Frisbeegolf-forum.fi
Frisbeegolf-keskustelu => Välinekeskustelu => Topic started by: Mahwell on 16.09.14 - klo:09:05
-
Aloitin uuden aiheen, kun en löytänyt tälle mitään sopivaa. Itseäni askarruttaa, kun täällä puhutaan lyhenteillä asioista jotka vaikuttavat kiekon lento-ominaisuuksiin. Tein pienen kuvan joihin haluaisin tietoa, A:n tiedän, mutta muut kohdat on vähän auki:
(http://i1309.photobucket.com/albums/s634/Mahwell/Otteet/siipi2_zps2ff6b4f8.png)
-
A - rimmin sisäpuolen syvyys (rim depth)
B - siipi (wing) ??
C - valusauman korkeus (parting line height; PLH)
D - no idea, mitä tällä halutaan tarkoittaa??
E - rimmin leveys?? (rim width)
En minä tiedä näillä muilla kuin C:llä olevan selkeitä vaikutuksia lentoon sinällään että niistä puhuttaisiin. PLH on kuningas vakautta määritellessä, ja ajaa muovilaadun ja painon ohitse lähes aina.
Muut kohdat on enemmänkin sellaisia "miten sopii käteen, millainen tuntuma" asioita, ainakin mulle. Paitsi rimmin leveys tietty suoraan suhteessa nopeuteen.
-
Itse olen käsittänyt, että D olisi tuo PLH. Siivenkärki missä on yleensä enempi tai vähempi hiottu saumakohtaa. Helpottaisi varmaan selvitystä jos olisi oikeasta kiekosta samanlainen kuva.
-
Omat arvaukset tuosta Mikon vastausten pohjalta
A - rimmin sisäpuolen syvyys (rim depth)
B - siipikulma (enemmänkin B ja C suhteesta lasketaan siipikulma)
C - siiven korkeus (wing height) (parting line height voi olla myös korkeammalla, ei ole aina siinä mihin siipi ns. loppuu -siksi tämä ei ole PLH)
D - Siivenkärjen terävyys (Wing tip width) (e.g. onko tylppä- vai teräväsiipinen kiekko)
E - rimmin leveys (rim width)
-
Joo totta, menin sekaisin kun en ole ennen tuollaista jakoa edes ajatellut D:hen. Mut joo, kyllä kiekosta sen PLH:n näkee. PLH:han olisi kuvassa tietysti piste, eikä tuollainen jana.
Onko tuollainen "Wing tip width" (sanoisin itse mieluummin height) käytössä jossain ihan mitattuna?
-
Onko PLH tuo lisä viiva-E:
(http://i1309.photobucket.com/albums/s634/Mahwell/Otteet/siipi_zps8cfbb5d4.png)
-
Onko tuollainen "Wing tip width" (sanoisin itse mieluummin height) käytössä jossain ihan mitattuna?
Ei, se on puhdas arvaus.. en tiedä mitataanko edes sellaista oikeasti. Eiköhän kun meillä on tylppä ja teräväreunaisia kiekkoja.
-
En minä tiedä näillä muilla kuin C:llä olevan selkeitä vaikutuksia lentoon sinällään että niistä puhuttaisiin. PLH on kuningas vakautta määritellessä, ja ajaa muovilaadun ja painon ohitse lähes aina.
Siiven leveys on yhtä kuin kiekon nopeus. Siiven koveruus määrittää myös kiekon vakautta. Koverasiipinen kiekko on vakaampi kuin kuperasiipinen. Kiekon rimmin syvyys on yksi tekijä kiekon liidossa. Tai no, kiekkohan voi olla syväkin, vaikka siinä on matala rimmi jos dome on korkea. Eli mitä enemmän ilmaa kiekon alle mahtuu, sitä liidokkaampi se on, näin yksinkertaistettuna.
-
Siiven koveruus määrittää myös kiekon vakautta. Koverasiipinen kiekko on vakaampi kuin kuperasiipinen.
Lisäksi kun samaan muottiin tehdään tylppä siiven kärki, saadaan kiekkomallista vakaampi versio (Truth vs. Verdict).
Ja valusauma (parting line) on se miltä se kuulostaakin, eli muotin ylä- ja alaosien valamisen jälkeensä jättämä viiva siiven kärjessä. Trilogy-midareissa tuo on onnistuttu saamaan aika hyvin piiloon.
-
Yhteänä mittana tässä olisi voinut olla vielä kiekon korkeus, ts. kuinka kupera/tasainen kiekko on suhteessa rimmiin. Mutta se on toisaalta varmaan jo kaikille selväkin ja helppo äkkäillä itse.
