylivakaa kuten olin aina kuvitellult, vaan vastatuulessa kääntää nätisti yli ja päätyy oikealle OB:lle. Hyvä kakkosheitto lammen yli pelasti että tuli vain bogi.
13. En oikein tieä millä avaisin, kun eilen sekä midari että väylädraiveri feidasivat vasuriin. kokeilen nyt alivakaata midaria, Fusea. Lähtee liian korkeana ja pysähtyy ensimmäisiin puihin. Jatkoheitto puiden ali hienosti aukealle, kolmosheitto putterilla juuri sopipvan mittaisena, mutta hiukan väärän suuntaan. Jää kuitenkin kympin ringin sisään. Puttasin kahdesti ohi .... %/%¤. Tuplabogi, vaikka par oli niin lähellä.
16. Saariväylä. Avaus ja kakkosheitto suunnilleen pelikirjan mukaan, mutta saareen jouduin heittämään kahdesti. Tein sen virheen että katselin toisten heittoja, ja kun tuuli vei kiekkoja pitkäksi, heitin sitten itse liian matalana Caltropin. Jäi oikelle puolelle kiinni heinäpaaliin, eli ei kuitenkaan kauas. Sinus sitten korin viereen. Bogi.
18. On niin mukava lopettaa kierros triplabogiin että täytyyhän se kokeilla. Avaus jää näppiin mutta pysyy pelissä tuurilla. Kakkosheitto mäen alle. Sitten kolmannessa heitossa tapahtuu jotain kamalia. Leveä väylä, mutta takatuuleen heitän vakaalla väylädraiverilla ylämäkeen OB:lle vasemmalle. Siitä jatkan liiankin paljon oikealle putterilla, ja jään kympin viivalle. En uskalla korotettuun koriin kunnon yritystä kun OB-raja on ihan korin takana, ja seiska on valmis. BLAH! Vaikka olisin vain nepannut kolmosheiton puolimatkaan niin olisin melko varmasti selvinnyt vitosella, mutta kun ei pää kestä seiftata bogia. No oli se huono heitto se kolmas...väärä kiekko, liian kevyt heitto ja väärään suuntaan. Huomenna en tee sitä virhettä, keksin ihan uusia.

Lopputulos siis +9. Parannusta harjoituskierrokselle kuitenkin vaikka alkumatkasta hermoilinkin. Tästä jatketaan huomenna, saa nyt sitten nähdä mihin aikaan... ei ehkä ihan kahdeksaan tarvitse mennä aloittamaan kun jotkut heittivät vielä enemmän.

[takarivi]

En edelleenkään pidä näistä golf-lähdöistä ja yhden kierroksen päivistä. Eilen pelasin ensimmäisen kierroksen aamulla joskus ysin jälkeen. Sitten jouduin odottamaan iltayhdeksään että julkaistiin sunnuntain lähtöajat, ja lähtö on puoli neljältä illalla. Toista vuorokautta vain odottelua ja ajantappamista... Mutta en valita!!! Tapahtuma on hieno ja radassa eikä missään muussakaan ole mitään moittimista. Aika vain käy pitkäksi. Pitäisiköhän käydä kiertämässä paikalliset muut radat tässä odotellessa.

Katselin viime vuoden finaalikierroksen Nokialta, kun McBeth tuli viiden heiton takaa voittoon. Uskomattoman paljon kaverit tekivät virheitäkin. Jos kärkikortin miehiltä otettaisiin jokaiselta päivältä huonoin heitto joka väylälle ja koostettaisiin siitä yksi kierros, niin ehkä se toisi hiukan toivoa tällaiselle harrastelijalle.

Eilisen +9 -kierroksen rating on 915. Täytynee olla tyytyväinen. Viime vuoden European Openissa sillä olisi saanut ratinging 934, mutta silloin saattoi olla vielä enemmän tuulta ja pari väylää oli hiukan pidempiä. Sillä vain vertailin kun jotkut puhelevat että kovemmassa porukassa saa helpommin hyvän ratingin kuin sellaisessa jossa on pienemmän ratingin pelaajia. Eipä nuo kovin kaukana toisistaan ole.

