Mulla kulkee ihan päinvastoin kuin Miikkalla. Ei ole sponsori ehdokkaita, ei tule kutsuja suuren maailman kisoihin, ei ole intoa treenata forea eikä mitään muutakaan, en ole kipeä, ja mulla on aina Zone aika!

Viime torstain Kauhajoen jälkeen en ole kiekkoihin koskenutkaan...ei ole ollut aikaa mutta ei ole huvittanutkaan.
Eilen kun aurinkoisia ja lämpimiä Helsingin katuja kuljin koko päivän erään valokuvauskeikan merkeissä alkoi taas heittokättä kutittamaan.
Tänään piti mennä satoi tai paistoi, mutta kyllä tämän hetkinen sade huuhtoo suurimman innon sadevesikaivoon.
Illalla on onneksi fudismatsi, sitä ei sade siirrä eikä haittaa. Kuntosalillekin voisi päivällä mennä. Jalkakyykyllä reidet notkeiksi.
Siitä tulevasta Tampereen radasta lisää ilouutisia: Sinne ei tule yhtään korotettua koria, näin minulle luvattiin. Toki sinne on rakennettu suuria kumpuja muutama kappale, että luonnollisella tavalla "korotettuja" kuitenkin.
Nyt varmaan joku äkkiväärä tekee hätäisen johtopäätöksen ettei allekirjoittanut pidä korotetuista koreista. Ja kyllähän se pitää paikkansa.
En oikein ymmärrä mikä muoti ilmiö korien nostamisesta on tullut. Säännöissähän ei pakoteta korottamaan yhtään koria/ rata. Onkohan se villitys tullut jenkeistä vai mistä. Tai onko se vaan niin että jokaisella itseään kunnioittavalla radalla sellainen pitää olla?
Aluperin kai on ollut tarkoitus vaikeuttaa muuten helppoa väylää ikään kuin keinotekoisesti. On vaan aika hölmön tuntusta, kun esim. kaikki poolin pelaajat jotka ovat jääneet avauksella yli viiteen metriin, heittävät vielä lähestymisheiton . Kun eivät uskalla putata kolmen metrin korkeuteen.
Ehkä kitkeryyteni korotettuihin johtuu vaan siitä kun itse lyhyt kasvuisuuden takia joudun roudaamaan A-tikkaita mukanani saadakseni kiekkoni korista

Tiedän kuitenkin pelaajia jotka pitävät hyvänä asiana moiset radan vaikeuttajat, joten niille on sosiaalinen tilaus ja niillä mennään.
Pidänhän minäkin vesielementeistä, ja iso osa pelaajista varmasti niitä vihaa.