Hyvä ketju! A:n ja B:n risteyksessä voi tietyissä kiekoissa olla ns. bead, joka ymmärtääkseni 1) parantaa otetta ja 2) pidentää kiekon vakaana pysymistä ehkäisten kulumista.
-
Mut joo, kyllä kiekosta sen PLH:n näkee. PLH:han olisi kuvassa tietysti piste, eikä tuollainen jana.
Kyllähän PLH on nimenomaan height eli korkeus, jota kuvataan janalla. PL voisi olla Se piste, mutta San arvo lienee tässä keskustelussa minimaalinen.
Tuota F-mittaa hieman mietin. Eikös Se mitata ns vaakasuoraan, jolloin siiven profiili ei vaikuta tulokseen.
-
Siiven koveruus määrittää myös kiekon vakautta. Koverasiipinen kiekko on vakaampi kuin kuperasiipinen.
Lisäksi kun samaan muottiin tehdään tylppä siiven kärki, saadaan kiekkomallista vakaampi versio (Truth vs. Verdict).
Ja valusauma (parting line) on se miltä se kuulostaakin, eli muotin ylä- ja alaosien valamisen jälkeensä jättämä viiva siiven kärjessä. Trilogy-midareissa tuo on onnistuttu saamaan aika hyvin piiloon.
Yhteänä mittana tässä olisi voinut olla vielä kiekon korkeus, ts. kuinka kupera/tasainen kiekko on suhteessa rimmiin. Mutta se on toisaalta varmaan jo kaikille selväkin ja helppo äkkäillä itse.
Hyvä ketju! A:n ja B:n risteyksessä voi tietyissä kiekoissa olla ns. bead, joka ymmärtääkseni 1) parantaa otetta ja 2) pidentää kiekon vakaana pysymistä ehkäisten kulumista.
Bead on aika yleinen tapa tehdä kiekosta vakaampi. Buzzz ja Wasp ovat profiileiltaan muuten aika samanlaiset, mutta Buzzzissa ei ole beadia (tässä tapauksessa kiekosta tehtiin alivakaampi poistamalla bead). Bead vaikuttaa samalla tavalla kuin siiven koveruus, sehän tavallaan tekee profiilista koveran. Itseäni tuo bead häiritsee draiveissa, siksi käytänkin vakaana midarina Verdictiä, jossa vakaus on saatu aikaan tylpällä siiven kärjellä.
-
Mut joo, kyllä kiekosta sen PLH:n näkee. PLH:han olisi kuvassa tietysti piste, eikä tuollainen jana.
Kyllähän PLH on nimenomaan height eli korkeus, jota kuvataan janalla. PL voisi olla Se piste, mutta San arvo lienee tässä keskustelussa minimaalinen.
Tuota F-mittaa hieman mietin. Eikös Se mitata ns vaakasuoraan, jolloin siiven profiili ei vaikuta tulokseen.
Tuo F ei niinkään mittana vaan laitoin sen takia, että vaikuttaako tuon alueen kuperuus miten suuresti esim. nopeuteen tai vakauteen?
Bead on aika yleinen tapa tehdä kiekosta vakaampi. Buzzz ja Wasp ovat profiileiltaan muuten aika samanlaiset, mutta Buzzzissa ei ole beadia (tässä tapauksessa kiekosta tehtiin alivakaampi poistamalla bead). Bead vaikuttaa samalla tavalla kuin siiven koveruus, sehän tavallaan tekee profiilista koveran. Itseäni tuo bead häiritsee draiveissa, siksi käytänkin vakaana midarina Verdictiä, jossa vakaus on saatu aikaan tylpällä siiven kärjellä.
Jes, tässä nyt yksi selitys mikä auttaa ymmärtämään. Kiitos.
-
beadihan siis ei tee kiekosta vakaampaa vaan antaa kiekolle kyvyn säilyttää vakautensa pidempään
https://www.youtube.com/watch?v=xCxsKTpGd1o
luultavasti perustuu siihen, että rimmin alareunasta tulee paksumpi, joka hidastaa kulumisesta johtuvaa massakeskipisteen siirtymistä
-
beadihan siis ei tee kiekosta vakaampaa vaan antaa kiekolle kyvyn säilyttää vakautensa pidempään
https://www.youtube.com/watch?v=xCxsKTpGd1o
luultavasti perustuu siihen, että rimmin alareunasta tulee paksumpi, joka hidastaa kulumisesta johtuvaa massakeskipisteen siirtymistä
Jep, tässä uskossa minäkin olen + todennyt käytännössä hyvin toimivaksi ratkaisuksi.