Illaksi lupaa hellelukemia.. Aamulla pääsee helpommalla kun ei vielä ole tukalan kuuma. Helteessä hikoilu tekee äkkiä veltoksi, ainakin henkisesti. Pää pehmenee entisestään ja tulee tehtyä vielä tyhmempiä ratkaisuja. Siihen ei enää olisi varaa!!

[takarivi]

Nokialla meni myöhään ja ennen kuin olin päässyt kotiin oli vielä myöhempi. Lyhyt katsaus sunnuntaihin European Amateur Openissa.

Heräsin seitsemältä ja puoli neljään piti odotella että pääsisi radalle. Menin katselemaan aamuvuorolaisten lähtöjä, ja kävin muutaman rolleriharjoituksen heittämässä lämmittelyalueella. Ihan vain kokeeksi, kun en ollut sellaisia koskaan heittänyt, ja näillä matalilla väylillä niistä voisi olla jopa iloa. Muutama ensimmäinen lähti liian matalana, mutta löytyi sieltä se ideakin kohta. En sitten itse kisassa alkanut kokeilla kuitenkaan.

Päivä ajan tappamista. Odottelua. Syömistä. Ennen kierroksen alkua lämmittelyheitot ja muutamia putteja. Kaikki hyvin, kisa voi jatkua.

1. Pahin grippari mitä olen kädestäni ikinä päästänyt, kiekko löytyi väylän oikealla puolella olevalta sorakentältä melko kaukaa.

2. Edellisestä väylästä järkyttyneenä kokeilen taas antsaa, ihan OK; hiukan liian jyrkkä vain ja jäi puihin. Lähäri oli helppo, edessä vain pari puuta ja nekin kaukana toisistaan. Valitsin vasemman. Vielä kun toisen lähärin jälkeen pääsin puttaamaan niin ketjut sylkivät ensimmäisen. Pahalta se kiekko olisi minunkin suussani maistunut, en moiti.

3. Pitkälle väyläle antsa osui hyvään väliin ja oli liitämässä pitkälle. Oletteko huomanneet että ne puut jotka estävät kavereiden heittoja päätymästä OB:lle, saavat sinun kiekkosi kimpoamaan ajotielle hyvin helposti. Melkein kuin itsestään. Siitä pyörätien rajalta sitten jatkoheitto pyörätietä pitkin, ja juuri kun kiekko päättää tulla peliin niin lyhtypylväs estää liian hyville paikoille pääsyn.

Eilen oli neljään ekaan väylään kolme bogia, nyt kolmeen ensimmäiseen väylään jo +4. Ohjelmassa seurasi ohjelman muutos. Olin ajatellut jatkaa seiftillä linjalla, mutta nyt tuli ajatus että helvettiäkö tänne asti tullaan neppailemaan, kun tuskin ikinä enää tätä rataa olen pelaamassa ja onhan nämä aivan huikeita väyliä. Jotain jäisi kokematta jos en edes yrittäisi hienoja heittoja.

4. Aivan bägin pohjalta kaivoin pahasti pölyttyneen alivakaan draiverin ja laitoin sen hyssestä oikaisemaan itsensä suoraksi ja hiukan yli. Sain sillä kierrettyä väylän keskelle unohtuneen puun. Lopussa pieni feidi vasemmalle. Lähäriin ei jäänyt enää paljoakaan mutta sain sössittyä sen johonkin poppeliin pitkälle putille. Ei mennyt mutta sain bogiputken katkaistua.

5. 100 metriä alamäkeen vallitsin Puren ja heitin sen liian hiljaa.

6. Jälleen alivakaata ylämäkeen, mutta osuin puuhun alkumatkasta. Suunta unohtui kun päätin heittää ns. "riittävän kovaa".