-
En minä tiedä näillä muilla kuin C:llä olevan selkeitä vaikutuksia lentoon sinällään että niistä puhuttaisiin. PLH on kuningas vakautta määritellessä, ja ajaa muovilaadun ja painon ohitse lähes aina.
Siiven leveys on yhtä kuin kiekon nopeus. Siiven koveruus määrittää myös kiekon vakautta. Koverasiipinen kiekko on vakaampi kuin kuperasiipinen.
Shark3 vs Mako3. Vasemmalla kovera ja jyrä, oikealla suora (jopa vähän kupera) siipi --> erittäin alivakaa/suora.
(http://farm9.staticflickr.com/8529/8572895983_d73b7f14dd_b.jpg)
-
Parit hyvät kuvat dgr:n foorumeilta.
(http://i166.photobucket.com/albums/u90/imanakha/F-Ws.jpg)
Siinä näkyy hyvin PLH putterissa.
(http://i285.photobucket.com/albums/ll69/mark12b_bucket/both-eagles.jpg)
Siinä Iigeleitten moldierot. Kovera siiven alaosa X:ssä tekee siitä hyvinki paljon YLIvakaamman. ;)
-
Tässä pari omaa kuvaa, laatu huono kun näppäilin kameralla.
Vasemmalta oikealle,
MD3 - Shark3
(https://lh6.googleusercontent.com/-DBd3o_Ns6zM/VCU-hiCSB4I/AAAAAAAAFXQ/oijLCR_FHGk/w1116-h837-no/2014-09-26.jpg)
Shark3 - Mako3
(https://lh6.googleusercontent.com/-1IpDFjcTs-k/VCU-w9wpIwI/AAAAAAAAFXk/9ElTxW-nP5o/s837-no/2014-09-26.jpg)
Siiven koveruuden on pakko merkitä paljon sillä Shark3 on melko rankalla feidillä, Mako3 kolme taas liitelee oikealle RHBH vaikka maailman tappiin. :) Mako3:ssa PLH on ihan yhtä korkea kuin Sharkissakin.
C-Line TD - C-Line PD
(https://lh3.googleusercontent.com/-w5ROgjBs1VM/VCU-w7wIDfI/AAAAAAAAFXk/fi8QFtyLln8/s837-no/2014-09-26.jpg)
-
Hyviä kuvia osoittamaan kuinka siiven alareunan koveruus ohjaa ilmaa kiekon alle vs. kiekon alitse. Toisin sanoen, koveruus tuo vakautta.
Enemmän toki vaikuttaa kiekon PLH (parenting line height) suhteessa kiekon koko korkeuteen. Kiekko on sitä vakaampi, mitä korkeammalla tuo raja on, ts. mitä korkeampi alaosa, sitä vakaampi. Tähänkin löytyy varmasti poikkeuksia.
-
Parting ;)
Tylppyys oletettavasti myös vakauttaa. PD ja Fire vastakkain (molemmissa sama rimmin alaosa), joku ottaa kuvan jos en ite jaksa/muista. FD2 on myös tällaisis tylppiä jyriä edustava muistaakseni. Muita?
-
Parting ;)
Tylppyys oletettavasti myös vakauttaa. PD ja Fire vastakkain (molemmissa sama rimmin alaosa), joku ottaa kuvan jos en ite jaksa/muista. FD2 on myös tällaisis tylppiä jyriä edustava muistaakseni. Muita?
HEH, taisin ajatella jotain muuta flunssa-/kuumepäivää viettäessäni. Mutta kuvausaikaa toki on, vierekkäin PD:n first runi ja Star FB. PD:n kansi on muistaakseni sama kuin Valkyriessa.
(http://i.imgur.com/wlTmMmp.jpg)
-
PD:n kansi on muistaakseni sama kuin Valkyriessa.
Ei muuten ole. Korjatkoon joku paremmin tietävä jos olen väärässä, mutta tietääkseni Discmanian kiekoissa on kaikissa lähtökohtana firman oma kansiosa ("anhyzer top") yhdistettynä Innovan muottien alaosiin. Toki muotteja viilataan tämän jälkeen vielä.
esim.
PD = Anhyzer top + Firebird bottom
-
PD:n kansi on muistaakseni sama kuin Valkyriessa.
Ei muuten ole. Korjatkoon joku paremmin tietävä jos olen väärässä, mutta tietääkseni Discmanian kiekoissa on kaikissa lähtökohtana firman oma kansiosa ("anhyzer top") yhdistettynä Innovan muottien alaosiin. Toki muotteja viilataan tämän jälkeen vielä.
esim.
PD = Anhyzer top + Firebird bottom
OK :) Tällä hetkellä ei ole yhtään Valkyrieta kotosalla joten kuvaussessiot jäävät tähän. Ja noinhan se oli, muistan itsekin lukeneeni justiinsa tuon kuvauksen.
-
eikös kiekko ole sitä vakaampi, mitä kauemmaksi ja ylemmäksi rimmin massa painottuu kiekon keskipisteeseen nähden? ja päinvastoin mitä lähempänä ja alhaalla niin sitä alivakaampi kiekko. tietekin rimmin massan osuus koko kiekon massasta vaikuttaa myös, mutta pääsääntöisesti näin. periaatemielessä auttaa arvioimaan tuntemattoman kiekon vakautta
-
Parting ;)
Tylppyys oletettavasti myös vakauttaa. PD ja Fire vastakkain (molemmissa sama rimmin alaosa), joku ottaa kuvan jos en ite jaksa/muista. FD2 on myös tällaisis tylppiä jyriä edustava muistaakseni. Muita?
Trident on ainakin tylppä. Siipi ei ole kovin kovera, mutta todella tylppä siipi tekee kiekosta ylivakaan.
-
FD2 olikin jännä combo, tylppä kärki a'la fire, mutta jopa kuperan puolelle kallistuva siipi.
-
Tuossa yllä mainitsemani kuva, nyt kun tähän aiheeseen satuin palaamaan.
(https://scontent-b-fra.xx.fbcdn.net/hphotos-xap1/v/t1.0-9/10898265_10205695186084048_1359689202639227820_n.jpg?oh=ae38ab915f08975c3b0f06d587bc643a&oe=55352A4D)
-
Ja toiseen asiaan:
Mietin tässä että mitenkä kiekkoon vaikuttaaa tuo kansi ylipäätään. Mulla on yksi kannestaan rajusti muotopuoli P-PD2 josta vois kokeeksi sahata koko kannen hittoon ja kattoo miten se lentää sellasena rinkulana, vai lentääkö ollenkaan. Ihan teoreettisesti tietenkin, ei ihan ole PDGA laillinen sen jälkeen... ;D
-
Ja toiseen asiaan:
Mietin tässä että mitenkä kiekkoon vaikuttaaa tuo kansi ylipäätään. Mulla on yksi kannestaan rajusti muotopuoli P-PD2 josta vois kokeeksi sahata koko kannen hittoon ja kattoo miten se lentää sellasena rinkulana, vai lentääkö ollenkaan. Ihan teoreettisesti tietenkin, ei ihan ole PDGA laillinen sen jälkeen... ;D
Mistään en mitään tiedä, mutta eikös kiekko saa nostetta kannen ansiosta.
-
Kanneton kiekko ei lennä yhtään. Testattu leikkaamalla kansi pois pro d forcesta vai oliko nuke ? En nyt muista tarkalleen. Täysiä saa heittää ja hyvä jos 30m lentää
-
Tässä vähän lisää läpinää kiekon eri kohtien vaikutuksesta lentoon. Edetkää varovasti kuitenkin, tuolla alueella on upottaava frisbeegolfin teorialentohiekkaa...
http://discgolfreview.com/resources/articles/discqualities.shtml
-
Tässä vähän lisää läpinää kiekon eri kohtien vaikutuksesta lentoon. Edetkää varovasti kuitenkin, tuolla alueella on upottaava frisbeegolfin teorialentohiekkaa...
http://discgolfreview.com/resources/articles/discqualities.shtml
Harmillista, että Blake sortuu tuossa yleiseen virhekäsitykseen: spinnistä aiheutuvalla ilmanvastuserolla kiekon eri puolilla ei juurikaan ole merkitystä kiekon ylikääntämisen kannalta. Hän mainitsee oikein "gyroscopic faden", mutta sen kohdalla puhuu hämmentävästi kierteen vähenemisestä ja kiekon hidastumisesta. Oikeasti sekä ylikääntäminen että feidi ovat nimenomaan gyroskooppisia ilmiöitä ja aiheutuvat nostovoiman keskipisteen siirtymisestä kiekon massakeskipisteen etu- ja takapuolelle. Heiton alussa, kohtauskulman ollessa pieni, nostovoima kohdistuu kiekon keskelle tai takaosaan, joka saa kiekon kääntymään yli. Lennon loppuvaiheessa kohtauskulma kasvaa, mikä siirtää nostovoiman keskipisteen kiekon etupuolelle, mikä puolestaan saa gyroskoopin feidaamaan.