7. Alivakaata ylämäkeen edelleen, nyt meni pidemmälle, mutta pirulliseen puskaan. Kakkosheitto eteni kaksi metriä.

8. Pakkopirkkoväylälle viikonlopun ensimmäinen epäonnistuminen.

9. Matala antsa puiden ali ei kantanut perille asti niin kokeilin nyt sitä leveämpää väylää kauempaa vasemmalta. Käänsi liian aikaisin kuitenkin.

Yhdeksän väylää pelattuna ja tulos yhdeksän päälle. Saman verran kuin lauantaina koko kierroksella, joten fiilis oli paskaaks tässä, antaa mennä.

10. 200 metriä jalkapallokentän yli ja vasempaan. 666 jalkaa. Pedon luku ei liene sattumalta tällä radalla. Avaus Ballistalla kentän yli ja koria kohti. Katselin kun kentälle jääneet heittelivät omat heittonsa liian suorana OB:lle kun pitäisi päästä vasempaan. Ilmeisesti aukealla oli tuuli. Onneksi oli Linnoitus bägissä. Siisti hysse mutkan taakse näkymättömiin ja kuuntelen meneekö sisään. Ei mennyt, mutta nostopirkko kuitenkin.

11. Tuuli oli tyyntynyt niin annoin Scythelle toisen mahdollisuuden päätyä haisevaan lätäkköön. Lauantainahan se kieltäytyi ja meni mieluummin oikealta ohi koko väylästä. Nyt laitoin pienen hyssen ja kiekko oli menossa aivan koria kohti. Mutta se lampi. Aivan keskelle. Tosin hiukan ihmettelin kun kiekko otti siellä vielä hypyn... syy selvisi kun meni lähemmäs katsomaan. Siellähän oli kaivon kansi keskellä. Harmittavasti loikka jäi lyhyeksi eikä kiekko päässyt vastarannalle, jäi muutaman sentin.

12. Tätä väylää varten treenasin aamulla rollereita. En sitten käyttänyt kisassa vaan latasin saintin pienessä antsassa hyvälle paikalle mäen päälle. jatkoheitto oli mielenkiintoinen, sillä se oli alamäkeen ja puiden oksat olivat tosi matalalla. Kori oli kuitenkin suoraan näkyvissä. Tuntui että korille pitäisi päästä skipillä, joten valitsin vakaan draiverin ja heitin maanuoliaisen. No...liian vakaa kiekko ja olin lähellä koria mutta jorpakossa nokkosten seassa. Sieltä näkymättömistä rolleri heinien yli korille, jossa kiekko kävi kääntymässä ja jatkoi takaisin ojaan.

13. Kiukuspäissäni heitin Escapen, suorimman tietämäni väylädraiverin, tarkoituksena päästä aukiolle asti.  Yllättäen kiekko kääntyi puolimatkan jälkeen reilusti oikealle. Syy oli ilmeinen kun käveli sillan yli tutkimaan tilannetta. Vastatuulihan siellä, ja reipas sellainen. Uusi kiskaisu täysiä, lähimpään puuhun.

14. Joen yli puiden siimekseen. Erinomaisesti lähtenyt kiekko nimittäin hipaisi väylällä riippuvia oksankärkiä ollessaan niitä kiertämässä vasemmalta. Taisi ärräpää livahtaa suusta, sillä heitto oli oikeasti hyvä.

15. Tiedätte väylän. Mäkeä alas, oikealla iso lampi, jonka takana kori. koska en ole hulluttelemassa, heitän pelikirjan mukaan. Putterilla varma heitto mäen alle. Livahti kuitenkin OB:lle. Ovat kiusalla sinne sellaisen laittaneet vasemmalle jo ennen jokea. No, kiekko meni yli siitä missä OB alkaa, eli aivan kulmasta kakkosta. Pelikirjassa lukee että mutkaan midarilla, josta lähäri korille. Tällä kohtaa rutistin pelikirjan mytyksi, jonka työnsin repun sivutaskuun kaivaessani alivakaata draiveria. Täysi kiskaisu väylää pitkin ja käänsi oikealle hiukan ennen kuin väylä. Kukaan ei tiennyt mihin kiekko päätyi, sillä spottereita ei ollut eikä kori näkynyt heittopaikalle. Kiekko oli nimittäin korilla, ja varaheittoni osoittautui turhaksi. Helppo Par!

16. Saariväylä. Navakka vastatuuli kun kaivoin kiekkoa repusta, ja Maailma matkaan. No...tuuli olikin tyyntynyt sillä kohtaa ja kiekko metrin OB:lla. Uusi yritys Ballistalla kävelytien yli varmasti peliin. Sitten lähäri lähemmäs saarta sillä en ollut hulluttelemassa. Siitä läheltä heitin sitten kaksi putteria ohi saaresta.

17. Alkoi paine pään sisällä kasvaa jo sellaiseksi että oli pakko hiukan päästää höyryä pois. 144 metriselle alamäkiväylälle Ballista vahvaan takatuuleen. Tuuli oli vahvempi, ja kiekko OB:lle 15 metriä ennen koria. Olisi pitänyt laittaa vähän antsaa tai heittää enemmän oikealle.

18. Viimeinen väylä, heitetään samaa mäkeä samaan suuntaan kuin edelliselläkin väylällä, joten valitsin nyt alivakaamman Ballistan. Varuiksi laitoin sen vielä antsaan. Sitten hämmästyin kun se kippasi keskelle OB:ta. Rajalta Toinen Ballista OB:lle oikealle, Sitten Maailma OB:lle vasemmalla. Sanoinko eilen että on hienoa lopettaa kierros triplabogiin? Ehei, lumiukko sen olla pitää!

[takarivi]

Hiukan oli tyhjä (miksei myös tyhmä, olinhan juuri munannut toisen kierroksen European Amateur Openissa) olo aamulla kun heräsin mökillä, jonne ajoin suoraan Nokialta kulkematta lähtöruudun kautta. Lyhyiden yöunien jälkeen heräsin virkeänä koska mökissä oli kylmä. Aamukahvit tulille ja sitä rataa... sitten tulikin jo kysely Facebookissa että mitäs sitten tekisi. Ei muuta kuin baanalle kun aamupäiväksi lupasi vielä poutaa. Ajeltiin Kyyjärvelle (Ei matka eikä mikään, ei edes sataa kilometriä) ja heitettiin mainio Harsunkankaan rata hyvässä kelissä. Viimeisellä väylällä pari pisaraa tippui taivaalta.
Peli kulki mainiosti, ja pari pakolista bogia tuli matkalla otettua, mutta ne sai paikattua muutamalla pirkolla niin että lopputulos oli tasan nolla. Ei paha sinänsä.
Hyvä fribaturisti tietenkin jätti paikkakunnalle kahvin ja sämpylän verran rahaa huoltoasemalle, ennen kuin jatkoi matkaa Karstulaan.
Karstulan rata olikin minulle aivan uusi tuttavuus. Vanhastaan siellä on ollut ysiväyläinen mutta se on nyt laajennettu täyteen mittaan. Ikävästi vesisade yltyi niin että tyydyimme yhdeksään väylään. Aivan mainio paikka on tämäkin, joten suosittelen jos joku pohjoisessa Keski-Suomessa kulkee pelipaikkaa etsimässä. Heitin vain kahdella midarilla joten en niin tarkasti jaksanut edes tulosta laskea, mutta ei montaa bogia tullut ja ainakin yksi pirkko. Tankillinen dieseliä tuli Karstulasta ostettua.
Taas mökillä, saunottu ja syöty ryynimakkaraa. Kuulosteltu sateen ropinaa peltikatolle. Mikäs tässä on ollessa kun lomalla on. Jokunen palautusjuoma nautittu ja odottelen että kello tulisi niin paljon että nukkumaan viitsisi ruveta. Aamuksi lupaa taas poutaa. Saapa nähdä mitä sitten keksii.

[takarivi]

Sadetta, ukkosta, auringonpaistetta, rakeita. Sitä on Suomen kesä. Onneksi iltaa kohti alkoi selkenemään niin päätin lähteä heittämään Uuraisten viikon avoimet mestaruuskilpailut. ja kelihän oli sitten lopulta aivan upea. Alkuun pientä tuulta, loppuillasta ei enää sitäkään.
Peli ei ollut kummoista. Sormet olivat aivan kuivat ja liukkaat. Kiekot karkailivat vaikka kuinka yritin sormia kostuttaa ennen heittoa. Sain kuitenkin rimpuiltua vähän miinukselle ja sillä lohkesi Uuraisten Disc Golf Clubin paita palkinnoksi. On se myönnettävä että pieni palkinto silloin tällöin lämmittää mieltä. Jaksaa taas muutaman kuukauden epäonnistumisia.
Huomiseksi onkin muuta askaretta. Miksiköhän auto temppuilee aina keskellä kesälomaa? Juuri kun sille olisi eniten tarvetta. Menisi hermot jos en olisi koulinut niitä Peurungan mörrimetsissä kestämään mitä vaan.

[takarivi]

Tajusin että eihän mun selkä ole ollut kipeä enää pitkään aikaan, joten ei ole mitään tekosyitä jättää metsätöitä tekemättä mökillä. Ei ne polttopuut itsekseen kaadu. Toivottavasti. Yhden sain kaadettua ja katkottua ennen kuin selkä sanoi että lopeta jo.
Onneksi äkillisestä lomanaikaisesta työnteosta ei jäänyt pysyviä vammoja ja pääsin Peurungan holaripottiin illalla. Heitin kisan kolmella kiekolla. Olin viikolla ostanut Zero Medium -muovisen Sinuksen aiempien hyvin koulutettujen Hardien rinnalle. Lisäksi olin jo kyllästynyt etsimään tummaa Gold Ballistaa (sillä on taipumus lentää niin pitkälle ettei vanha silmä erota) ja ostin sitä korvaamaan helpommin löytyvän pinkin. Näillä kahdella ja Fusella yritin metsästää holaria, mutta ei se osunut. Lähimmäksi pääsin väylällä 16 jossa Ballista meni aivan korin edestä.

Nokialla on isot kisat menossa ja toinen päivä alkamaisillaan. Sinne suuntaan lähden minäkin katselemaan. Alun perin oli viikonlopuksi suunnitteilla myös Lemmerdale, mutta se reissu jää tällä kertaa tekemättä. Harmi, mutta kaikkea ei vain ehdi.

[takarivi]

Nokialla katselemassa. Hienoja heittoja ja huonoja heittoja. Ihan kuin meillä tavallisillakin ihmisillä. Ehkä kuitenkin hiukan enemmän niitä hienoja.
Sain olla vieressä todistamassa miten ysiväylälle heitettiin holari. Sitä en valitettavasti ollut todistamassa miten maailmanmestari sai heitettyä yhdeksän heittoa väylälle 15.
Huomasin muuten varsin pian että katseleminen on raskaampaa kuin heittäminen. Tulee oltua enemmän paikallaan. Penkkiä teki mieli, mitä en koskaan ole kilpailuissa haikaillut. Sitten kun löysin hyvän istuimen, niin hetken siinä lepuutin jalkoja ja katselin kännykästä tuloksia, kun jo joku takaa pyysi hyvin ystävällisesti että voisinko siirtyä, kun heillä on väylä heitettävänä. Istuin heittopaikan reunalla... Pyydän anteeksi, aurinko oli pehmittänyt muutenkin heikon pään.

Illalla keksin sitten hienon idean lähteä katsomaan millainen rata on Julkujärvi. Heittämään sinne ei voinut ajatellakaan jäävänsä kun puolet Suomen fribaajista oli siellä jonottamassa. No ajeltiin sitten Pirkkalaan könyämään kivikkoisia rinteitä. Mukavaa puuhaa päivän seisoskelun jälkeen. Lopputulos tasan 0, kolmella pirkolla 12 väylän radalla. Alarautaputteja oli kaksi enemmän kuin ylärautaputteja, joita niitäkin tuli ainakin kaksi.

Huomenna taas Nokialle turistiksi. Voin muuten suositella Falafel-pitaa, jota sai kisa-alueelta. Todella maukas.